"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Vuodeksi 1995 Montrealiin oli erikoista myös sekin, että koko palkintokolmikon eli Jean Alesin, Rubens Barrichellon ja Eddie Irvinen polttoaine oli loppua kesken ennen kuin ruutulippu ja Alesin voitosta villiintyneen yleisön rynnäkkö pelasti melkoiselta loppuhuipennukselta.

Rubensille ja Eddielle oli tosiaan vähän enemmän polttoainetta kuin Jeanille, mutta vaarallisen vähissä se oli ollut heillekin ja Alesista puhuen tietenkin häneltähän loppui polttoaine juurikin sopivasti keskellä yleisörynnäkköä!

Eddie Jordanille kieltämättä päivä oli 11.6.1995 melkoinen sydänkohtausta lähellä ollut nostatus kun kaksoisvoitto olisi voinut olla mahdollinen tai pisteperikato mikäli kisa olisi viety läpi toki äärimmäisen varovasti yleisön huomioiden loppuun asti.

Montreal yleisesti ottaen oli aina myötämielinen Jordanille tallina vuosille 1991-2005, mutta toki ikäviäkin vuosia väliin tuli tai sattui.

Muita melko katkeria juttuja oli tietysti Heinz-Harald Frentzenin mahdollisen voiton tai palkintosuoritusajon meneminen vuoden 1999 Montrealiin tietysti ongelmien myötä kun silloin Frentzen oli ollut ennen loppukierrosten keskeytystä toisena.

 

[CCMK]

14.6.2022 mennessä viime vuodeksi ihailtiin niin Lewis Hamiltonin kuin myös Sebastian Vettelin aina ollutta pärjäämistä Montrealissa paalupaikkojen tai muun menestyksen osalta.

Vuodesta 2007 eteenpäin vain kerran eli vuodeksi 2014 Nico Rosberg oli ollut paalulla siellä kun muutoin nämä kaksi mainittua veikkosta olivat olleet paalumiehet.

 

[CCMK]

18.6.2022 mennessä viime vuodeksi Fernando Alonso sai viimein ensimmäisen eturivin lähtöpaikkansa sitten Hockenheimin 2012 kun silloin hän teki näin märälle kelillekin vieden paalupaikan.

Temppua vertailtiin hieman Mario Andrettin vastaavaan pitkän aikavälin eturivin lähtöpaikan saavutukseen.

'Super-Mario' kieltämättä ratojen valtiaana tai osin yleisen moottoriurheilun valtiaana teki näin Watkins Glenin 1968 jälkeen seuraavan kerran Anderstorpiin 1976.

Tosin muita pitkän välin odottajia eturiviin olivat esimerkiksi Giancarlo Fisichella A1-Ringin 1998 ja Melbournen 2005 välillä, Riccardo Patrese Brands Hatchin 1983 ja Rio de Janeiron 1989 välillä ja tietysti myös Michael Schumacher Suzukan 2006 ja Shanghain 2012 välillä.

Kun Alonso sai vuodeksi 2012 Hockenheimiin paalupaikan F1:siin niin muuan Max Verstappen ei ollut vielä ajanut kertaakaan isomman luokan kilpa-autoja lajissaan!

Lisäksi myös kun Alonso oli testaaja tai kisauran aloittaja vähän Kimi Räikkösen tapaan kenties 1990-lopun hyvin lopulle tai 2000-luvun ihan alkuun niin nuorimmat F1-kuskit viime vuonna näin esimerkiksi töin tuskin olivat syntyneet tai olivat vasta vauvoja tai pieniä lapsia.

 

[CCMK]

20.6.2022 mennessä viime vuonna Max Verstappenin menoa mestaruuteen ei niillä näkymin voinut pysäyttää kuten ennen pitkää niin kävikin.

Erikoisesti tuolloin Verstappenilla oli jo viimein voittoja enemmän kuin mitään muita sijoituksia, mutta vielä oli yksi harmittava tilasto:

26 voittoa kohti oli peräti 31 keskeytystä ja Suzukaan mennessä mentiin ohi tästäkin harmittavuudesta!

Uran kisoja kohti silloin eli 20.6.2022 mennessä Montrealin jälkeen Verstappenin urasuhteinen luotettavuus oli jo melkein Fernando Alonson luokkaa.

