Tutkija: Väyrysen paluu oli poikkeuksellista
18.4.2007 10:52, päivitetty 18.04. 17:26
Pitkän linjan keskustapoliitikon Paavo Väyrysen paluu ministeriksi on poikkeuksellista nykypolitiikassa, jossa ministerien vaihtuvuus on suuri, toteaa politiikantutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.
Väyrysen tulo Euroopan parlamentista takaisin valtakunnanpolitiikkaan kyseenalaistaa suuntausta, jossa Esko Ahon ja sen jälkeisten hallitusten ministerit ole juurikaan pystyneet säilyttämään paikkojaan.
Vielä 1980-luvulle tultaessa muun muassa Mauno Koivisto, Kalevi Sorsa, Johannes Virolainen ja Ahti Karjalainen säilyttivät paikkansa ykkösketjussa 1960-luvulta alkaen.
- Poliitikkojen kulutuskestävyys on heikentynyt 1980-luvun jälkeen huomattavasti. Ministerit ovat pystyneet säilyttämään paikkansa keskimäärin 5-10 vuotta, Koikkalainen sanoo.
Keskusta haki kokemuksesta
voimatasapainoa
Kokoomus sai tällä kertaa vahvoja ministerisalkkuja. Koikkalainen arvioi keskustan hakevan voimatasapainoa käyttämällä kokemusta ja tunnettuja nimiä, jotta sananvalta porvarihallituksen sisällä säilyy.
Väyrysen tulo takaisin valtakunnanpolitiikkaan voi muodostua myös keskustan ministeriryhmän voimannäytteeksi, jos kaikki sujuu ongelmitta.
Keskustan eduskuntaryhmästä valinta antaa Koikkalaisen mukaan kuvan, että he uskaltavat tehdä tämän, vaikka on esitetty epäilyksiä siitä, sopeutuuko Väyrynen ministerin rooliin ja onko hän lojaali puoluejohdolle.
- Keskustalla voi olla halua osoittaa, että heillä on kapasiteettia sopeuttaa Väyrysen kaltaisia vahvoja persoonia uudelleen mukaan hallitusryhmän työskentelyyn nuorempien mukaan.
Joka kymmenes
lappilaisääni Väyryselle
Väyrysen valinta ministeriksi selittyy osittain myös hänen kannatusmäärällään. Keskusta menetti vaaleissa kannatustaan erityisesti maatalousvaltaisilla alueilla: Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa.
Oulun ja Lapin läänissä keskusta menetti yli 30 000 ääntä. Koikkalainen laskee Lapissa annetuista äänistä jopa joka kymmenennen menneen Väyryselle.
- Väyrysen ministerivalinnalla keskusta saa luultavasti säilytettyä perinteisten keskustalaisten äänestäjien tuen, joille kansainvälisempi, urbaanimpi ja liberaalimpi linja ei ole mieleinen, Koikkalainen pohtii.
Väyrynen haluaa myös itse identifioitua alueellisuuden ja Lapin puolesta. Hän olisi ollut tyytyväisempi maa- ja metsätalousministerin salkkuun ulkomaankauppaministerin salkun sijaan.
- Aika monella nuoremmalla poliitikolla järjestys olisi ollut toisinpäin, Koikkalainen toteaa.
"Vanhanen kuunteli
pohjoisen ääntä"
Poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta ei ole yllättynyt Väyrysen nimityksestä hallitukseen.
Hän ei kuitenkaan usko, että Väyrynen olisi saanut ulkomaankauppa- ja kehitysministerin paikkansa uhkailulla tai kiristämisellä.
- Ymmärrän pääministerin ratkaisun niin, että hän halusi kuunnella pohjoisen ääntä. Siellähän keskustan ja Väyrysen kannatus on erittäin vankka. Hänen syrjäyttämisensä olisi varmasti aiheuttanut paineita puolueen sisällä.
Soikkanen epäilee, että Väyrysen venkoilu kansanedustajapaikan vastaanottamisessa vain tietyin ehdoin saa pohjoisessa hyvinkin ymmärrystä.
- Siellä tiedetään, että etelässä ei anneta mitään, ellei voimalla oteta.
Mielenkiintoisena Soikkanen pitää myös sitä, että kaikkien aikojen naisvaltaisimmassa hallituksessa istuu Väyrysen rinnalla myös toinen konkaripoliitikko, Ilkka Kanerva (kok) ulkoministerin paikalla.
- He edustavat Suomea näkyvästi ulkomailla. Molemmat ovat 1970-luvun poliitikkoja, joilla on kokemusta myös idänpolitiikasta eikä pelkästään Brysselistä.
Venäjän ja idän suhteiden hoitaminen on tärkeää myös jatkossa. Siinä on etua, että on vanhoja kontakteja, Soikkanen painottaa.
Imagotutkija, dosentti Erkki Karvonen Tampereen yliopistosta arveli, että Väyrysestä otetaan mediassa vielä ilo irti. Väyrysen imago on sellainen, että häneltä on odotettavissa venkoilua ja oman voiton pyyntiä.
Vuosien mittaan Väyrysen kuva on kuitenkin Karvosen mielestä muuttunut konnasta narrimaiseksi. Kuva vaihtelee paljon maan eri osissa; pohjoisessa Väyrystä kunnioitetaan suuresti, kun etelässä kuva on kielteisempi.
IS-STT
