Tästä minä tykkään Kouvon käppyröissä juuri kaikkein eniten.
"Turhia" tilastoja ja laskelmia
- Viestiketjun aloittaja kouvotsvoni
- Aloituspäivämäärä
Miikhail
Well-known member
- Liittynyt
- 16.5.2010
- Viestit
- 3477
Näin sinivalkoisilla laseilla katsottuna näyttää aina siltä, että Räikkönen häviää varikolla sekunteja verrattuna Alonsoon. Tutkiskelin sitten tilastoja vähän laajemmin...
Varikkosuora-ajat yhteensä (summaan laskettu kisat, joissa tallitoverit tehneet yhtä monta pysähdystä, laskuista poistettu stopit, jotka vääristäisivät liian suurina tilastoja, esim. siipien vaihdon sisältäneet pysähdykset jne)
Rosberg 372,7 s
Hamilton 374,7 s
+2,0 s erotus yhteensä
4 krt HAM nopeampi, 1 tasan, 3 kertaa ROS
===>>> Samalla stoppimäärällä (~ sama taktiikka) käydyissä kisoissa Hamilton hävinnyt varikolla 0,25 s / kisa Rosbergiin verrattuna
Ricciardo 282,8 s
Vettel 284,8 s
+2,0 s
4 krt RIC nopeampi, 0 tasan, 2 krt VET
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Vettel hävinnyt 0,33 s / kisa
Massa 345,2 s
Bottas 349,2 s
+4,0 s
6 krt MAS nopeampi, 0 tasan, 1 krt BOT
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Bottas hävinnyt 0,57 s / kisa
Alonso 497,1 s
Räikkönen 506,2
+9,1 s
7 krt ALO nopeampi, 1 tasan, 1 krt RAI
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Räikkönen hävinnyt 1 s / kisa
Keskiarvostoppi (varikkosuora-aika) kisassa, jossa molemmat tallitoverukset tehneet vähintään yhden "normaalin" pysähdyksen, suluissa kisojen keskiarvostoppien summa
Rosberg 23,7 s (261,1s)
Hamilton 23,9 s (263,4s)
+2,3s / 11 kisaa
5 krt HAM nopeampi, 1 tasan, 5 krt ROS nopeampi)
suurin ero: 1,0 s per stoppi Rosbergin hyväksi Espanjassa
Ricciardo 23,9 s (286,7s)
Vettel 23,9 s (286,8s)
+0,1s / 12 kisaa
6 krt RIC nopeampi, 1 tasan, 5 krt VET
suurin ero: 1,05 s per stoppi Ricciardon hyväksi Unkarissa
Massa 24,2 s (266,2s)
Bottas 24,4 s (268,4s)
+2,2s / 11 kisaa
8 krt MAS nopeampi, 1 tasan, 1 BOT
suurin ero: 1,0 s per stoppi Massan hyväksi Belgiassa
Alonso 23,3 s (280,0s)
Räikkönen 23,6 s (283,0s)
+3,0 s / 12 kisaa
8 krt ALO nopeampi, 1 tasan, 3 krt RAI
suurin ero: 0,8 s per stoppi Alonson hyväksi Singaporessa
Keskiarvostoppi (varikkosuora-aika) kisassa, jossa kaikki kahdeksan kuljettajaa ovat tehneet väh. yhden "normaalin" stopin
1. Alonso 23,27 s
2. Vettel 23,28 s
3. Ricciardo 23,29 s
4. Räikkönen 23,52 s
5. Rosberg 23,62 s
5. Massa 23,62 s
7. Bottas 23,69 s
8. Hamilton 23,79 s
Alonso ja Kimi taulukossa:
http://i.imgur.com/bmoi32b.png
---
Ja tästä opimme vissiinkin sen, että kannattaa käyttää aikansa johonkin muuhun kuin tilastojen syynäykseen.
Varikkosuora-ajat yhteensä (summaan laskettu kisat, joissa tallitoverit tehneet yhtä monta pysähdystä, laskuista poistettu stopit, jotka vääristäisivät liian suurina tilastoja, esim. siipien vaihdon sisältäneet pysähdykset jne)
Rosberg 372,7 s
Hamilton 374,7 s
+2,0 s erotus yhteensä
4 krt HAM nopeampi, 1 tasan, 3 kertaa ROS
===>>> Samalla stoppimäärällä (~ sama taktiikka) käydyissä kisoissa Hamilton hävinnyt varikolla 0,25 s / kisa Rosbergiin verrattuna
Ricciardo 282,8 s
Vettel 284,8 s
+2,0 s
4 krt RIC nopeampi, 0 tasan, 2 krt VET
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Vettel hävinnyt 0,33 s / kisa
Massa 345,2 s
Bottas 349,2 s
+4,0 s
6 krt MAS nopeampi, 0 tasan, 1 krt BOT
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Bottas hävinnyt 0,57 s / kisa
Alonso 497,1 s
Räikkönen 506,2
+9,1 s
7 krt ALO nopeampi, 1 tasan, 1 krt RAI
===>>> Samalla stoppimäärällä käydyissä kisoissa Räikkönen hävinnyt 1 s / kisa
Keskiarvostoppi (varikkosuora-aika) kisassa, jossa molemmat tallitoverukset tehneet vähintään yhden "normaalin" pysähdyksen, suluissa kisojen keskiarvostoppien summa
Rosberg 23,7 s (261,1s)
Hamilton 23,9 s (263,4s)
+2,3s / 11 kisaa
5 krt HAM nopeampi, 1 tasan, 5 krt ROS nopeampi)
suurin ero: 1,0 s per stoppi Rosbergin hyväksi Espanjassa
Ricciardo 23,9 s (286,7s)
Vettel 23,9 s (286,8s)
+0,1s / 12 kisaa
6 krt RIC nopeampi, 1 tasan, 5 krt VET
suurin ero: 1,05 s per stoppi Ricciardon hyväksi Unkarissa
Massa 24,2 s (266,2s)
Bottas 24,4 s (268,4s)
+2,2s / 11 kisaa
8 krt MAS nopeampi, 1 tasan, 1 BOT
suurin ero: 1,0 s per stoppi Massan hyväksi Belgiassa
Alonso 23,3 s (280,0s)
Räikkönen 23,6 s (283,0s)
+3,0 s / 12 kisaa
8 krt ALO nopeampi, 1 tasan, 3 krt RAI
suurin ero: 0,8 s per stoppi Alonson hyväksi Singaporessa
Keskiarvostoppi (varikkosuora-aika) kisassa, jossa kaikki kahdeksan kuljettajaa ovat tehneet väh. yhden "normaalin" stopin
1. Alonso 23,27 s
2. Vettel 23,28 s
3. Ricciardo 23,29 s
4. Räikkönen 23,52 s
5. Rosberg 23,62 s
5. Massa 23,62 s
7. Bottas 23,69 s
8. Hamilton 23,79 s
Alonso ja Kimi taulukossa:
http://i.imgur.com/bmoi32b.png
---
Ja tästä opimme vissiinkin sen, että kannattaa käyttää aikansa johonkin muuhun kuin tilastojen syynäykseen.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Lähinnä tämän kauden päätöskilpailua miettien pitääkin kysyä, että millaiset tilanteet olisivat olleet vaikuttaneet pisteiden osalta viimeisessä kilpailussa MM-taulukoihin aikavälillä 1950-2013 mikäli päätöskilpailussa olisi käytetty tuplapisteitä?
