Urheilun legendat

[Archie]

Keitä urheilun legondoja te olette pitäneet esikuvina tai ihailleet?

Itselleni ykkönen oli pitkään Pele. Hänestä löytyy kattava leikekirjakin, ja olen lukenut Pelen molemmat elämänkerrat. Hahmo on ihan ok, joskin ihan turhaan piikittelee Maradonaa. Antaisi ensiksi mahdollisuuden.

Toinen ihailun kohde on ollut Muhammad Ali. Lapsena pelkästään imagon takia, mutta vanhempana muutenkin. Hänhän ei osallistunut Vietmanin sodan kutsuntoihin ja menetti siksi maailmanmestaruutensa moneksi vuodeksi (uran parhaat vuodet) sekä oli joutua vankilaan vuosiksi. Siitä huolimatta kaveri palasi ja voitti... ja lopulta taas hävisi. Se on kuitenkin sivuseikka, sillä Ali kannatti rauhaa, tasa-arvoa ja muita moderneja arvoja aikana, jolloin ne olivat vielä uusia. Se vaatii erityistä kanttia. Pitää myös muistaa, että Ali ja Elvis olivat hyviä tuttuja keskenään. Siitä lisäpointsit.

 

[ettelbruck]

Erittäinkin asiaa Archielta.

Lisätään sit kolmanneks Anton Geesink. Viimeisen parin vuoden aikana tullut Japaniin perhedyttyä niin lisättävä tuo hollantilainen...

 

[markoj]

Mulla ei urheilun puolelta oikeastaan oo koskaan ollu varsinaisia esikuvia. Lähimmäksi sitä on päässyt autourheilupuolen (kai se ainakin tällä forumilla katotaan urheiluksi) muutamat hemmot. Sennan, Alesin ja Mikan (H) vois mainita. Sennan suhteen pistän ihailuni nuoruuden ja mistään mitään ymmärtämättömyyden piikkiin. Muiden osalta ei oo tarttenu varsinaista tiliä tehdä.

Muilta elämän alueilta niitä sitten on muutamia, joiden suhteen ei edes ole tarvinnut takkiaan sovitella uuteen uskoon.

 

[Formulanomi]

Nuo kaikki mitä mainitsit ovat olleet tietty seurannan kohteena. Pele ja Muhamed Ali oli ehkä silloin lapsuudessa.

Ehkäpä eniten olen ns. ihaillut Lasse Vireniä ja Lätsä-Pekkaa eikä sovi unohtaa myöskään keihäänheittäjiä Jorma Kinnusta ja Hannu Siitoista.

Lisäksi jääkiekkoilijat ovat olleet aina tärkeitä, kun itsekin pelasin. Mieleen tulee Vellu Ketola ja Mölli Keinonen...ja ehdottomasti myös Jorma Valtonen. Ulkolaisista Neuvostoliittolaiset ( Petrov, Mihailov ja Harlamov sekä tietty Tretjak) herättivät paitsi jonkinasteista vitutusta, kun nuijivat meikäläisiä, niin myös ihailua.

Mieshiihtäjistä Juha Mieto oli suosikki"hahmo" jo pelkästään olemuksensa takia. Mäkihyppääjistä on jäänyt mieleen kaksi eli Jouko Törmänen ja Jari Puikkonen.

 

[Bobakki]

Minulle JJ Lehto oli ylitse muiden. Jean Alesi pääsi parhaimmillaan lähelle, formulamaailmasta suosikkeja on vielä monia muitakin. Moottoriurheilun ulkopuolelta en osaa nimetä kuin Saku Koivun.

Yllättävän pysäyttävää on muuten nuoruuden sankarin hölmöily vielä nytkin, vaikka ihailusta ei ole aikoihin voinutkaan puhua. Kyse lienee siitä, että Jykän kohdalla pystyin monissa kohdin myös samastumaan henkilöön suoritusten takana. Lisäksi tarinan aika hyvin tuntevalle käsittämätön riskinotto ei sovi lainkaan kuvaan.