Alonso tosin vietti lajista välivuosia ja niin pitkä ura tasasi epäkohtia kuten myös Verstappenia toki alkuvaikeuksien jälkeen imarteli myös parantunut luotettavuus.

Ja osa yhä epätodennäköisemmistä keskeytyksistä kun oli ollut myös Verstappenin omaa syytäkin siihen mennessä.

 

[CCMK]

Kun sijoituksia mietti mestareille lajiin niin esimerkiksi Jacques Villeneuvelle oli yhtä monta voittoa kuin kasipaikkaa uralle eli 11 kertaa näin kävi.

Jim Clarkilla oli uralle yksi voitto enemmän kuin mitään muita sijoituksia yhteensä eli 25 24:ää vastaan ja Maestrolla eli Juan Manuel Fangiolla oli 24 voittoa 20:tä muuta sijoitusta vastaan.

Clarkilla oli erikoisesti muiden sarjojen tai ajojen menestyksiä enemmän kuin miten oli toiseksi tulemisia.

Esimerkiksi hän oli enemmän näin menestynyt Indy 500:n osalle kuten oli myös BTCC-sarjassa edeltäjineen kahdesti mestarikin!

22.6.2022 mennessä viime vuodeksi Red Bull-talli oli ohittanut Lotuksen menestyneimpien tallien listalla itsensä viidenneksi 82 voiton turvin.

Tuolloin erikoisesti Lewis Hamilton oli lähestymässä tasapelissä ennen pitkää pisimmäksi osoittautuneen voitottomuusputkensa suhteen koko uralle ja siitä mentiin viime vuoden mittaan ymmärrettävästi ohikin.

Tosin silloin ei ihan vieläkään oltu menty ohi kun voitottomuusputki kaikkiaan miettien Lewisin uralle oli kestänyt niinkin pitkään eräällä välin kuin peräti 12 kisaa yhtämittaisesti siihen asti erinäisin ehdoin laskien. Niihin ehtoihin takaraja kun oli Shanghain 2008 voitto eli melkoisen pitkä väli sellaisenaankin piti laskea.

 

[CCMK]

F1:ssä nykyään tai vuodesta 2002 lähtien pääosin ei ole ollut mahdotonta nähdä jonkun tietyn kuskin maaliin ajoa läpi kauden kaikissa kilpailuissa.

Peräti kovin yleistäkin nykyään.

Siltikin nykyhehkutuksista huolimatta se ei ollut uutta ja ainutkertaista F1:siin.

Tosin Richie Gintherin vuoden 1964 tempun ja Michael Schumacherin tempun välillä oli vuosien 1965-2001 välin näin, että kukaan kuski mestaruudellakaan ei maaliin ajanut huipputallissakaan kaikissa kisoissa.

Välillä oli verraten erittäin lähellä käydä näin, mutta ihan ei ollut onni matkassa silloin.

Mikäli Indy 500-kisat lasketaan vuosilta 1950-1960 joukkoon niin ennen vuotta 1961 näin ei ollut käynyt ja mikäli ei laskettu niin jo 70 vuotta sitten eli vuodeksi 1953 pääsi tietty kuski yhtä tietysti maaliin ensi kerran vuoden jokaiseen kisaan!

Mike Hawthorn oli ensimmäinen Indyt 1950-1960 laskien ja muutoin laskematta ensimmäinen oli Dan Gurney näin menetellen.

Vuodet oli 1953-1954 ja 1959 Indyt laskien tai ei ja muutoin peräjälkeen vuosille 1961-1964 nähtiin vielä näin kuskeja joka vuoden kisan lopputuloksiin päästen.

Tosin vähitellen kasvanut kisakalenteri F1:siin kuten myös etenkin vuoden 1965 jälkeen ihmeellisesti jälleen kasvavasti heikentynyt autojen yleisluotettavuus lopetti ilmiön esiintymisen lajin suhteen toki myöhemmin kasvaneesta luotettavuudesta huolimatta huipputalleissakin vuoteen 2001 asti.

 

[CCMK]

1.7.2022 mennessä Fernando Alonsolla oli mahdollisuus rikkoa viimeksi vuodeksi Silverstoneen oma kisamäärien kierrosmäärä ennätys kunhan olisi ajanut näin 44 kierroksen ajan.