Vuosina 1950-1960 se olisi tarkoittanut 16 pistettä, vuosina 1961-1990 18 pistettä, vuosina 1991-2009 20 pistettä ja vuosina 2010-2013 50 pistettä. Aikanaan 1950-luvulla kisan nopeimmasta kierroksesta sai myös yhden pisteen ja mikäli teoreettisesti kisan nopeimman kierroksenkin pistepotti tuplaantuisi niin silloin siitäkin olisi saanut 2 pistettä. Tosin nopeimman kierroksen pisteen tuplausta ehdotettiin aikanaan palkinnoksi 1960-luvun alussa kun uutta pistelaskujärjestelmää mietittiin, mutta tuolloin se hylättiin.
Vuosina 1950-1960 se olisi tarkoittanut 16 pistettä, vuosina 1961-1990 18 pistettä, vuosina 1991-2009 20 pistettä ja vuosina 2010-2013 50 pistettä. Aikanaan 1950-luvulla kisan nopeimmasta kierroksesta sai myös yhden pisteen ja mikäli teoreettisesti kisan nopeimman kierroksenkin pistepotti tuplaantuisi niin silloin siitäkin olisi saanut 2 pistettä. Tosin nopeimman kierroksen pisteen tuplausta ehdotettiin aikanaan palkinnoksi 1960-luvun alussa kun uutta pistelaskujärjestelmää mietittiin, mutta tuolloin se hylättiin.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Laitetaan sitten 1950-luvun ajalta erinäisiä muutoksia mikäli tuplapisteitä olisi käytetty päätöskilpailussa:
1950: Giuseppe Farinalla olisi ollut 38 pistettä ja selvääkin selvempi mestaruus. Fangiolla olisi voinut olla mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä korkeintaan 28 pistettä.
1951: Juan Manuel Fangiolla olisi ollut 39 tai 40 pistettä myös nopeimman kierroksen tuplapistettä käyttäen ja hän olisi ollut maailmanmestari vieläkin selvemmin kuin oli. Pistejärjestelmän vuoksi suurimmillaan Fangiolla olisi ollut pisteitä 37 ja 46 pistettä mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä.
1952: Alberto Ascarilla olisi ollut edelleen vain 36 pistettä käytössä johtuen pistejärjestelmästä. Suurimmillaan ilman pisterajoituksia Ascarin pistemäärä olisi ollut 61 tai 62 pistettä mahdollisen tuplapisteen puolituksen osalta. Pepe Gonzalez olisi korkeintaan voinut saada yhden pisteen lisää nopeimman kierroksen pisteen yhteydessä eli pistemäärä olisi noussut 7,5 pisteeseen.
1953: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden tuplapisteiden käytöllä. Hänellä olisi ollut pisteitä 35 tai 37 pisteen verran mikäli myös nopeimman kierroksen pistetuplausta olisi käytetty. Alberto Ascarilla oli jo pisterajoitus käytössä. Kaikki pisteet mukaanlaskettuna Fangion pistemäärä olisi ollut 36,5 pistettä tai 38,5 pistettä nopeimman kierroksen pistetuplauksella.
1954: Juan Manuel Fangio olisi säilyttänyt mestaruutensa, mutta Mike Hawthorn olisi ollut toisella sijalla MM-kilvassa. Pisteitä olisi ollut 32 9/14 osan pisteen verran. Alberto Ascarilla olisi ollut korkeintaan 2 2/7 osan verran pisteitä, mutta hänen sijoitus sarjassa olisi ollut 18:sta tilastoihin päätyneen 25:n sijaan.
1955: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden 48 tai 49 pisteen turvin. Stirling Mossilla olisi ollut MM-kakkosena pisteitä 24.
1956: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 35 tai 37 pistettä suurimmillaan. Mahdollisen pistelaskujärjestelmän pisteenotolla tilanne olisi ollut 34 pistettä tai 36 pistettä. Juan Manuel Fangio olisi ollut toinen 30 pisteellä tai ilman pistejärjestelmää 33 pisteellä.
1957: Juan Manuel Fangio olisi voittanut edelleen maailmanmestaruuden. Stirling Mossilla olisi ollut 32 pistettä lopputaulukossa. Tony Brooksilla olisi ollut mahdollisesti 12 pistettä 11 pisteen sijaan viitospaikalla.
1958: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 48 pistettä tai 50 pistettä suurimmillaan mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteillä.
1959: Jack Brabham olisi voittanut maailmanmestaruuden. Muut sijoitukset olisivat muuttuneet hieman. Bruce McLaren olisi ollut MM-sarjassa 4:s 24,5 pisteellä ja jaetulla viidennellä sijalla olisivat kenties olleet Phil Hill ja Maurice Trintignant 20 pisteen johdosta. Trintignantilla tasatilanne olisi saattanut johtua mahdollisesta nopeimman kierroksen tuplapisteestä.
1950: Giuseppe Farinalla olisi ollut 38 pistettä ja selvääkin selvempi mestaruus. Fangiolla olisi voinut olla mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä korkeintaan 28 pistettä.
1951: Juan Manuel Fangiolla olisi ollut 39 tai 40 pistettä myös nopeimman kierroksen tuplapistettä käyttäen ja hän olisi ollut maailmanmestari vieläkin selvemmin kuin oli. Pistejärjestelmän vuoksi suurimmillaan Fangiolla olisi ollut pisteitä 37 ja 46 pistettä mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä.
1952: Alberto Ascarilla olisi ollut edelleen vain 36 pistettä käytössä johtuen pistejärjestelmästä. Suurimmillaan ilman pisterajoituksia Ascarin pistemäärä olisi ollut 61 tai 62 pistettä mahdollisen tuplapisteen puolituksen osalta. Pepe Gonzalez olisi korkeintaan voinut saada yhden pisteen lisää nopeimman kierroksen pisteen yhteydessä eli pistemäärä olisi noussut 7,5 pisteeseen.
