Ylistys Jumalten Juomalle(K!8 varoitus)

Vesku

Maatalousneuvos
Liittynyt
14.6.2003
Viestit
5795
Jumalten juoma
Säv. Valse Mignon, trad.
San. Ville Halkola

Viini, juoma jumalten,
kallis lahja Bacchuksen,
viini riemun rintaan tuo,
maljas' nosta siis ja juo.


Loiventava aamu
Säv. Aamu (Pepe Wilberg)
San. Jarno Alhonen ja Merja Nurminen

Kun viinipullon auki saan
ja punaviini virtaa minun lasissain,
niin hyvänolon hiipivän mä tunnen suonissain.
Siihen mä jään, sä viet mun pullon hiljaa varoen.
Sanot, kultasein, nyt on sunnuntai.


Rött vin
Säv. Let Me Entertain You (Robbie Williams)
San. Otto Kronstedt

Sångledaren inleder visan genom att ha publiken klappa takten och humma/nynna grundtonerna till ackorden (Detta låter svårare än det är). Sedan sjunger han/hon versen solo med publikens ackompanjemang, och tar dem med i refrängen.

När förrätten har burits ut
Och brännvinet har tagit slut
Sitter jag och pimplar på min öl...

Hör, magen kurrar, arg och vild
Ölens smak är alltför mild
Strupen mår ej heller bra av söl.

Rött vin... räddar dagen!
Rött vin... fyller magen!

Ah, vinet fyller varje vrå
Och värmer skönt från topp till tå
Sakta blir jag människa igen...

Plötsligt smakar maten bra
Och grannarna är nåt att ha
Var det månne bättre förr -än sen?

Rött vin... räddar dagen!
Rött vin... fyller magen!

Rött vin... räddar dagen!
Rött vin... fyller magen!


Tysklands åar och bäckar
Säv. Petter Jönssons Amerikaresa
San. Bosse Österberg

Vi tar en skål för Tysklands åar och bäckar;
de heter entweder Elbe, Rhen oder Neckar.
Vi tänkte först på nån flod i Frankriketrakten,
men är det värt att gå över Rhône efter vatten?


Viini sydämessä
Säv. Oi jouluyö
San. Sami Honkonen

Jo irronneet on estojemme kahleet
on nauru vallannut pöytämme nää
Huolet onpi poissa,
viini taaskin maistuu
Siks juhlan huumaa mä ylistämään käyn
Kun tänne saavuin päivä vielä paistoi
Kun täältä lähden jo aamu sarastaa

Siis kansat kaikki
te liittykäätte lauluun
Oi ylistäkäämme juhlan tunnelmaa
Oi laulakaa, "viini mun syömmein saa"


Viinin kaipuu
Säv. Für Elise
San. Anna Himmanen

Mieltä piinaa tämä vaiva taas,
hei kuunnelkaas,
on mieli maas.
En viinaa tahdo kurkkuun kaataa vaan,
mä siitä saan
allergiaa

Mä tahdonkin, nyt laseihin sen aromin ja värinkin

Suuni huokaa mulle tuokaa hei
vaikk' Sorbus -EI!
vaan Chardonnay.


Vinetto
Säv. Petteri Punakuono
San. Ville Heikkilä ja Antti Suorsa

Muistat Chardonnayn, Beajoulais:n, Tokajin varmaan
ja Temperanillon ja Martinin karvaan
mutta viini tää sulta useinkin unhohon jää...

Vinetto mausteviini, ruskea on väriltään
liene ei liian fiini, Vinettomme kellekään
haukkuivat toiset illoin, tärpätiksi pilkaten
tuosta vain saikin silloin, juhlijamme aattehen:
"Vuosijuhla pitkä on, puhemaraton.
Vinetto vois mukanaan, viedä sieltä humalaan!"
Vinetto siitä asti povarissa matkaten
nousuun saa joutuisasti juhlamielen iloisen (vaihtoehtoisesti: kaikki vie riemuisasti konferenssiin johtaen)


Vingårds Maija
Säv. Stormskärs Maija
San. Ville Halkola

Vad finns mera att önska
när jag har ett glas,
ett glas som fylls med vin
så härligt, fint,
druvans ädla minne,
den ljuva värman av dess smak så gudomlig.
Där är allt jag begär,
där är allt jag vill ha --
vad finns mera att önska?