 

[Lancer]

Tässä näemmä haetaan jotain supertähtiä joiden otteita on kummasteltu joskus pikkunaperona. Laitetaas:

- Tommi Mäkinen (kaima, jaksettiin ihan aina muksuna muistuttaa siitä)
- Mika Häkkinen
- Samppa Lajunen (edelleen ainoa suomalainen jonka olen nähnyt suorassa TV-lähetyksessä voittavan olympiakultaa)
- Ronaldo (2002 MM-kisat jossa se vaan tuli, näki ja potkaisi pallon maaliin jokasessa pelissä)
- Janne Ahonen
- Sven Hannawald (selostaja kohteli Hannista kuin jumalaa aina kun tuli sen hyppyvuoro, jäi siitä mieleen)

 

[Archie]

Oli se Häkkinenkin kova jätkä, kun sellaisen onnettomuuden jälkeen palasi ja voitti 2 maailmanmestaruutta.

Risto Ulmalaa en koskaan ihaillut, mutta respektit hän sai seuraavassa tilanteessa.. Oli jotkin MM-kisat tai vastavat ja Ulmala keskeytti. Toimittaja kysyi, että oliko kuumuus syynä? Ulmala vastasi, että kuumuus ottaa ensiksi huonokuntoiseen.

 

[Formulanomi]

Aivan tuli tuossa mieleen, njotta oli autourheilustakin "sankareita".

Rauno Aaltonen ja Timo Mäkinen rallista.

Muistan leikkineeni kahden kaverini kanssa about viisivuotiaana vaatekaapissa (semmoinen pieni huone). Jossain leikissa piti valita ketä rallikuskia esittää. Sami valitsi Rauno Aaltosen ja Jouni Timo Mäkisen...petyin, kun minun suosikit valittiin....hetken mietinnän jälkeen tein oman valintani, joka oli Ötjykööt. (en sitten tiedä oliko tuo joku todellinen kuljettaja vai ihan keksitty...)

 

[Archie]

Tässä näemmä haetaan jotain supertähtiä joiden otteita on kummasteltu joskus pikkunaperona.

No ei välttämättä. Itse olin liian pieni Alin ja Pelen aikoihin, mutta historiankirjat (ja sittemin youtube + vastaavat) ovat tehneet tehtävänsä.

 

[Tsuhna]

Ayrton, Häkä ja Saku

Muitakin sankareita on toki ollut menestyksen mukaan, mutta nuo kolme muistan aina päällimmäisinä. Ayrtonin peräänantamattomuus ja lievä hulluus sekä tietysti myyttinen menehtyminen. Häkän ihmetekoa sivuava paluu radalle karmean onnettomuuden jälkeen kaksinkertaiseksi mestariksi. Sakun fysiikan lakeja uhmanneet kynäilyt, Canadiensin C, syövän kepittäminen ja paluu jäälle.

Näyttää siltä että tässä sarjassa ei pelkillä urheilullisilla ansioilla pärjää, oli ne kuinka kovia hyvänsä..

 

[Apa_02]

Eddy Merckx, omassa lajissaan suvereenimpi kuin kukaan muu missään. Kannibaali on legenda, joskin Suomessa vähän tuntemattomampi.

 

[kurski]

Idolit:
- Jari Kurri (kaima, nimettiin saman nimiseksi koska hän oli isäni suosikki pelaaja, Kurrin oli myös minun idolini niinkuin myös Mark Messier)
- Romario (eniten harmittaa että en ehtinyt nähdä häntä euroopan kentillä eurooppalaisissa seurajoukkueissa)

Formuloissa ei ole koskaan idolia ollut, tai no ehkä (Alain Prost), Jacques Villeneuven valitsin suosikiksi 90-luvun puolivälin maissa.

 

[Jkalliom]

Pelle Lindbergh maailman paras maalivahti. Ja eka Eurooppalaisveskari joka löi läpi NHL:ssä. Philadelphia Flyersin, "Mies Valkoisen maskin takaa" #31. Paita on ollut Marraskuun 14.päivä 1985 jälkeen käyttämättä ja on pysyvästi.
Sit on ollut Bengt-Åke Gustafsson, Sergei Bubka. ja Ranskan Thierry Gueorgiou viimenen heistä on edelleenkin idolin asteella. "Tero Kettusta" parempaa suunnistajaa ei maailmassa ole. No joo olinhan mä aina Pipo Harju fani mut Pipon ura katkesi liian aikasin ja huipulta. Onnekseen mies pysyi huipulla valmentajana. Kalevan Rastin "Ylitoppatakki" eli (Headcoach) nykysin.

 

[Balthazar]

Lasse ja Keke.