Ilman teknisiä murheita silloin tai mikäli vähänkin hän olisi ajanut enemmän ilman välivuosia niin hän olisi jo rikkonut ennätyksen selvästi aiemmin.

Alonsolle tosiaan välivuodet oli melko kiireisiä tai niihin muut sitouttavat ajot huomioiden niitä ennenkin tai kun oltiin palaamassa taas F1:siin:

Neljä kertaa hän oli siihen mennessä ollut urallaan Le Mansin 24 Tunnin Ajossa, tietenkin oli myös Indycarissa tai Indy 500:ssa ja siihen päälle vielä oli yksi Urheiluautojen MM-kausi päälle!

 

[CCMK]

2.7.2022 mennessä tosiaan viime vuodeksi ennen Silverstonea Fernando Alonson ja viime vuodeksi lopettaneen Kimi Räikkösen sanottiin olleen ainoita kuskeja joiden pitkillä urilla oli tai olisi ollut mahdollista ajaa 100 000 kilometriä tai enemmän kisoissa F1:ssä!

Molemmilla oli siihen mennessä noin 92 000 kilometriä tai hieman enemmän ja sekin oli enemmän esimerkiksi kuin Rubens Barrichellon 80 600 kilometriä tai hieman enemmän ollut ajo-osuus peräti välivuosinkin.

 

[CCMK]

Kun Carlos Sainz Junior viimein otti paalupaikan ja sitäkin viimein voitti Silverstonessa monien arvostelujen päätteeksi viime vuodeksi niin se jätti lavan auki seuraaville yrittäjille vailla paalua:

Kevin Magnussen 129 kisaa

Esteban Ocon 98 kisaa

Pierre Gasly 95 kisaa

George Russell 69 kisaa

Näistä 3.7.2022 mennessä voittajia oli kaksi ja Russell viimein voitti uran 80:n kisan myötä Interlagosiin loppuvuodesta ollen kolmas sellainen.

Kevin Magnussenin paalupaikkalaskennan huomiointi kiitos juuri viime vuoden Interlagosin on ollut hankalaa kuten osin myös George Russellin kiitos nykypäiväisten melko tuoreiden pienoiskilpailujen ajamisten säännön.

Russell olisi tietyin ehdoin lukien näin sen saanut myös 80:een kisaan ja Magnussen olisi saanut sen sitten 140:een F1-kisaansa myös tietyin ehdoin lukien.

Russell itse oli tosin jo saanut uran ensipaalun nopeammin kuin itse voiton eli 72:een kisaan Hungaroringille.

Magnussen tästä huolimatta on vieläkin ilman F1-voittoa kuten myös Ocon ja Gasly ilman paalupaikkaa.

Sainz Juniorin voittokisaan miettien oli erikoista se, että viimein Lewis Hamilton palkinnoille jälleen päästessään oli eniten pelkästään Silverstoneen palkintoja saanut mies kuten myös se, että Sergio Checo Perez kakkostilalla täydensivät espanjankielisiin maihin tavallaan kaksoisvoiton.

Espanjankielisten 'kaksoisvoitto' oli ensimmäinen sitten Barcelonan 2012 milloin Pastor Maldonado voitti ja missä Fernando Alonso oli toinen.

 

[CCMK]

5.7.2022 mennessä viime vuonna oli mielenkiintoista todeta, että Suomi oli siihen mennessä edelleen F1:ssä viidenneksi eniten paalupaikkoja kuljettajineen ottanut maa.

Edellä olivat Iso-Britannia, Saksa, Brasilia ja Ranska etenkin jälkimmäisiä imartelivat Ayrton Sennan ja Alain Prostin niille ajamat paalupaikat mitä nyt myös Rene Arnoux ajoi merkittävästi Ranskalle niitä kun ajoi kuten myös Michael Schumacherin ja Sebastian Vettelin paalut Saksaa imartelivat.