1953: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden tuplapisteiden käytöllä. Hänellä olisi ollut pisteitä 35 tai 37 pisteen verran mikäli myös nopeimman kierroksen pistetuplausta olisi käytetty. Alberto Ascarilla oli jo pisterajoitus käytössä. Kaikki pisteet mukaanlaskettuna Fangion pistemäärä olisi ollut 36,5 pistettä tai 38,5 pistettä nopeimman kierroksen pistetuplauksella.
1954: Juan Manuel Fangio olisi säilyttänyt mestaruutensa, mutta Mike Hawthorn olisi ollut toisella sijalla MM-kilvassa. Pisteitä olisi ollut 32 9/14 osan pisteen verran. Alberto Ascarilla olisi ollut korkeintaan 2 2/7 osan verran pisteitä, mutta hänen sijoitus sarjassa olisi ollut 18:sta tilastoihin päätyneen 25:n sijaan.
1955: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden 48 tai 49 pisteen turvin. Stirling Mossilla olisi ollut MM-kakkosena pisteitä 24.
1956: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 35 tai 37 pistettä suurimmillaan. Mahdollisen pistelaskujärjestelmän pisteenotolla tilanne olisi ollut 34 pistettä tai 36 pistettä. Juan Manuel Fangio olisi ollut toinen 30 pisteellä tai ilman pistejärjestelmää 33 pisteellä.
1957: Juan Manuel Fangio olisi voittanut edelleen maailmanmestaruuden. Stirling Mossilla olisi ollut 32 pistettä lopputaulukossa. Tony Brooksilla olisi ollut mahdollisesti 12 pistettä 11 pisteen sijaan viitospaikalla.
1958: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 48 pistettä tai 50 pistettä suurimmillaan mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteillä.
1959: Jack Brabham olisi voittanut maailmanmestaruuden. Muut sijoitukset olisivat muuttuneet hieman. Bruce McLaren olisi ollut MM-sarjassa 4:s 24,5 pisteellä ja jaetulla viidennellä sijalla olisivat kenties olleet Phil Hill ja Maurice Trintignant 20 pisteen johdosta. Trintignantilla tasatilanne olisi saattanut johtua mahdollisesta nopeimman kierroksen tuplapisteestä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Laitetaan sitten 1960-luvun mahdollisia mestaruutilanteiden muutoksia päätöskisan perusteella. Tosin vuodesta 1960 eteenpäin ei enää jaettu nopeimman kierroksen pistettä vaan kompromissina tuolloin otettiin käyttöön normaali kuudennen sijan yksi piste. Pistetaulukko muuttui vuodesta 1961 eteenpäin hyvin pitkäksi aikaa 9 pisteen voittopisteeksi. Vuonna 1961 hylättiin lopullisesti viimeinkin nopeimman kierroksen piste myös alustavista säännöistäkin.
Tässä kuitenkin pientä tilastoa erilaisesta tilanteesta katsoen:
1960: Jack Brabham olisi säilyttänyt mestaruutensa ja Stirling Mossin pistemäärä olisi ollut 27 pistettä. Mikäli nopeimman kierroksen pisteitä olisi jostakin syystä vielä käytetty kaudella 1960 kuten alkuperäisessä ehdotuksessa tuolloin piti olla niin silloin Mossin pisteet olisivat olleet korkeintaan 28 tai 29 pistettä tuplapisteelläkin nopeimmasta kierroksesta. Vuoden 1961 pistesääntö olisi antanut Mossille vielä yhden pisteen ja se olisi tarkoittanut korkeintaan nopeimman kierroksen pisteetkin lisättynä 29 tai 30 pistettä.
1961: Phil Hill olisi voittanut mestaruuden, mutta Innes Ireland olisi ollut jaetulla kolmannella sijalla MM-taulukossa 21 pisteellä yhdessä Stirling Mossin ja Dan Gurneyn kanssa. Voitosta kun olisi saanut 18 pistettä.
1962: Graham Hill olisi ollut selvääkin selvempi maailmanmestari 45 pisteellä tai pistelaskujärjestelmän huomioiden 55 pisteellä. Pistelaskujärjestelmä asetti jälleen omat rajoituksensa. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 61 pistettä.
1963: Jim Clark olisi ollut edelleen maailmanmestari 54 pisteellä. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 91 pistettä. Pistelaskujärjestelmä asetti rajoituksensa.
1964: John Surtees olisi saavuttanut maailmanmestaruuden, mutta Dan Gurney olisi ollut MM-sarjan neljäs 28 pisteellä.
1965: Jim Clark olisi voittanut mestaruuden, mutta Richie Ginther olisi ollut MM-sarjan neljäs 27 pisteellä.
1966: Jack Brabham olisi edelleen voittanut mestaruuden, mutta John Surtees olisi saanut MM-kakkostilallaan tuplapisteillä 37 pistettä ja ollut lähempänä Brabhamia kuin oli.
1967: Denny Hulme olisi voittanut tuplapisteiden säännöllä juuri ja juuri pisteen erolla mestaruuden Jim Clarkiin verrattuna eli Clarkilla olisi ollut 50 pistettä tuplapisteillä.
1968: Graham Hill olisi ollut maailmanmestari hyvin selkeästi 57 pisteellä.
1969: Jackie Stewart olisi ollut mestari, mutta Denny Hulme olisi ollut kolmas MM-sarjassa 29 pisteellä. Oikeasti Hulme oli kuudes 20:llä pisteellä.
Tässä kuitenkin pientä tilastoa erilaisesta tilanteesta katsoen:
1960: Jack Brabham olisi säilyttänyt mestaruutensa ja Stirling Mossin pistemäärä olisi ollut 27 pistettä. Mikäli nopeimman kierroksen pisteitä olisi jostakin syystä vielä käytetty kaudella 1960 kuten alkuperäisessä ehdotuksessa tuolloin piti olla niin silloin Mossin pisteet olisivat olleet korkeintaan 28 tai 29 pistettä tuplapisteelläkin nopeimmasta kierroksesta. Vuoden 1961 pistesääntö olisi antanut Mossille vielä yhden pisteen ja se olisi tarkoittanut korkeintaan nopeimman kierroksen pisteetkin lisättynä 29 tai 30 pistettä.
1961: Phil Hill olisi voittanut mestaruuden, mutta Innes Ireland olisi ollut jaetulla kolmannella sijalla MM-taulukossa 21 pisteellä yhdessä Stirling Mossin ja Dan Gurneyn kanssa. Voitosta kun olisi saanut 18 pistettä.
