Missäs diesel-koneissa tuo ahtopaine on 2 baria yli ilmakehän paineen. Kun kaverin BMW 525tds:ssä on ahtopainemittari, niin se näyttää 1.1 maksimissaan. Lastun kanssa paineet nousi 1.25 ja meno parani selvästi. Minkähänlaista meno olisi ollut kahden barin ylipaineella.
Ja tuo teho-vääntömomentti väittely on täysin hedelmätöntä. Molempia esiintyy kun tehoa siirretään pyörivillä akseleilla. Ne ovat kaksi eri suurretta, joita ei voi varsinaisesti erottaa toisistaan. Vääntömomentti kuvaa tilannetta staattisessa tilassa, eikä se ota huomioon tapahtumassa kuluvaa aikaa. Teho on polttomoottoreissa paljon informatiivisempi suure. Vaikka tehoa mitataankin dynoissa vääntömomentin kautta, niin ei se tarkoita sitä, että "vääntö on ensin". Se on vain tapa mitata tehoa. Aivan yhtä hyvin voitaisiin polttomoottori kytkeä vaikkapa isoon generaattoriin ja tuotettu teho mitata sähkön tuoton mukaan. Silloin tiedettäisiin ensin teho, josta voitaisiin laskea se vääntömomentti.
Vääntömomentti on kuitenkin näistä suureista se teoreettisempi, sillä vääntömomentti muuttuu auton voimansiirrossa. Tiheät välityssuhteet parantavat vääntöä, kun taas harva välitys heikentää vääntöä. Siksi autot kiihtyy pienillä vaihteilla paremmin. Mutta kun polttomoottorin käyttökierrokset on rajalliset, dieselmoottorin vieläkin rajallisemmat, niin niitä välityksiä joudutaan laittamaan kampiakselin perään.
Jos tätä asetelmaa tarkastellaan suoraviivaisessa liikkeessä niin homma on paljon yksinkertaisempi, mutta kun tapahtuu pyörimisliikettä niin asia on vaikeaselkoisempi. Punttisalilta löytyy hyvä esimerkki. Jos nostaa penkistä vaikka 100 kg on kova jätkä. Aika monihan tuohon pystyisi. Se on sama asia kuin vääntö. Mutta teeppä 10 pumppausliikettä 20 sekunnissa. Se on tehoa ja vaativampi toimenpide. Se myös kertoo miehen kunnosta paljon enemmän. Sama homma on auton moottoreiden kanssa. Vääntömomentti kertoo vain yhden varsin rajallisen ominaisuuden moottorista.