Itse lista meni siis imarteluineen tai ilman näin:

Iso-Britannia: 290 paalupaikkaa 15 eri kuljettajalle

Saksa: 166 paalupaikkaa 8 eri kuljettajalle

Brasilia: 126 paalupaikkaa 6 eri kuljettajalle

Ranska: 79 paalupaikkaa 9 eri kuljettajalle

Suomi: 70 paalupaikkaa 5 eri kuljettajalle

Italia: 48 paalupaikkaa 13 eri kuljettajalle

Itävalta: 46 paalupaikkaa 3 eri kuljettajalle

Yhdysvallat: 39 paalupaikkaa 15 eri kuljettajalle

Argentiina: 38 paalupaikkaa 3 eri kuljettajalle

Australia: 35 paalupaikkaa 4 eri kuljettajalle

Espanja: 23 paalupaikkaa 2 eri kuljettajalle

Kanada: 16 paalupaikkaa 3 eri kuljettajalle

Ruotsi: 15 paalupaikkaa 2 eri kuljettajalle

Monaco: 15 paalupaikkaa pelkästään yksin Charles Leclercille

Hollanti: 15 paalupaikkaa pelkästään yksin Max Verstappenille

Belgia: 14 paalupaikkaa 2 eri kuljettajalle

Kolumbia: 13 paalupaikkaa pelkästään yksin Juan Pablo Montoyalle

Sveitsi: 7 paalupaikkaa 2 eri kuljettajalle

Uusi-Seelanti: 6 paalupaikkaa 2 eri kuljettajalle

Etelä-Afrikka: 3 paalupaikkaa pelkästään yksin Jody Scheckterille

Puola: 1 paalupaikka pelkästään yksin Robert Kubicalle

Venezuela: 1 paalupaikka pelkästään yksin Pastor Maldonadolle

Meksiko: 1 paalupaikka pelkästään yksin Sergio Checo Perezille

Eri maita paalulle oli siis täten ollut 23 kappaletta siihen mennessä ja tietyin ehdoin Tanskasta tuli viimein 24:s eri maa sitten loppuvuodesta viime vuonna Interlagosissa yksin Kevin Magnussenin voimin.

 

[CCMK]

Niin paljon kuin esimerkiksi Riccardo Patresea syytettiin Monzan 1978 tapahtumista niin yksi kolaria järkyttävine loppuineen kohti Ronnie Petersonin ennen pitkää sattunutta poismenoa auttanut juttu oli myös kieltämättä levoton lähtötunnelma koskien Mario Andrettia ja Gilles Villeneuvea.

Yksinkertaisesti heillä tuntui olevan vähän turhan kiihkeää jo lämmittelykierroksella ja kun sitten ruudukkoon päästiin niin inhimillistä murhenäytelmää edisti tietysti yleensäkin varaslähtöön syyllistyminen molempien osalta, Gianni Restellin eli silloisen virallisen lähettäjän lievästi sanoen äärimmäisen vapiseva lippukäsi ja valojärjestelmän syttymiseksi ennenkin jo valmiiksi vuoden 1978 osalle pelottaneen yhteislähdön myötä vihreäksi sekunnin murto-osista enintäänkin 4 sekuntiin sen jälkeen kun esimerkiksi Andretti oli töin tuskin pysähtynyt itse ruudukkoon yhdessä Villeneuven kanssa ja Gillesille jäi tätäkin vähemmän aikaa kuten myös muille vieläkin vähemmän!

Siltikin he tietyistä lievennyksistä huolimatta olivat olleet liikkeellä ennen kuin heidän olisi pitänyt olla ja muu ruudukko etenkin häntäpään osalta oli toivottomankin kaukana ennen kuin milloin olisi pitänyt lähteä!

Tosin Monza 1978 tulimyrskyineen lopetti silloiset lajiin haaveilut lentävistä lähdöistä vuodeksi 1979 eteenpäin!

Mario ja Gilles sinänsä ihme kyllä selvisivät ilman muita syytteitä nuhteilla ja minuutin aikasakoilla siinä missä Riccardo Patrese ja Hector Rebaque olivat päivän syntipukeiksi tuomitut!

 

[CCMK]

Vuodeksi 1967 Monacoon Uudelle-Seelannille tien kolmoisvoittoon kuten myös kaksoisvoittoon pilasi kukapas muukaan kuin Graham Hill Monacon kakkostilan myötä.

Denny 'Karhu' Hulme voitti, Hill oli toinen ja Chris Amon oli kolmas ja Bruce McLaren oli neljäs.

Tosin pientä onnea Hillille toi se seikka, että Amon ja McLaren joutuivat käymään ylimääräisemmin varikolla kisassa jolloin ohikin päästiin.

