Helsingin hovioikeus tyrmäsi tänään mainosjakajien yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen.
Jutussa oli kyse siitä, saiko jakelualalla toimiva yritys noudattaa Suomen Mainosjakajien Etujärjestön ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen (SKE) välistä työehtosopimusta vai pitikö sen noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Oikeus katsoi, ettei Suomen Mainosjakajien Etujärjestöä (SME) voi pitää työntekijöiden yhdistyksenä. Perusteena oli muun muassa se, että yhdistystä perustamassa oli ollut jakeluyrityksen johtotehtävissä työskennellyt ihminen. Hovioikeuden mukaan yritys ei voinut soveltaa yhdistyksen solmimaa työehtosopimusta.
Kannetta ajanut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on tyytyväinen hovioikeuden päätökseen.
- Se on juuri sellainen päätös, kuin se meidän mielestämme pitää olla. Emme voi katsoa ammattiliitoksi sellaista yhdistystä, jossa ei ole esimerkiksi minkäänlaista edunvalvontaa, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kommentoi.
Niemisen mukaan SME ry:ssä ei ole ollut ensimmäistäkään luottamusmiestä ja sen perustajana on toiminut muun muassa yhden jakelijayhtiön varatoimitusjohtaja.
Palkkaero mainosjakelijoiden ja PAU:n noudattaman työehtosopimuksen välillä on huima.
- Olemme meidän jäsenenä olevien mainosjakelijoiden osalta ajaneet palkkavaateita ja kun heille on laskettu palkkalaskelmien perusteella tuntipalkkoja, ne ovat jääneet 2-3 euroon hyvin usealla, Nieminen kertoo.
PAU:n työehtosopimuksessa jakelijoiden vähimmäistuntipalkka on yli 8 euroa.
- Molemmilla on kappalekorvaukset, mutta meidän työehtosopimuksessamme on takuuosio eli pitää toteuttaa vähintään se 8 euron tuntipalkka, Nieminen kertoo.
Työnantajia edustava SKE on ilmoittanut pitävänsä hovioikeuden päätöstä epäoikeudenmukaisena ja sen vaarantavan alan tulevaisuuden. SKE:n mukaan 60 yritystä joutuu lopettamaan toimintansa ja 14 000 työpaikkaa katoaa, jos päätös jää lainvoimaiseksi.
- Näissä 14 000 työpaikassa selkeästi suurimmalla osalla henkilöistä kyse on parista tunnista per viikkoa. Ei voida siis puhua henkilötyövuosina 14 000:sta, Nieminen muistuttaa.
Hän myös kyseenalaistaa yritysten kaatumisen oikeuden päätöksen seurauksena.
- Emokonserni Janton omistaa kymmeniä näitä mainosjakeluyrityksiä Suomessa ja kun olemme tutkineet heidän rahavirtaansa, huomasimme, että siellä on joinain vuosina maksettu sijoitetulle pääomalle 800 prosentin tuottoa. Voisi siis olettaa, että siellä on varaa maksaa pikkuisen paremmin kuin 2-3 euroa tunnista, Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan rahavirtoja seuratessa myös omistussuhteista on löytynyt epämääräisyyksiä.
- Olemme huomanneet, että monesti omistussuhteet vievät Cayman-saarille, eli emme edes saa tietää, kuka loppujen lopuksi käärii rahat työstä, jota täällä Suomessa teetetään 2-3 euron tuntipalkalla, Nieminen huomauttaa.
PAU:n puheenjohtaja kertoo, että asiasta on taisteltu vuodesta 2008 saakka.
- He lähtivät tuolloin työtuomioistuimessa ajamaan juttua, jossa he väittivät, että meidän työehtosopimuksemme ei sovellu mainosjakelutyöhön. Työtuomioistuin totesi, että kyllä soveltuu.
Liiton lähtiessä tekemään palkkavaateita ratkaisun pohjalta alalle syntyikin yhtäkkiä sekä työntekijä- että työnantajayhdistys, jotka sopivat työehtosopimuksen keskenään.