Oliko KHL:ään menijöitä?
11.01.2011
Rikkaat KHL-seurat ryöstökalastavat SM-liigaa mielensä mukaan, mutta Kari Jalosen mielestä venäläiset ovat enemmän hyväntekijöitä kuin varkaita.
Ari Ahonen (Kalpa), Antti Pihlström (Jyp), Ville Koistinen (Ilves), Tuukka Mäntylä (Tappara), ja Ville Lajunen (Blues) ovat olleet joukkueiden parhaita pelaajia ja siirtyneet kesken kauden KHL:ään.
Torpedo Nizhny Novgorodin päävalmentaja Kari Jalonen, uskotko että SM-liigasta lähtee vielä paljon laatuainesta rajan taakse ennen kuin KHL:n siirtoikkuna sulkeutuu 15. tammikuuta?
-En usko, että paljon. Joitakin pelaajia todennäköisesti kysytään KHL:ään, mutta mitään sellaista tshekkirumbaa, joka nähtiin SM-liigassa ennen siirtodeadlinea 5-8 vuotta sitten, ei nähdä. Pudotuspeli-paikan menettäneistä KHL-seuroista yritetään hankkia venäläispelaajia, jos ulkomaalaiskiintiöt ovat täynnä.
Miten se vaikuttaa SM-liigaan?
-Kyllä se kieltämättä arvostusta heilauttaa. Törmäämme aina rahaan, vaikka tarkastelimme asian mistä näkökulmasta tahansa.
SM-liigasta on lähtenyt hyviä KHL:ään nimenomaan kesken kauden myös aiempina talvina. Mitä arvelet, kiihtyykö vai hiipuuko siirtosirkus tulevina vuosina?
-Kesäliikehdintä voi jopa kasvaa jonkin verran. Kauden aikana olevaa pelaajaliikennettä tapahtuu varmasti. Koko maasssa on yleisesti liipaisin herkässä ja heillä on myös rahaa. Tuoreen MM-kullan vaikutusta ei pidä unohtaa kiinnostukseen pelaaja ja valmentajaosaamisesta. Ns. hyvät liigapelaajat ja heidän agenttinsa haluavat sopimukseen KHL-pykäliä.
Eikö teidän kannattaisi ostaa Mikael Granlund HIFK:sta?
-Kyllä kannattaisi, mutta hän ei taida olla myytävänä, heh.
Tero Lehterä oli ensimmäinen suomalainen Venäjän pääsarjassa (2003-04), sikäläiset seurat ovat värvänneet useita suomalaispelaajia sen jälkeen. Miksi?
-Suomalainen ei ole palkkahaitarin kärjessä, kun hän tulee tänne. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että suomalainen pelaaja on luotettava ja ahkera urheilija. Kansaamme luotetaan, pelaajiimme luotetaan. Suomalaiset tekevät hommia, josta on sovittu. Täällä on vähän erilainen kulttuuri siihen verrattuna. Suomalaisilla on erilainen maine, että paikkoja on auennut. ja sellaisia pelaajia ei juuri ole, jotka olisivat lähteneet sopeutumattomuuden vuoksi pois.
Mitä ajattelin KHL-seurojen Värväysyrityksistä, kun valmensit SM-liigassa?
-Jos kärjestä lähtee pelaaja, se aiheuttaa huolta SM-liigavalmentajalle. Mutta kokonaisuutta ajatellen seura saa siirrrosta paljon rahaa ja pelaaja mahdollisuuden. Lopulta valmentaja hyväksyy siirrot ja sillä sipuli.
Kuka hyötyy tästä trendistä eniten: pelaajat, agentit, suomalais-seurat, venäläisseurat, katsojat vai joku muu taho?
-Riippuu vähän, mistä suunnasta kukin asian katsoo. Kuitenkin näen niin, että se on pelaajalle mahdollisuus, KHL on hyvä ja kova sarja. Tietyillä pelaajilla ei ole mahdollisuutta koskaan saavuttaa paikkaa NHL:stä. KHL on tullut uudeksi mahdollisuudeksi rakentaa uraa ja saada taloudellinen turva harrastuksesta, joka on muuttunut ammatiksi. Toisaalta KHL-pestit ovat aika lyhyitä: osan taidot eivät riitä täällä ja ei osa ei viihdy Venäjällä.