 

[CCMK]

Andrea de Cesariksen osalta monet eri kerrat jäätiin radan varteen keskeytysten muodossa.

Kauden alut olivat myös hyvin vaikeita de Cesarikselle kun aina mikäli ei ollut muutoin hylätty/estetty osallistumasta niin de Cesaris keskeytti vuosina 1981-1988 joka kerta kauden avaukseen virallisemmin.

Viimein Rio de Janeirossa 1989 hän 'tavallaan' pääsi maaliin, mutta silloinkin hänet pelkästään laskettiin lopputuloksiin kun Dallarasta loppui polttoaine, renkaat oli jälleen myös pettämäisillään täysin ja auto enemmän tai vähemmän työnnettiin maaliin.

Siten välillä de Cesaris oli tuomariston mukaan ihme kyllä hyväksytty lopputuloksiin sijalle 13 neljä kierrosta voittaja Nigel Mansellia jäljessä, mutta keskeytystä erikoisesti ei merkitty kovinkaan yleisesti tulospapereihin toisin kuin miten tehtiin viimeisen sijan miehelle eli Christian Dannerille sijalle 14!

Tuon erikoisen taustasyyn myötä sitten välillä harvemmin onkin ollut Rioon 1989 12 maaliin pääsijää.

Myös erinäinen kauden puolivälikisa tai melkein sellaiseksi katsottu oli myrkkyä de Cesarikselle aina:

Vuosina 1982-1992 matka jäi de Cesarikselta kesken MM-kilvan puoliväliin niiden pääkisoissa murheellisesti kuten myös uran ensimmäiseen täyteen seitsemään vuoteen aina kauden seitsemäs MM-osakilpailu!

 

[CCMK]

13.7.2022 mennessä viime vuonna Lewis Hamilton oli ajanut yhtä vaille 300 kisaa F1:ssä eli 299 kisaa.

Moninkertaisten mestaruusmäärien lisäksi Hamiltonilla oli yhteensä 186 palkintosijaa juurikin mainittuihin määriin kisoja.

Viime vuoden lopuksi Lewisille niitä oli jo 310 kisaa kohti 191 kertaa!

 

[CCMK]

Vanhempina aikoina F1:siin mietittiin myös erikoisesti kolmekin uutta pistejärjestelmää vuodeksi 1991 kun pisteuudistusta mietittiin.

Yksi keino olisi ollut siirtyä ATP-tennisturnauksen pistesääntöön, mutta tämä otettiin kuitenkin lähinnä Bernie-huumorina vailla sen enempää mietintöä.

Toinen keino kuitattiin myös Bernie-huumorina vailla sen enempää mietintöä eli Bernie ehdotti keinoksi siirtyä Dartsin arvoturnauksen/turnausten pistesääntöön!

Astetta vakavampi, silti melko vähäinen keskustelu oli myös keinolle missä pistevoiton osuus olisi ollut edelleen 9 pistettä, mutta kauden päätöskisaan olisi tullut merkittävä pistepotti eli tuplapisteet tai peräti triplapisteet.

Se ehdotus sittemmin torjuttiin myöskin.

Välillä tosin erikoisesti ehdotettiin myös kuten yllä, mutta kauden päätökseen eli Adelaideen minimissään voitto olisi tuonut yhden lisäpisteen eli 10 pistettä kuten kävi muutoin vuodelle ja sitten erona olisi ollut laskeva pistejärjestys eli 10 pistettä-9 pistettä-8 pistettä-7 pistettä-6 pistettä-5 pistettä-tyylin ratkaisu vuoteen sen päätteeksi.

Niitä kaikkia harkittiin kuitenkin melko tuloksetta kuten myös pelättiin sen luovan liikaa showhenkeä mitä ei vielä silloin haluttu niin paljon kuin mitä sittemmin välillä pelletasollekin mennen.

Adelaiden 1991 kaatosade punaisine lippuineen kuten lopetuksineen olisi tiennyt tuohonkin järjestelmään pistepuolituksenkin.

 

[CCMK]

Mikäli näin hullunkurisesti miettien F1 noudattaisi tai olisi noudattanut viime vuonna ATP-tennisturnauksen pistesääntöä niin erääseen vaiheeseen sitä tulisi tähän pian kaksi esimerkkiä.

Sitä ennen taustaa:

ATP-tennisturnaus nykymuodossaan noudattaa tai on noudattanut vuosikellojärjestelmää osakilpailuineen.