Wienin marssi
Säv. Vöyrin marssi
San. Ville Halkola

Talonpoika Ranskanmaalla viinisadon korjaa,
rypäleistä mehun polkee monta neitoo sorjaa.
Mutt' mehust' vielä jotain puuttuu,
tynnyreissä viiniks' muuttuu,
sitten pannaan pulloihin.

Viinipullo viherkylki juhlapöytään tuodaan,
kunhan saadaan korkki auki sitten viini juodaan.
Hei, juhlaväki, koko joukko,
salin joka nurkkaloukko,
juodaan malja viinille.
 

Il Tempo Gigante

Darth Father
Liittynyt
20.2.1999
Viestit
42723
Sijainti
Gamla Pedersöre huvudsocken
Haa.

Vinetto


Muistat Chardonnayn, Beajoulais:n, Tokajin varmaan
ja Temperanillon ja Martinin karvaan
mutta viini tää sulta useinkin unhohon jää...

Vinetto mausteviini, ruskea on väriltään
liene ei liian fiini, Vinettomme kellekään
haukkuivat toiset illoin, tärpätiksi pilkaten
tuosta vain saikin silloin, juhlijamme aattehen:
"Vuosijuhla pitkä on, puhemaraton.
Vinetto vois mukanaan, viedä sieltä humalaan!"
Vinetto siitä asti povarissa matkaten
nousuun saa joutuisasti juhlamielen iloisen.
Onpa hieno muistokirjoitus juomien juomalle.

Hakekaa Mehe kehiin.
 

Observer

Well-known member
Liittynyt
23.10.2000
Viestit
14546
Olga sanoi:
Tuosta tulee muistoja mieleen. :)
Tuohan oli välillä Alkossa nimetty sen perinteisellä lempinimellä Libis mutta tämä aiheutti suosion laskua ja nyt libistä myydään taas perinteisesti liebfraumilchinä. :ahem:
 

OoPee

Nuori ikäisekseen
Liittynyt
2.6.1999
Viestit
81527
Sijainti
Far enough
Observer sanoi:
Tuohan oli välillä Alkossa nimetty sen perinteisellä lempinimellä Libis mutta tämä aiheutti suosion laskua ja nyt libistä myydään taas perinteisesti liebfraumilchinä. :ahem:
The generic label Liebfraumilch is used to market low quality vintages from anywhere in the Rheinhessen/Nahe area. It is unknown in Germany and exclusively used for exports.
Ts. germaanit myy ulkolaisille libiksenä ne litkut, mitä ne ei itte viitti käyttää edes kokkaamiseen :rolleyes:
 

burb

.
Liittynyt
19.2.2002
Viestit
46199
OoPee sanoi:
Ts. germaanit myy ulkolaisille libiksenä ne litkut, mitä ne ei itte viitti käyttää edes kokkaamiseen :rolleyes:
Ja se on ihan oikein niille dorkille jotka luulevat että viiniä juomalla nousevat johonkin ylempään kastiin, että ihan eliittiä ovat, hah!
Kuraa siis juovat reppanat ymmärtämättä että viini pilaa ruoan maun ruokaa laittaessa ja/tai ruoan kanssa "nauttiessa".

Kylvöansa jarnattu.
 