1962: Graham Hill olisi ollut selvääkin selvempi maailmanmestari 45 pisteellä tai pistelaskujärjestelmän huomioiden 55 pisteellä. Pistelaskujärjestelmä asetti jälleen omat rajoituksensa. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 61 pistettä.
1963: Jim Clark olisi ollut edelleen maailmanmestari 54 pisteellä. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 91 pistettä. Pistelaskujärjestelmä asetti rajoituksensa.
1964: John Surtees olisi saavuttanut maailmanmestaruuden, mutta Dan Gurney olisi ollut MM-sarjan neljäs 28 pisteellä.
1965: Jim Clark olisi voittanut mestaruuden, mutta Richie Ginther olisi ollut MM-sarjan neljäs 27 pisteellä.
1966: Jack Brabham olisi edelleen voittanut mestaruuden, mutta John Surtees olisi saanut MM-kakkostilallaan tuplapisteillä 37 pistettä ja ollut lähempänä Brabhamia kuin oli.
1967: Denny Hulme olisi voittanut tuplapisteiden säännöllä juuri ja juuri pisteen erolla mestaruuden Jim Clarkiin verrattuna eli Clarkilla olisi ollut 50 pistettä tuplapisteillä.
1968: Graham Hill olisi ollut maailmanmestari hyvin selkeästi 57 pisteellä.
1969: Jackie Stewart olisi ollut mestari, mutta Denny Hulme olisi ollut kolmas MM-sarjassa 29 pisteellä. Oikeasti Hulme oli kuudes 20:llä pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Laitetaan seuraavaksi 1970-luvun mestaruustaulukoita tuplapisteiden mukaan laskettuna:
1970: Jacky Ickx olisi voittanut maailmanmestaruuden 49 pisteellä Jochen Rindtin menehtymisen johdosta.
1971: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden kuten voitti, mutta Francois Cevert olisi ollut toinen sarjassa 35 pisteen myötä.
1972: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Jackie Stewart olisi ollut lähempänä mestaruutta 54 pisteellä.
1973: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Ronnie Peterson olisi ollut toinen sarjassa 61 pisteen myötä.
1974: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden. Carlos Reutemann olisi ollut neljäs sarjassa 41 pisteen myötä.
1975: Niki Laudan mestaruus olisi ollut hyvin selvä. 73,5 pistettä olisi ollut tuplapisteillä.
1976: James Hunt olisi voittanut mestaruuden ja Mario Andretti olisi päätynyt jaetulle viitospaikalle Clay Regazzonin kanssa 31 pisteellä.
1977: Niki Lauda olisi voittanut mestaruuden, mutta James Hunt olisi ollut kolmas sarjassa 49 pisteellä.
1978: Mario Andretti olisi voittanut mestaruuden Ronnie Petersonin kuoleman johdosta, mutta Gilles Villeneuve olisi ollut kuudes sarjassa 26 pisteellä.
1979: Jody Scheckter olisi voittanut mestaruuden pisterajoitusten myötä. Gilles Villeneuve olisi saanut tuplapisteistä huolimatta pisterajoitusten vuoksi vain kuusi pistettä korkeintaan joten pisteet olisivat olleet 50 pistettä vastaan Scheckterin 51 pistettä. Ilman pisterajoituksia Villeneuve olisi ollut maailmanmestari 62 pisteellä.
1970: Jacky Ickx olisi voittanut maailmanmestaruuden 49 pisteellä Jochen Rindtin menehtymisen johdosta.
1971: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden kuten voitti, mutta Francois Cevert olisi ollut toinen sarjassa 35 pisteen myötä.
1972: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Jackie Stewart olisi ollut lähempänä mestaruutta 54 pisteellä.
1973: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Ronnie Peterson olisi ollut toinen sarjassa 61 pisteen myötä.
1974: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden. Carlos Reutemann olisi ollut neljäs sarjassa 41 pisteen myötä.
1975: Niki Laudan mestaruus olisi ollut hyvin selvä. 73,5 pistettä olisi ollut tuplapisteillä.
1976: James Hunt olisi voittanut mestaruuden ja Mario Andretti olisi päätynyt jaetulle viitospaikalle Clay Regazzonin kanssa 31 pisteellä.
1977: Niki Lauda olisi voittanut mestaruuden, mutta James Hunt olisi ollut kolmas sarjassa 49 pisteellä.
1978: Mario Andretti olisi voittanut mestaruuden Ronnie Petersonin kuoleman johdosta, mutta Gilles Villeneuve olisi ollut kuudes sarjassa 26 pisteellä.
1979: Jody Scheckter olisi voittanut mestaruuden pisterajoitusten myötä. Gilles Villeneuve olisi saanut tuplapisteistä huolimatta pisterajoitusten vuoksi vain kuusi pistettä korkeintaan joten pisteet olisivat olleet 50 pistettä vastaan Scheckterin 51 pistettä. Ilman pisterajoituksia Villeneuve olisi ollut maailmanmestari 62 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Laitetaan seuraavaksi sitten 1980-luvun pistelaskuja mestaruuskilvan osalta tuplapisteiden ollessa mukana niissäkin:
1980: Alan Jones olisi ollut mestari vieläkin selvemmin. Jones olisi saanut pisterajoituksilla 72 pistettä ja ilman niitä 80 pistettä.
1981: Alan Jones olisi voittanut mestaruuden tuplapistesäännöllä 55 pisteellä. Kyalamin kiistakilpailun pisteet mukaanlaskien Carlos Reutemann olisi silti voittanut mestaruuden.
1982: Keke Rosberg olisi voittanut mestaruuden, mutta Michele Alboreto olisi ollut MM-sarjan kakkonen 41 pisteellä Las Vegasin voittonsa myötä. Tuplapistesäännöllä mestaruudessa olisi ollut kiinni vielä monikin kuljettaja, mutta muun muassa Keke Rosberg ja Niki Lauda olivat valmiita hakemaan protestipisteitään oikeusteitse.
1983: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden, mutta Riccardo Patrese olisi ollut MM-sarjan jaetulla kuudennella tilalla 22 pisteellä yhdessä John Watsonin ja Eddie Cheeverin kanssa. Keke Rosberg olisi voinut olla jopa MM-kolmonen voittamalla Kyalamissa ja saamalla Rion hylkäyspisteet takaisin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
1984: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80,5 pisteen turvin. Tosin Niki Lauda olisi varmasti antanut kaikkensa siinä tilanteessa, että tuplapisteitä olisi jaettu päätöskilpailussa.
1985: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Keke Rosbergilla pisteitä olisi ollut 49 pisteen verran.
1986: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80 pisteellä pistelaskurajoitusten myötä. Ilman rajoituksia Prost olisi saanut itselleen 92 pistettä.