Näin esimerkiksi 11.7.2022 laskien viime vuonna olisi saanut F1:siin laskea vuosikellojärjestelmän mukaisesti 24 kisaan enintään eli 11 kuluneen vuoden kisaa yhdistäen sen 13 edellisen vuoden kisaan.

Laskevassa järjestyksessä vuosikellojärjestelmä tietenkin kalenterikohdassa vähentäisi pisteitä eli viikkoa myöhemmin 18.7.2022 laskien viime vuonna ei olisi saanut laskea enää vuoden 2021 Silverstonea pisteisiin eli raja muutenkin kisoittain tippui tai olisi pitänyt tippua 23 kisaan enintään.

Tässä esimerkki ATP-tennisturnaustyyliin viime vuodeksi ensin 11.7.2022 mennessä kun nimilyhenteet on kuskeille:

1 Ver 423,5 pistettä

2 Ham 348,5 pistettä

3 Lec 267 pistettä

4 Sai 237,5 pistettä

5 Per 237 pistettä

6 Bot 185 pistettä

7 Rus 144 pistettä

8 Nor 123 pistettä

9 Oco 114 pistettä

10 Ric 92 pistettä

11 Alo 90 pistettä

12 Gas 87 pistettä

13 Tsu 34 pistettä

14 Vet 28 pistettä

15 Str 23 pistettä

16 Mag 22 pistettä

17 Sch 12 pistettä

18 Räi 9 pistettä

19 Lat 7 pistettä

20 Zho 5 pistettä

21 Alb 3 pistettä

22 Gio 2 pistettä

23 Hül 0 pistettä

24 Kub 0 pistettä

25 Maz 0 pistettä

Sitten vielä miltä näytti viime vuodeksi 18.7.2022:

1 Ver 420,5 pistettä

2 Ham 321,5 pistettä

3 Lec 249 pistettä

4 Per 237 pistettä

5 Sai 229,5 pistettä

6 Bot 169 pistettä

7 Rus 144 pistettä

8 Oco 112 pistettä

9 Nor 111 pistettä

10 Gas 87 pistettä

11 Alo 84 pistettä

12 Ric 82 pistettä

13 Tsu 33 pistettä

14 Vet 28 pistettä

15 Mag 22 pistettä

16 Str 19 pistettä

17 Sch 12 pistettä

18 Räi 9 pistettä

19 Lat 7 pistettä

20 Zho 5 pistettä

21 Alb 3 pistettä

22 Gio 2 pistettä

23 Hül 0 pistettä

24 Kub 0 pistettä

25 Maz 0 pistettä

Kun yksi kisa heitettiin pois niin Hamilton menetti pisteitä, mutta ei MM-sijoitusta kiitos Leclercin vaikeuksien. Lisäksi Verstappen mutkan kautta olisi kyennyt säilyttämään MM-johdon Monzaan asti jo taatusti joskin tietyin ehdoin Hamilton olisi voinut päästä Zandvoortiin mennessä tasapeliin Verstappenin kanssa kunhan pisteitä yhtä laskettuine kisoineen olisi ollut riittävä määrä.

 

[CCMK]

Mikäli kerran vuodeksi 1991 tosiaan Bernien huumoriehdotuksena ollut Dartsin arvokisojen pistesääntö olisi tullut viime vuodeksi lajiin niin siinäkin kieltämättä olisi ollut erikoista puitavaa päivineen!

Dartsin arvoturnauksen/turnausten pistesääntöön meneminen siis nykymuodossaan tai viime vuoden muodossaan olisi tarkoittanut vuosikellojärjestelmää osakilpailuineen kuten ATP-tenniksessä, mutta se olisi ollut lisäksi varustettu +2-säännöllä.

Tuo erikoinen sääntö tarkoitti siis tuloksia yhden vuoden sijaan kahdelta vuodelta yksinkertaisella päiväsäännöllä.

Yksinkertaisesti puhuen määrätty päivä+/- 2 vuotta määräyspäivästä eikä mitään sitä ennen ja sen väliltä kaikki tulokset tarvittavin vähennyksin vuosikellojärjestelmään olisi laskettu mestaruutta miettien.

Eli siis tietyin ehdoin aina tuplaten lisäten tai vähentäen!