 

[maradona]

Minä olen aina ihaillut Mario Lemieux'ta yli muiden. Ensin mies katkaisi Gretzkyn valtakauden NHL:n pistepörssin voittajana vuonna 1988, kolme vuotta myöhemmin palasi vakavan selkävamman jälkeen ja johti Pittsburghin kahteen peräkkäiseen Stanley cupiin, ja oli vieläpä molemmilla kerroilla pudotuspelien arvokkain pelaaja. Sitten kaudella 92-93 Lemieux joutui huilimaan 24 ottelua (84:stä) syöpähoitojen takia, mutta voitti siitä huolimatta liigan pistepörssin. Seuraavat pari vuotta menivät taas selkävaivojen kanssa taistellessa, mutta syksyllä 1995 Lemieux palasi huipulle ja voitti liigan pistepörssin kahdesti putkeen. Vuonna 1997 Lemieux kuitenkin lopetti, kun selkävaivat ja kyllästyminen kahvakiekkoon veivät pelihalut.

Mutta tarina ei loppunutkaan siihen. Vuonna 1999 Lemieux pelasti Pittsburgh Penguinsin konkurssilta ja 27.12.2000 hän teki comebackin NHL:ään. Vuodet 2001-2006 olivat häneltä laajalti loukkaantumisten värittämät, mutta kuitenkin mahtui vielä menestystä Super Marion uraan. 2002 Lemieux oli Kanadan kapteeni joukkueen voittaessa olympiakultaa Salt Lake Cityssä, ja kaksi vuotta myöhemmin jälleen kapteenina tuli World Cupin voitto. Lopulta Lemieux lopetti tammikuussa 2006 kun loukkaantumiset veivät lopulta voiton. Silti hän ehti kaudella 2005-2006, 40-vuotiaana, tehdä 23 tehopistettä 26 ottelussa.

 

[JPP]

Vaikken juuri urheilua seuraa niin pakko on Nykäsen Matti mainita. Ensin siellä jossain kisassa hyppäsi sumun keskellä voittoon ja televisiosta ei näkynyt mitään. Liekö näkyvyys ollut sama paikan päälläkin. Sitten voitti olympialaisissa enemmän kultamitaleja kuin kaulaan kerralla sopii. Mäkihyppyuran jälkeinen meno on kanssa ollut melko legendaarista, mutta jätetään se väliin tällä kertaa.

 

[Enrique]

Aleksandr Karelin. 3 olympiakultaa (ja toki yksi hopea, mutta kuka moisia muistaa...) , 9 maailmanmestaruutta ja 12 euroopanmestaruutta. 12 vuotta voittamattomana ja niistä kuusi sen luoka ylivoimaa, että vastustaja ei saanut ainuttakaan pistettä. Hurja mies, hurja mies...

 

[PuoliPöhkö]

Aleksandr Karelin. 3 olympiakultaa (ja toki yksi hopea, mutta kuka moisia muistaa...) , 9 maailmanmestaruutta ja 12 euroopanmestaruutta. 12 vuotta voittamattomana ja niistä kuusi sen luoka ylivoimaa, että vastustaja ei saanut ainuttakaan pistettä. Hurja mies, hurja mies...

Meinasin kirjoittaa siperian karhusta myös sanasen jos toisenkin, mutta sälli oli nopeampi. Säästyipähän vaiva.
Ylivoimaisempaa urheilijaa ei taida olla eikä tulla.

Tässä kasvatustieteiden kandidaatissa on - urheilullisten suoritusten lisäksi - hienoa miehen kohteliaisuus, vaatimattomuus ja nöyryys. Upea urheilija.

 

[Sue_me]

Tässä kasvatustieteiden kandidaatissa on - urheilullisten suoritusten lisäksi - hienoa miehen kohteliaisuus, vaatimattomuus ja nöyryys. Upea urheilija.

Joskus kultaisella 90-luvulla tuli eräs dokkari Karelinista. Jotenkin jäi huvittamaan se, kun herra oli kavereineen siperian laitamilla olevalla datshalla talvipäivästä nautiskelemassa niin Aleksandr totesi olevan hyvä päivä grillaamiseen kun on vain 20 astetta pakkasta. Sitten vain ilman mitään päähinettä tulen tekoon ja ruuan laittoon.

 

[jjv]

Kankkus-Jussi