1987: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Bergerillä olisi ollut 45 pistettä. Sijoitus MM-taulukossa olisi ollut silti edelleen viides.
1988: Ayrton Senna ja Alain Prost olisivat olleet tasapisteissä pistelaskurajoitusten takia. Molemmilla olisi ollut 90 pistettä. Prost olisi vienyt suuremmilla kakkostilojen määrillään mestaruuden. Ilman pisterajoituksia Prost olisi vienyt mestaruuden jopa 114 pisteellä.
1989: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Thierry Boutsen olisi ollut sarjassa kolmas 46 pisteellä.
1980: Alan Jones olisi ollut mestari vieläkin selvemmin. Jones olisi saanut pisterajoituksilla 72 pistettä ja ilman niitä 80 pistettä.
1981: Alan Jones olisi voittanut mestaruuden tuplapistesäännöllä 55 pisteellä. Kyalamin kiistakilpailun pisteet mukaanlaskien Carlos Reutemann olisi silti voittanut mestaruuden.
1982: Keke Rosberg olisi voittanut mestaruuden, mutta Michele Alboreto olisi ollut MM-sarjan kakkonen 41 pisteellä Las Vegasin voittonsa myötä. Tuplapistesäännöllä mestaruudessa olisi ollut kiinni vielä monikin kuljettaja, mutta muun muassa Keke Rosberg ja Niki Lauda olivat valmiita hakemaan protestipisteitään oikeusteitse.
1983: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden, mutta Riccardo Patrese olisi ollut MM-sarjan jaetulla kuudennella tilalla 22 pisteellä yhdessä John Watsonin ja Eddie Cheeverin kanssa. Keke Rosberg olisi voinut olla jopa MM-kolmonen voittamalla Kyalamissa ja saamalla Rion hylkäyspisteet takaisin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
1984: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80,5 pisteen turvin. Tosin Niki Lauda olisi varmasti antanut kaikkensa siinä tilanteessa, että tuplapisteitä olisi jaettu päätöskilpailussa.
1985: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Keke Rosbergilla pisteitä olisi ollut 49 pisteen verran.
1986: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80 pisteellä pistelaskurajoitusten myötä. Ilman rajoituksia Prost olisi saanut itselleen 92 pistettä.
1987: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Bergerillä olisi ollut 45 pistettä. Sijoitus MM-taulukossa olisi ollut silti edelleen viides.
1988: Ayrton Senna ja Alain Prost olisivat olleet tasapisteissä pistelaskurajoitusten takia. Molemmilla olisi ollut 90 pistettä. Prost olisi vienyt suuremmilla kakkostilojen määrillään mestaruuden. Ilman pisterajoituksia Prost olisi vienyt mestaruuden jopa 114 pisteellä.
1989: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Thierry Boutsen olisi ollut sarjassa kolmas 46 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
1990-luvulla F1:n pistelaskujärjestelmä muuttui vuoden 1990 jälkeen varsin kokonaan. Kaudesta 1991 eteenpäin jokainen sijoitus laskettiin mukaan taulukkoon ja voitosta sai 10 pistettä. Tuplapistejärjestelmässä tämä olisi tarkoittanut 20 pistettä päätöskilpailun osalta. Lasken tässä myös kauden 1991 kohdalla huvin vuoksi myös kauden 1990 pistejärjestelmällä pisteitä. Tässä kuitenkin mestaruustaulukot pisteineen ja muutoksilla:
1990: Ayrton Senna olisi voittanut mestaruuden, mutta Nelson Piquetillä pisteitä olisi ollut pistelaskurajoitusten mukaan 52 pistettä. Korkeintaan pisteitä olisi Piquetillä voinut 53 pistettä. Vuoden 1991 säännöillä Piquet olisi saanut kaikkiaan 54 tai 55 pistettä pistelaskurajoituksilla tai ilman. Alain Prost olisi voinut tuplapistejärjestelmällä haastaa Sennan mestaruudesta vielä Adelaidessakin pisterajoituksillakin ja legendaarinen kolari Suzukassa olisi saattanut jäädä tekemättä Ayrtonin osalta niillä säännöillä.
1991: Senna olisi voittanut mestaruuden. Adelaiden liputuksen takia Senna olisi saavuttanut korkeintaan 101 pistettä. Nigel Mansell ei olisi voinut mitenkään saavuttaa mestaruutta Suzukan tilanteen takia edes tuplapisteillä. 11 parhaan sijoituksen lopputilastoilla tai vain 9 pisteen voittopisteillä mestaruustaistelu olisi ollut tietyssä osaa kautta jännittävämpi, mutta Senna olisi voittanut silläkin mestaruuden lopulta.
1992: Nigel Mansell olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Berger olisi ollut toinen Adelaiden voiton tuplapisteillä. Tuolloin pisteitä olisi ollut 59 pisteen verran.
1993: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden ja Ayrton Senna olisi ollut lähempänä Prostia 83 pisteellä.
1994: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Nigel Mansell olisi ollut MM-sarjan kuudes 23 pisteellä Adelaiden voiton takia.
1995: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Damon Hill olisi ollut lähempänä häntä 79 pisteellä.
1996: Damon Hill olisi ollut mestari vieläkin selvemmin kuin oli 107 pisteellä.
1997: Jacques Villeneuve olisi ollut mestari, mutta Mika Häkkinen olisi ollut MM-sarjan neljäs ja Michael Schumacherin hylkäyksen jälkeen kolmas 37 pisteellä.
1998: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 110 pisteellä.
1999: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 86 pisteellä.
1990: Ayrton Senna olisi voittanut mestaruuden, mutta Nelson Piquetillä pisteitä olisi ollut pistelaskurajoitusten mukaan 52 pistettä. Korkeintaan pisteitä olisi Piquetillä voinut 53 pistettä. Vuoden 1991 säännöillä Piquet olisi saanut kaikkiaan 54 tai 55 pistettä pistelaskurajoituksilla tai ilman. Alain Prost olisi voinut tuplapistejärjestelmällä haastaa Sennan mestaruudesta vielä Adelaidessakin pisterajoituksillakin ja legendaarinen kolari Suzukassa olisi saattanut jäädä tekemättä Ayrtonin osalta niillä säännöillä.
1991: Senna olisi voittanut mestaruuden. Adelaiden liputuksen takia Senna olisi saavuttanut korkeintaan 101 pistettä. Nigel Mansell ei olisi voinut mitenkään saavuttaa mestaruutta Suzukan tilanteen takia edes tuplapisteillä. 11 parhaan sijoituksen lopputilastoilla tai vain 9 pisteen voittopisteillä mestaruustaistelu olisi ollut tietyssä osaa kautta jännittävämpi, mutta Senna olisi voittanut silläkin mestaruuden lopulta.