Pelaajista maksetaan satojen tuhansien eurojen siirtokorvauksia. Kun JYPin sopimuspelaaja Jarkko Immonen siirtyi Kazaniin kesällä ennen kautta 2009-10, puhuttiin jopa miljoonasta dollarista. Pitääkö KHL nähdä tavallaan hyvänä tekijänä, joka antaa suomalaisseuroille taloudellista liikkumavaraa?
-Näin sen näkisin. Liigaseurat tarvitsevat rahaa. Jos yleisöä ei käy, seura voi laittaa vuoden budjetin kuntoon yhdellä pelaaja-siirrolla. Ketkä pääsevät tuohon bisnekseen kiinni, KHL-seurat ovat valmiita maksamaan paljon rahaa, jotta saavat hyviä pelaajia.
Ottaako varakas KHL seura kenet haluaa, jos se haluaa?
-Teoriassa asia on näin, mutta seurat eivät ole valmiita maksamaan enää sellaisia siirtokorvauksia kuin joskus ennen. Kun KHL alkoi 2008-09, seurat maksoivat pelaajille vähän liiankin suuria palkkoja. Sittemmin meno on rauhoittunut sekä siirto-korvauksissa että sopimuksisssa, kun puhutaan rahasta. Se on varmaa, että venäläinen pei anna rahaa ilmaiseksi. Mutta ei säästelekään, jos pelaaja on esimerkiksi tyyppiä Petri Vehanen, Niko Kapanen, Jarkko Immonen tai Juhamatti Aaltonen.
Mikä on yleisellä tasolla viestisi suomalaispelaajalle, joka haaveilee KHL:ssä pelaamisesta ja menestymisestä?
-Pitää olla täysi ammattilainen. Pitää osaa huolehtia itsestään todella hyvin, ymmärtää mihin menee, missä on ja mikä on tehtävä täällä. Jos et ymmärrää näitä asioita, täällä ei saa muuta kun potkut perseelle. Itsekään en ota tänne ketään Suomesta, joka ei ole täysiverinen ammattilainen. Jere Karalahti on tällainen ja on pärjännyt KHL:ssä ihan aivan loistavasti. Täällä ei ikää kysellä. Vaan sitä, kuinka ammattimaisesti hoidat hommasi. Sarja on erittäin kova paitsi pelillisesti myös matkustamisten ja ulkomaalaisten vaatimustason suhteen. Suomessa ollaan aivan liian pehmeitä ulkomaalaisten suhteen, joskin siellä talous sanelee ehtonsa.
Venäjän ulkopuolelta laajentuvan KHL:ään on lähtenyt Suomesta pelaajia, päävalmentajia, apuvalmentajia maalivahtivalmentajia, fysiikkavalmentajia ja jopa tuomari. Milloin sinne huolitaan yksi seura, jonka perässä tulee muita?
-Jaa-a. Täällä keskustellaan koko ajan, että KHL haluaa laajentua. Myös suomalaisten seurojen liittymisestä sarjaan on käyty keskusteluja. Toisaalta kiekkoihmiset puhuvat, että KHL:ssä on liikaa joukkueita, minkä vuoksi kaikille ei riitä tarpeeksi hyviä venäläispelaajia. Saneleeko tässäkin raha, miten KHL levittäytyy? Pienin pelaaja budjetti täällä on noin kahdeksan miljoonaa dollaria. Suomessa ne ovat suurimillaan noin kolme miljoonaa dollaria, minkä lisäksi kokonaiskulut ovat aikamoiset, pitäisi alkaa operoida omilla lentokoneilla ja ylipäätään sopeutua pitkiin reissuihin. En tiedä sitten, miten realistista on, että Suomesta tulee KHL-joukkue.
