Kaudelle 1994 FIA teki radikaaleimmat sääntömuutokset pitkään aikaan ja tuloksena kyseisellä kaudella oli eniten vakavia onnettomuuksia moniin vuosiin, karmeimpina kaksi kuolemantapausta. Ok, tietenkään kaikista onnettomuuksista ei voi syyttää sääntömuutoksia ainakaan suoraan, mutta täysin mahdotonta asiaa on sataprosenttisesti sivuuttaakaan. Tuon vuoden synkän alkukauden jälkeen jyrän alle joutuivat niin radat kuin kalustokin. Monet varmasti muistavat hidastusshikaanit mm, Montrealista, Barcelonasta ja Spasta (Kyllä, Eau Rouge). Muutamat maineikkaat ja hienot radat kuten esim, Imola tuhottiin, osin paniikissa, pysyvästi ja kokonaan.
Väitän, että suuri osa nykyisestäkin kuninkuusluokan "turvallisuuspolitiikasta" on paljolti peräisin tuon vuoden tapahtumista. Turvallisuuden parantaminen on tietenkin hyvä asia, mutta pahasti metsään mennään silloin, jos ei ymmärretä sitä, mikä ulosajoissa ja onnettomuuksissa oikeasti aiheuttaa pahimmat seuraukset. Hyvä kysymys on esimerkiksi se: Miksi irtoavien renkaiden piti tappaa kolme (?) ihmistä, ennen kuin asiaan saatiin muutos? Tai se, miksi Wendlingerin Monacon onnettomuuden jälkeen (1994) ohjaamon "päänsuojat" eivät tulleet kaikille talleille pakollisiksi samantien tai viimeistään kaudelle 1995? Sauber kun muistaakseni otti nuo käyttöön heti seuraavaan kilpailuun.
Vuoden 1994 jälkeen on radalta ajettu useasti ulos jopa yli 300 km/h vauhdilla ja silti ylivoimaisesti suurin osa tapauksista ei ole (luojan kiitos) aiheuttanut kuljettajille muita kuin henkisiä vammoja, ja kaluston puolesta tietenkin paljon töitä mekaanikoille ja/tai tehtaalle. Liiallinen tyytyväisyys on tietenkin tällä saralla pahasta, mutta faktojen pohjalta nykyisiä F1-autoja on suorastaan mahdotonta haukkua todella vaarallisiksi.
Jos siis keskitytään pelkästään vauhdin ja nopeiden ratojen tappamiseen, ollaan täydellisesti väärällä tiellä. Kun ajetaan kilpaa suurilla nopeuksilla, aina on mahdollisuus ulosajoihin; johtuivat ne sitten virheistä, materiaalirikoista tai mistä tahansa, tosiasia on kuitenkin se, että täydellisesti niitä ei yksinkertaisesti voida poistaa - Ainakaan tappamatta täydellisesti lajia ja kilpailua itseään.
Ulosajoista ja kolareista on siis tehtävä mahdollisimman turvallisia. Täytyy ottaa huomioon sekä aktiivinen että passiivinen turvallisuus. Tietenkään unohtamatta sitä, että superlisenssiä ei pidä todellakaan ojentaa jokaiselle halukkaalle. F1 kun ei ole lasten leikkiä tai jokamiehen (tai naisen) luokka. Muutamia todellisia katastrofejakin kun on mukaan mahtunut.