Nuo olisi olleet sulaa hulluutta miettiä ehkä ennen, mutta vuoden 2010 eteenpäin olleille vuosille kun lajin pistelaskujärjestelmä on mennyt enemmän Indycarin tai vielä sitäkin enemmän tuntuisesti NASCAR-suuntaan ei välttämättä edes kokeilu olisi niin paha juttu kuin miten F1 on jo valmiiksi tietyin ehdoin nolannut itseään.

 

[CCMK]

Mikäli F1:siin ikinä tulisi juuri esimerkiksi toki jo vuodeksi 1991 Bernie Ecclestonen huumorilla pohditut siirtymiset MM-kilvan kuten tietenkin myös merkkimestaruuden suhteen vuosikellojärjestelmään ATP-tenniksen tai Dartsin tyyliin niin siinä olisi ongelmansa ja hyveensä.

Vuosikellojärjestelmän noudatus yksivuotisena toisi hyvänä piirteenä selkeyttä kuten se myös sopisi kansainväliseen urheiluvuoteen paremmin, mutta erinäisten F1-kalenterien kisamäärien lisääntymiset kuten myös äkkinäiset muut muutokset kesken vuoden sotkisivat vähänkin pidemmälle tähtäimelle kuvioita enemmän.

Yksivuotiselle pystyisi myös selkeämmin toteuttamaan loogisemmin aloituksen kuten lopetuksenkin.

Kaksivuotisena vuosikellojärjestelmän noudatus toisi vakautta pitkille aikavälille, mutta ei ota erityisen miellyttävästi huomioon F1:n kaltaisen moottoriurheilulajin yleisliikettä.

Toki mikäli yksinkertaisesti tallivaihtoja rajoitettaisi merkittävästi, lopettaminen avaisi selkeämmin paikkoja muutoin ja myös erinäiset muut tallien sisäiset kuskien syrjäyttämiset yrityksineenkin, tallimääräykset ja muut lisähankaluudet sopimusten noudatusten yhteydessä kiellettäisiin tai rajattaisiin minimiin niin silloin voisikin toimia tuo järjestelmä.

Silloin tosin alkaisi F1 tuntua hieman enemmän kylläkin joltain kansainväliseltä jääkiekkosarjalta tai samoin jalkapallosarjalta.

Välillä tietysti voisi olla vastaehdotuksena vuosikellojärjestelmän noudatus kolmivuotisjärjestelmässäkin tai yhtä vuotta kohti kolmasosasarjana erotuksin, mutta siinäkin olisi haasteensa.

Kunhan ei mitään hiihtokisojen tai mäkihyppykisojen pistesääntöjä sentään tulisi joskin nämäkään eivät olisi kyllä kuin lähinnä hätäratkaisu.

Kansainvälisen golfin turnaustenkin pistesäännöt olisi kyllä melkoisen sekoittavia F1:siin joskin näissä kieltämättä on yllättävänkin liikkuva vuosikellojärjestelmä liukuvalla kaksivuotisjärjestelmällä omin tuloksin kun on.

Samoin snookerin mitä nyt snookerin suhteen taitaa olla vuosikellojärjestelmässä kiinteä kaksivuotisjärjestelmä omin tuloksin kun on.

Mielenkiintoisesti tosin vanhempaan aikaan jo Bernien edeltäjä eli Pierre Ugeux lajin kaupallisena johtajana ehdotti kieltämättä myös vähän huumoripohjaista ratkaisua pisteongelmiin:

Tuolloin Ugeuxin huumoriehdotus oli se, että pistesääntö olisi ollut kuskiperusteinen eli mitä enemmän kuljettajia tiettyihin kilpailuihin vuodeksi niin silloin olisi pisteperusteisesti tarjolla enemmän pisteitäkin kuin mitä normaalimmin.

Ikävä kyllä vähän vakavammin miettien esimerkiksi huumorin unohtaen kuskit silloin vastustivat ehdotusta kun ei olisi voitu taata palkintorahojen määrää kisoihin per osallistuva kuski erinäisinä takuusummina, itse muut lajipäättäjät muutoin pitivät tietysti uppiniskaisesti kiinni pistepudotusten säännöstä ja Bernie halusi vastusteluin sitten vain lajin kaupalliseksi johtajaksi päästä.