1992: Nigel Mansell olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Berger olisi ollut toinen Adelaiden voiton tuplapisteillä. Tuolloin pisteitä olisi ollut 59 pisteen verran.
1993: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden ja Ayrton Senna olisi ollut lähempänä Prostia 83 pisteellä.
1994: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Nigel Mansell olisi ollut MM-sarjan kuudes 23 pisteellä Adelaiden voiton takia.
1995: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Damon Hill olisi ollut lähempänä häntä 79 pisteellä.
1996: Damon Hill olisi ollut mestari vieläkin selvemmin kuin oli 107 pisteellä.
1997: Jacques Villeneuve olisi ollut mestari, mutta Mika Häkkinen olisi ollut MM-sarjan neljäs ja Michael Schumacherin hylkäyksen jälkeen kolmas 37 pisteellä.
1998: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 110 pisteellä.
1999: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 86 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
2000-luvulla pistelaskujärjestelmä muuttui marginaalisesti kaudella 2003 kun 8 parasta sai pisteitä. Tuplapisteiden osalta mitään ei olisi tietenkään muutettu. Tässä taulukkoa 2000-luvun vuosista:
2000: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 118 pisteellä.
2001: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 133 pisteellä.
2002: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 154 pisteellä.
2003: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 93 pisteellä kuten voittikin. Rubens Barrichello olisi vankistanut neljättä sijaansa 75 pisteellä.
2004: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden kuten voittikin 148 pisteellä. Juan Pablo Montoya olisi ollut neljäs sarjassa 68 pisteellä.
2005: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden 143 pisteellä. Kimi Räikkönen olisi voinut juuri ja juuri voittaa mestaruuden tuplapistesäännöllä jos Alonso olisi keskeyttänyt kilpailun.
2006: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden kuten voitti. Felipe Massa olisi ollut kolmas, mutta pisteitä olisi ollut 90 pisteen verran.
2007: Kimi Räikkönen olisi voittanut mestaruuden 120 pisteellä.
2008: Felipe Massa olisi voittanut mestaruuden 107 pisteellä.
2009: Jenson Button olisi voittanut mestaruuden, mutta Sebastian Vettel olisi jäänyt siitä vain pisteen päähän 94 pisteellä.
2000: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 118 pisteellä.
2001: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 133 pisteellä.
2002: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 154 pisteellä.
2003: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 93 pisteellä kuten voittikin. Rubens Barrichello olisi vankistanut neljättä sijaansa 75 pisteellä.
2004: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden kuten voittikin 148 pisteellä. Juan Pablo Montoya olisi ollut neljäs sarjassa 68 pisteellä.
2005: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden 143 pisteellä. Kimi Räikkönen olisi voinut juuri ja juuri voittaa mestaruuden tuplapistesäännöllä jos Alonso olisi keskeyttänyt kilpailun.
2006: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden kuten voitti. Felipe Massa olisi ollut kolmas, mutta pisteitä olisi ollut 90 pisteen verran.
2007: Kimi Räikkönen olisi voittanut mestaruuden 120 pisteellä.
2008: Felipe Massa olisi voittanut mestaruuden 107 pisteellä.
2009: Jenson Button olisi voittanut mestaruuden, mutta Sebastian Vettel olisi jäänyt siitä vain pisteen päähän 94 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
2010-luvulla on ajettu toistaiseksi neljä kautta. Laitan tähän seuraavaksi nykyisen pistejärjestelmän ja entisen 10 pisteen tuplapistejärjestelmän tilanteen vielä kautta 2010 tarkastellen.
Tässä ne tulevat tuplapisteiden osalta:
2010: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 281 pisteellä. Kauden 2009 pistetaulukolla Vettel olisi kerännyt 104 pistettä ja tuplapistein 114 pistettä.
2011: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden kuten voitti, mutta Mark Webber olisi ollut toinen 283 pisteellä.
2012: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden, mutta Jenson Button olisi ollut kolmas 213 pisteellä.
2013: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 422 pisteellä.
Tässä ne tulevat tuplapisteiden osalta:
2010: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 281 pisteellä. Kauden 2009 pistetaulukolla Vettel olisi kerännyt 104 pistettä ja tuplapistein 114 pistettä.
2011: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden kuten voitti, mutta Mark Webber olisi ollut toinen 283 pisteellä.
2012: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden, mutta Jenson Button olisi ollut kolmas 213 pisteellä.
2013: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 422 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Unohtui tuossa aiemmin laittaa jonkin verran noita tuplapistejuttuja myös tallien väliltä kautta aikain. Jossain määrin vuosina 1958-1990 tallien mestaruuskisoissakin oli käytössä erilainen määrä kilpailua kohti laskettuja pisteitä. 1950-luvulta eteenpäin juttua tuleekin sitten ensi viestistä eteenpäin.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Laitetaan sitten 1950-luvun kahden viimeisen vuoden eli vuosien 1958 ja 1959 ajalta pistelaskut tulevat tässä:
1958: Vanwall olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 52 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Vanwall olisi saanut 64 tai 67 pistettä korkeintaan.
1959: Cooper olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 42 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Cooper olisi saanut 54 tai 61 pistettä korkeintaan.
1958: Vanwall olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 52 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Vanwall olisi saanut 64 tai 67 pistettä korkeintaan.
1959: Cooper olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 42 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Cooper olisi saanut 54 tai 61 pistettä korkeintaan.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
1960-luvulla tallien mestaruuskamppailuissa tilanteet olisivat menneet näin:
1960: Cooper olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 pisteellä pistelaskujärjestelmän takia ja korkeintaan 49 pistettä Lotuksella olisi suurimmillaan voinut olla.
1961: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 tai 42 pisteellä.
1962: BRM olisi voittanut tallimestaruuden 45 pisteellä pistelaskujärjestelmän vuoksi. Korkeintaan 65 pistettä talli olisi voinut saada itselleen.
1963: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden edelleen 54 pisteellä. Tosin ilman rajoituksia pisteitä olisi voinut olla jopa 83 pistettä.
1964: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 45 pisteellä pistejärjestelmän mukaan. 49 pistettä olisi ollut ilman pisterajoituksia. Kolmanneksi olisi noussut Brabham 39 pisteellä Lotuksen ohi.
1965: Lotus olisi voittanut 54 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 58 pistettä. Honda olisi ollut viides 20 pisteellä ja se olisi ohittanut Cooperin.
1966: Brabham olisi voittanut 42 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 49. Cooper-Maserati olisi saanut pisteitä vähintään 36 ja korkeintaan 42 pistettä eli melkein mestaruuden olisi voinut viedä.
