Onneksi kaupunkiin muuttaessa loppuu palvelujen tarve.Ei kai se siitä kärsi. Siitä kärsii lompakko jos vaikkapa jokaisessa 14 hengen kunnassa on oikeus päästä omaan työvoimatoimistoon palauttamaan työttömyyspäiväkirja. Ja tietysti myös ruotsiksi.
Kannattaisi suhteuttaa tuo kaupungistuminen väestöntiheyteen niin saisi todellisemman kuvan kepulaisuudesta.
Vaikka Ranska on kaupungistuneempi kuin Suomi niin siellä on yli 10 kertaa enemmän asukkaita maaseudulla vaikka pinta ala on alle kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa. Toisin sanoen Ranskan maaseutukin on tiheämmin asuttu kuin koko Suomi. Jos verrataan suoraan maaseutuja niin Ranskan maaseutu on kuusi kertaa asutumpi kuin Suomen maaseutu.
edit. Sitä vaan ettei sitä kaupungistumista kannata ehdoin tahdoin estää ja tekohengittää maaseutua. Antaa porukan liikkua luontaisesti sinne mihin on menossa. Sitten kun käy ahtaaksi niin porukka levittäytyy takaisin. Niinhän siinä nytkin käy. Ei ne kaikki Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle muuta vaan kehyskuntiin.
Ei kai se mihinkään lopu. Mutta samaa palvelua voi siellä käyttää useampikin kuin ne 14 ihmistä.
Veikkaan, että muutakin veronäperreltävää löytyy, jotteivat peukaloita pyöritä 6,75 päivää seuraavaa vuoroa odotellen. Voisihan nuo muutamat tunnit siihenkin käyttää, että palvelisi Joensuussa, jonne sitten matkatkoot kurjat, jos eivät ole tajunneet muuttaa.paikallinen sanoi:avoinna tiistaisin klo 9–15
kesäaukiolo kesä- ja elokuussa tiistaisin klo 9–12, heinäkuu suljettu
Kannattaisi suhteuttaa tuo kaupungistuminen väestöntiheyteen niin saisi todellisemman kuvan kepulaisuudesta.
Vaikka Ranska on kaupungistuneempi kuin Suomi niin siellä on yli 10 kertaa enemmän asukkaita maaseudulla vaikka pinta ala on alle kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa. Toisin sanoen Ranskan maaseutukin on tiheämmin asuttu kuin koko Suomi. Jos verrataan suoraan maaseutuja niin Ranskan maaseutu on kuusi kertaa asutumpi kuin Suomen maaseutu.
edit. Sitä vaan ettei sitä kaupungistumista kannata ehdoin tahdoin estää ja tekohengittää maaseutua. Antaa porukan liikkua luontaisesti sinne mihin on menossa. Sitten kun käy ahtaaksi niin porukka levittäytyy takaisin. Niinhän siinä nytkin käy. Ei ne kaikki Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle muuta vaan kehyskuntiin.
Kalliiksi se tulee rakentaa metroja ja pisararatoja tiheämminkin asutulle alueelle. Jos asuis vähemmän väkeä, niin ei tarvis sinnekään niitä rakentaa.
Tai uimahalleja tai tekojäitä.
Onkohan sitä laskettu, että paljonko harvaanasutus maksaa?
Brasiliasta mallia Suomen kaupungistamiseen.
Länsimetro ja Pisararata hyödyttävät eniten nimenomaan kantakaupunkia harvemmin asutulla alueella (kehyskunnat) asuvia. Pääkaupunkiseutukin on aivan liian väljästi rakennettu (esim. Kehä I:n sisään mahtuisi järkevällä kaavoittamisella muistaakseni jotain 100 000 uutta asukasta), onneksi asiaan ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Kallistahan tuollaisen joukkoliikenneinfran rakentelu on, mutta kun huomioidaan että pääkaupunkiseudulla on reilu miljoona asukasta, niin voi miettiä että minkäköhänlainen rakennusprojekti pitäisi olla, että samanhintainen projekti hyödyttäisi yhtä montaa ihmistä jossain muualla päin Suomea.
Lähinnä favelat sieltä mieleen tuli.Niin, siinä on pinta-alaltaan suuri valtio jossa on silti korkea urbanisoitumisaste.
Länsimetro ja Pisararata hyödyttävät eniten nimenomaan kantakaupunkia harvemmin asutulla alueella (kehyskunnat) asuvia. Pääkaupunkiseutukin on aivan liian väljästi rakennettu (esim. Kehä I:n sisään mahtuisi järkevällä kaavoittamisella muistaakseni jotain 100 000 uutta asukasta), onneksi asiaan ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Kallistahan tuollaisen joukkoliikenneinfran rakentelu on, mutta kun huomioidaan että pääkaupunkiseudulla on reilu miljoona asukasta, niin voi miettiä että minkäköhänlainen rakennusprojekti pitäisi olla, että samanhintainen projekti hyödyttäisi yhtä montaa ihmistä jossain muualla päin Suomea.
Kaikennäköisissä tilastoissa on se ongelma, että ne eivät kerro syitä siihen miksi tilanne on kulloisenkin kaltainen.Tässä jonkinlainen taulukko maiden urbanisoitumisasteista, Suomi on sijalla 57. Eri maissa asiat tietty tilastoidaan eri tavalla eli ei tuota pidä minään totuutena ottaa, mutta kärkipäästä löytyy sellaisia mikkihiirivaltioita kuin Argentiina (7.), Australia (10.) ja Brasilia (16.). Ruotsi on sijalla 17. Suomi on siis urbanisoitumisessa ns. kehittyneistä länsimaista häntäpäässä.
Komp. Ja saattaisi halpojen tuontielintarvikkeiden hintoihin kohdistua tarkistuspaineita jos ei olisi kotimaista tuotantoa kilpailemassa niiden kanssa.Sitä kun on sattuneesta syystä tottunut ajattelemaan asioita pahimman skenaarion kautta, niin siihen nähden olis ihan kiva jos peruselintarvikkeiden tuotantoa olis kotimaassakin. Meinaan, kun paska jossain vaiheessa osuu tuulettimeen maailmanpoliittisesti niin olis perin suotavaa ettei korpisoturin tarvis kitkuttaa espanjalaisilla tomaateilla ja portugalilaisilla sardiineilla. Jos niilläkään siinä ihan pahimmassa paskasateessa sitten..
Kotimainen maatalous on yhtä tärkeä osa kriisinsietokykyä kuin PV:n lelut.
Komp. Ja saattaisi halpojen tuontielintarvikkeiden hintoihin kohdistua tarkistuspaineita jos ei olisi kotimaista tuotantoa kilpailemassa niiden kanssa.