Milloin ne edeltäjän ehdotukset oli niin Bernien mielestä sitten 'väärin' vaikka yllättävänkin moni Bernien ehdotus itse tai kehotus lajille itselleen oli kaupallisesti juurikin edeltäjän Ugeuxin kynästä lähtöisin toisin kuin Bernien itse!

 

[CCMK]

F1:n suhteen juurikin nuo ylle luetellut erinäiset vuosikellojärjestelmät sitten toisin kuin noihin muihin lajeihin toisin onnistuessaankin erilaisen jatkuvuusongelman.

Toisin sanoen sitä, että miten kehittää itseään tietyin tuloksin, ylläpitää jatkuvuutta ja ennen kaikkea onko pelko sitten liiallisen jo entisen tuloksen merkityksellä tyyliin vuosi tai kaksi sitten juuri siihen tiettyyn kisaan?

Lisäksi hirveän paljon saattaisi tulla painotusta myös erinäisille välivuosille kuten myös sille, että esimerkiksi huvikseen jonkun tietyn päivän voiton vuoksi kuvitteellisesti juuri nyt tulisi täydet pisteet, mutta vuosikellojärjestelmän pistelaskusäännön vuoksi ei välttämättä voitaisi ilman sääntörikettä tai muuta perustetta laskea enempää kuin esimerkiksi enintään puolikkaat pisteet vuoden kuluttua.

Parin vuoden kuluttua sitten ei välttämättä olisi enää tarjolla voitostakaan kuin hyvä mieli vailla pisteitä laskien mitä nyt sitten tietenkin merkitys ehkä olisi MM-kilvan yhtä kuvitteellisessa tasapelissä!

Toki tämä vähän ilkeähkö tapahtumakulku oli enemmän laskettu kuin kaksivuotiseen vuosikellojärjestelmään enemmän kuin yksivuotiseen vuosikellojärjestelmään.

Yksivuotiseenkin toki olisi murheensa esimerkiksi juuri puhuttujen takuupaikkojen vuoksi.

Ainoa muu hyvä vuosikellojärjestelmien pistejärjestelmissä olisi se nykypäivään nyt ainakin, että ne olisivat aina tasaisempia, kokemusta painottavia ja ennen kaikkea entisilläkin saavutuksilla olisi merkitystä enemmän jatkoon toisin kuin aivan liian paljon nuoruuden tai nykypäivän mediahevonsonnan korostumisessa tallipäällikkötasolla hieman turhankin suuresti kuin miten sitä vertasi vanhempiin päiviin.

Silloin ei tosiaan vähän turhan nuoret kaverit päässeet lajiin lainkaan tai ainakin opintie oli melkoisen pitkä.

Ja aina ei ennätysnuoruudellakaan päässyt rakentamaan uraa mitä nyt tietysti roikkumaan lajiin kyllä pääsi tyyliin Mike Thackwell.

 

[CCMK]

Lewis Hamilton saattanee hyvinkin murtaa 300:n F1-kisalähdön kirouksen siitä, että silloin tai enemmän kisoja ajanut kuski viimein voittaisi.

Viime vuonna näin ei käynyt, mutta tänä vuonna näin voi käydä.

Mikäli näin ei kävisi ja Lewisin ura loppuisi jo ennen arvioitua 40:ttä vuotta tai sitäkin myöhemmin niin hän olisi kuudes muu kuski jolla olisi näin asiat, mutta ei voittoa niin moneen kisaan lajissa.

Näistä miehistä tosin Fernando Alonso voi vielä saada Lewisin ohella tämän saavutuksen rikottua kun Kimi Räikkönen viimein tietysti viime vuodeksi lopetti ja olisi vielä äärimmillään jatkaessaan vielä yhden vuoden lopettanut silti kokonaan viime vuodeksi.

200:n F1-kisalähdön jälkeen voittaneita miehiä on ollut tusina ja yksi heistä oli juurikin itse Kimi.

Kimin olisi kuvitteellisesti tarvinnut odotella vielä 11 kisaa lisää ennen kuin olisi tullut 300:n kisa raja täyteen ja sitten silloin sai muka voittaa.

Kun näin kävi, että voitettiin uran 289:s kisa niin parempi niin viimeiseksi sillä sen jälkeen ei toteutuneesti ollut enää mahdollisuutta koskaan näin tehdä.