1967: Brabham olisi voittanut mestaruuden kuten voitti 63 tai 67 pisteellä. Lotus olisi ollut toinen 53 pisteellä.
1968: Lotus olisi voittanut mestaruuden jopa 72 pisteen turvin.
1969: Matra olisi voittanut mestaruuden, mutta McLarenilla olisi ollut vähintään 47 tai 49 pistettä. Suurimmalla mahdollisella pistemäärällä olisi jakanut kahdelle eri sijalle Brabhamin tai Lotuksen kanssa.
1960: Cooper olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 pisteellä pistelaskujärjestelmän takia ja korkeintaan 49 pistettä Lotuksella olisi suurimmillaan voinut olla.
1961: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 tai 42 pisteellä.
1962: BRM olisi voittanut tallimestaruuden 45 pisteellä pistelaskujärjestelmän vuoksi. Korkeintaan 65 pistettä talli olisi voinut saada itselleen.
1963: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden edelleen 54 pisteellä. Tosin ilman rajoituksia pisteitä olisi voinut olla jopa 83 pistettä.
1964: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 45 pisteellä pistejärjestelmän mukaan. 49 pistettä olisi ollut ilman pisterajoituksia. Kolmanneksi olisi noussut Brabham 39 pisteellä Lotuksen ohi.
1965: Lotus olisi voittanut 54 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 58 pistettä. Honda olisi ollut viides 20 pisteellä ja se olisi ohittanut Cooperin.
1966: Brabham olisi voittanut 42 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 49. Cooper-Maserati olisi saanut pisteitä vähintään 36 ja korkeintaan 42 pistettä eli melkein mestaruuden olisi voinut viedä.
1967: Brabham olisi voittanut mestaruuden kuten voitti 63 tai 67 pisteellä. Lotus olisi ollut toinen 53 pisteellä.
1968: Lotus olisi voittanut mestaruuden jopa 72 pisteen turvin.
1969: Matra olisi voittanut mestaruuden, mutta McLarenilla olisi ollut vähintään 47 tai 49 pistettä. Suurimmalla mahdollisella pistemäärällä olisi jakanut kahdelle eri sijalle Brabhamin tai Lotuksen kanssa.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
1970-luvulla pistetilanteet tallien mestaruuskamppailuissa olisi mennyt seuraavaksi tuplapisteillä näin:
1970: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 61 pisteellä. Ja korkeintaan 64 pisteellä. Lotus olisi jäänyt toiseksi.
1971: Tyrrell olisi voittanut tallimestaruuden 82 pisteellä.
1972: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden juuri ja juuri kun Tyrrell olisi saanut 60 pistettä.
1973: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden 101 pisteellä tai 105 pisteellä.
1974: McLaren olisi voittanut tallimestaruuden 73 tai 75 pisteen osalta, mutta Brabham olisi ollut Lotuksen edellä sarjassa neljäntenä 44 pisteellä.
1975: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 81,5 pisteellä.
1976: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotuksella olisi ollut 38 pistettä nelospaikalla.
1977: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta McLarenilla olisi ollut 68 pistettä ja se olisi ollut MM-taulukossa kakkospaikalla.
1978: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Ferrarilla olisi ollut 67 pistettä.
1979: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 122 pisteellä.
1970: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 61 pisteellä. Ja korkeintaan 64 pisteellä. Lotus olisi jäänyt toiseksi.
1971: Tyrrell olisi voittanut tallimestaruuden 82 pisteellä.
1972: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden juuri ja juuri kun Tyrrell olisi saanut 60 pistettä.
1973: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden 101 pisteellä tai 105 pisteellä.
1974: McLaren olisi voittanut tallimestaruuden 73 tai 75 pisteen osalta, mutta Brabham olisi ollut Lotuksen edellä sarjassa neljäntenä 44 pisteellä.
1975: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 81,5 pisteellä.
1976: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotuksella olisi ollut 38 pistettä nelospaikalla.
1977: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta McLarenilla olisi ollut 68 pistettä ja se olisi ollut MM-taulukossa kakkospaikalla.
1978: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Ferrarilla olisi ollut 67 pistettä.
1979: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 122 pisteellä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
1980-luvulla tallimestaruudet olisivat jakaantuneet seuraavasti tuplapisteillä:
1980: Tästä kaudesta lähtien hylättiin vuodesta 1958 asti voimassa ollut vain yhden auton pistesääntö korkeimman pistesijoituksen mukaan ja tästä lähtien molempien tallien autot lisättiin pisteistä lopputuloksiin joskin uutena piirteenä tallien puolella jokainen piste laskettiin siinä mssä ei laskettu kuljettajan puolella. Williams olisi saavuttanut pisterajoituksilla 114 pistettä ja muutoin 120 pistettä normaalisti. Tuplapisteet laskettuna 134 pistettä oli maksimiraja. Merkkimestaruus siis varsin selvästi. Jaraman voitto olisi Alan Jonesin toimesta nostanut pisteet 123:sta 129:ään ja suurimmilaan 143 pisteeseen.
1981: Williams olisi voittanut mestaruuden 104 pisteellä. Mikäli Carlos Reutemannin voitto Kyalamista olisi hyväksytty niin pisteitä olisi ollut tuolloin 113 pisteen verran.
1982: Ferrari olisi voittanut mestaruuden, mutta Tyrrell olisi saanut jaetun viitospaikan Brabhamin kanssa 41 pisteellä.
1983: Ferrari olisi voittanut mestaruuden, mutta Brabham olisi ollut toinen sarjassa 81 pisteellä.
1984: McLaren olisi voittanut mestaruuden 152,5 pisteellä.
1985: McLaren olisi voittanut mestaruuden 90 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 80 pistettä.
1986: McLaren olisi voittanut mestaruuden 103 tai 104 pisteellä.
1987: Williams olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Ferrarilla olisi ollut 62 pistettä.
1988: McLaren olisi voittanut mestaruuden ja saanut korkeintaan 196 pistettä. Muutoin 180 pistettä.
1989: McLaren olisi voittanut mestaruuden 141 pisteellä ja Williams vuorostaan olisi saanut 91 pistettä.
1980: Tästä kaudesta lähtien hylättiin vuodesta 1958 asti voimassa ollut vain yhden auton pistesääntö korkeimman pistesijoituksen mukaan ja tästä lähtien molempien tallien autot lisättiin pisteistä lopputuloksiin joskin uutena piirteenä tallien puolella jokainen piste laskettiin siinä mssä ei laskettu kuljettajan puolella. Williams olisi saavuttanut pisterajoituksilla 114 pistettä ja muutoin 120 pistettä normaalisti. Tuplapisteet laskettuna 134 pistettä oli maksimiraja. Merkkimestaruus siis varsin selvästi. Jaraman voitto olisi Alan Jonesin toimesta nostanut pisteet 123:sta 129:ään ja suurimmilaan 143 pisteeseen.
1981: Williams olisi voittanut mestaruuden 104 pisteellä. Mikäli Carlos Reutemannin voitto Kyalamista olisi hyväksytty niin pisteitä olisi ollut tuolloin 113 pisteen verran.
1982: Ferrari olisi voittanut mestaruuden, mutta Tyrrell olisi saanut jaetun viitospaikan Brabhamin kanssa 41 pisteellä.
1983: Ferrari olisi voittanut mestaruuden, mutta Brabham olisi ollut toinen sarjassa 81 pisteellä.
1984: McLaren olisi voittanut mestaruuden 152,5 pisteellä.
1985: McLaren olisi voittanut mestaruuden 90 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 80 pistettä.
1986: McLaren olisi voittanut mestaruuden 103 tai 104 pisteellä.
1987: Williams olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Ferrarilla olisi ollut 62 pistettä.
1988: McLaren olisi voittanut mestaruuden ja saanut korkeintaan 196 pistettä. Muutoin 180 pistettä.
1989: McLaren olisi voittanut mestaruuden 141 pisteellä ja Williams vuorostaan olisi saanut 91 pistettä.
Viimeksi muokattu:
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
1990-luvulla tallien omat pisteet muuttuivat luontaisen pistejärjestelmänkin myötä hieman. Tässä kuitenkin pistetilanteita mikäli tuplapisteitä olisi jaettu:
1990: McLaren olisi voittanut mestaruuden 121 pisteellä, mutta Benettonilla olisi ollut jopa 80 pistettä siinä tapauksessa.
1991: McLaren olisi voittanut mestaruuden 144 pisteellä. 137 tai 138 pistettä olisi tullut korkeintaan 9 pisteen kisoilla ja muutenkin mestaruustilanteisiin vaikutti päätöskisa Adelaidessa ja sen punainen lippu.
1992: Williams olisi voittanut mestaruuden 164 pisteellä. 109 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi.
1993: Williams olisi voittanut mestaruuden 168 pisteellä. 94 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi.
1994: Williams olisi voittanut mestaruuden 128 pisteellä.
1995: Benetton olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 128 pistettä.
1996: Williams olisi voittanut mestaruuden 185 pisteellä.
1997: Williams olisi voittanut mestaruuden 123 pisteellä, mutta McLarenilla olisi ollut 73 pistettä ja se olisi ollut kolmas sarjassa.
1998: McLaren olisi voittanut mestaruuden 166 pisteellä.
1999: McLaren olisi voittanut mestaruuden 134 pisteellä Ferrarin sijaan.
1990: McLaren olisi voittanut mestaruuden 121 pisteellä, mutta Benettonilla olisi ollut jopa 80 pistettä siinä tapauksessa.
1991: McLaren olisi voittanut mestaruuden 144 pisteellä. 137 tai 138 pistettä olisi tullut korkeintaan 9 pisteen kisoilla ja muutenkin mestaruustilanteisiin vaikutti päätöskisa Adelaidessa ja sen punainen lippu.
1992: Williams olisi voittanut mestaruuden 164 pisteellä. 109 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi.
1993: Williams olisi voittanut mestaruuden 168 pisteellä. 94 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi.
1994: Williams olisi voittanut mestaruuden 128 pisteellä.
1995: Benetton olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 128 pistettä.
1996: Williams olisi voittanut mestaruuden 185 pisteellä.
1997: Williams olisi voittanut mestaruuden 123 pisteellä, mutta McLarenilla olisi ollut 73 pistettä ja se olisi ollut kolmas sarjassa.
1998: McLaren olisi voittanut mestaruuden 166 pisteellä.
1999: McLaren olisi voittanut mestaruuden 134 pisteellä Ferrarin sijaan.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
2000-luvun tallien mestaruustilanteita laitan seuraavaksi tuplapisteiden muodossa:
2000: 180 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2001: 189 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2002: 231 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2003: 168 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2004: Ferrari olisi vienyt mestaruuden 262 pisteellä, mutta Williamsilla pisteitä olisi ollut 92 pistettä.
2005: Renault olisi voittanut mestaruuden 201 pisteellä.
2006: Ferrari olisi voittanut mestaruuden Renaultin sijasta 211 pisteellä.
2007: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 214 pisteellä.
2008: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 182 pisteellä.
2009: Brawn GP olisi voittanut mestaruuden 172 pisteellä, mutta Red Bullilla olisi ollut 163,5 pistettä.
2000: 180 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2001: 189 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2002: 231 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2003: 168 pistettä olisi ollut Ferrarilla.
2004: Ferrari olisi vienyt mestaruuden 262 pisteellä, mutta Williamsilla pisteitä olisi ollut 92 pistettä.
2005: Renault olisi voittanut mestaruuden 201 pisteellä.
2006: Ferrari olisi voittanut mestaruuden Renaultin sijasta 211 pisteellä.
2007: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 214 pisteellä.
2008: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 182 pisteellä.
2009: Brawn GP olisi voittanut mestaruuden 172 pisteellä, mutta Red Bullilla olisi ollut 163,5 pistettä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 14233
Kaudella 2010 ja yleensäkin 2010-luvulla ollaan saatu neljä kautta ajettua toistaiseksi. Tässä listaa mahdollisista pistemuutoksista tallikilpailuissa tuplapisteiden muodossa. Vuoden 2010 kohdalla lasketaan myös vanhempien juttujen mukaan:
2010: Kauden 2009 pistelaskenalla pisteet olisivat olleet 201 tai 211 pistettä. Muutoin tuplapistesäännöillä Red Bull olisi kerännyt 523 pistettä. 498 pistettä olivat normaalit pisteet.
2011: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 675 pisteen turvin.
2012: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 460 pisteen turvin, mutta McLaren olisi ohittanut niukasti Ferrarin 403 pisteellä.
2013: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 621 pisteen turvin.
2010: Kauden 2009 pistelaskenalla pisteet olisivat olleet 201 tai 211 pistettä. Muutoin tuplapistesäännöillä Red Bull olisi kerännyt 523 pistettä. 498 pistettä olivat normaalit pisteet.
2011: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 675 pisteen turvin.
2012: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 460 pisteen turvin, mutta McLaren olisi ohittanut niukasti Ferrarin 403 pisteellä.
2013: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 621 pisteen turvin.
Olen sanaton.