OoPee

Nuori ikäisekseen
Liittynyt
2.6.1999
Viestit
81527
Sijainti
Far enough
burb sanoi:
Ja se on ihan oikein niille dorkille jotka luulevat että viiniä juomalla nousevat johonkin ylempään kastiin, että ihan eliittiä ovat, hah!
Joo, meillä on duunin vieressä rautatieaseman ympäristössä sitten aika helvetisti tota eliittiä, boheemina ovat vaan pukeutuneet vähän maanläheisemmin. Käytännönmiehinä ja -naisina nauttivat pullon sijaan suoraan tetrapakkauksesta :ahem:
 

312T4

Lehtori
Liittynyt
2.2.2004
Viestit
14346
Sijainti
Chateau Latour 1982!!!
Vesku sanoi:
Lehtori!
Myydäänkö noita samoja "viini"-viinirypäleitä - esim Cabernet Sauvignon- tuoreina tai kuivattuin rusinoina? Vai onko "syötävät" rypäleet täysin eri lajikkeita? :doubtful:

Nimittäin jos myydään samoja lajikkeita, niin sittenhän ei "teekkarin pikasima vapuksi" hyvin kauaksi jumaltten juomista putoa!
Sehän teekkarin pikasimahan oli taskulämpimään kossupulloon puolenkymmentä rusinaa...

Lasillisin Dancing Bullia siemaisin juuri, tuntenetko? arviosi?
Joskus muistan lukeneeni, että syötävät ja kuivattavat lajikkeet ovat erijä kuin varsinaiset klassiset viineihin käytettävät lajikkeet, kuten tuo Cabernet!

En ole nähnyt edes kyseistä viiniä vielä Alkossa, koska en pahemmin osta Yhdysvaltalaisia viinejä; tosin joskus tulee ostettua Kalifornian Caberneeta/ Merloota! Jenkkiviinit ovat yleensä laadukkaita, varsinkin nuo Kalifornian Zinfandel rypäleestä tehdyt viinit! Kalifornian viineissä on mahtava hedelmä, mutta muu niistä sitten puuttuukin yleensä, eli maun eri vivahteet ja takenteen tiukkuus! Ne ovat ehkä hieman helppoja viinejä, mutta makuasioista ei kannata kiistellä!
 

312T4

Lehtori
Liittynyt
2.2.2004
Viestit
14346
Sijainti
Chateau Latour 1982!!!
Itse avasin Chateau Malartic-Lagravieren 2001! Ac Pessac-Leognan, eli vanha Graves :rolleyes: Klassinen Gravesin mustaherukkaisen vanilijaisen tupakkinen tuoksu! maku on jo valmis eli pehmyt ja yllättävän suoran helppo! tanniinia ja hapokkuutta kaipaisin lisää! Tämä ei ole pitkäikäinen Bordeaux, mutta meneehän tuo alas! Tuoksu on kyllä klassisen hyvä, jo bukeemainen!

Chateau Malartic-Lagraviere
 

Makkonen

Guest
http://www.alko.fi/www/wwwBachus.nsf/viewAll/446827?opendocument
Tällainen pääsi juuri loppumaan....

edit:
Tummanpunainen; hieman kehittynyt

Tuoksu: aromikas, eukalyptuksinen

Maku: täyteläinen, notkea, kypsän hedelmäinen, pehmeän mausteinen, kevyen tamminen

Rypäleet: Shiraz (87 %), Cabernet Franc (8 %), Malbec (3 %), Cabernet Sauvignon (2 %)

Sokeripitoisuus: 6 g/l


Uusin vuosikerta: 2003
Pakkaustyyppi: kertapullo
Suljentatyyppi: luonnonkorkki

Lammas Hirvi ja muu suurriista Nauta Juusto ja juustoruoka



Rypäleet on poimittu Kaakkois-Australiassa sijaitsevilta viinitarhoilta. Viiniä on tuotettu 1,8 miljoonaa litraa. Sitä on kypsytetty sekä tammi- että teräsastioissa maksimissaan 15 kuukautta. Kypsytykseen käytetyistä amerikkalaisista tammitynnyreistä alle 5 % oli uusia. Tuottajan mukaan viini on valmis nautittavaksi jo nyt, mutta se kypsyy ainakin viisi vuotta. Viinin tuottaja, Wyndham Estate, on perustettu vuonna 1828, ja se on Australian vanhin yhtäjaksoisesti toiminut viiniliike. Nykyään se on osa Orlando Wyndham Groupia, jonka omistaa Groupe Pernod Ricard.

Taustatiedot on kirjoitettu tuotteen tullessa myyntiin 8/2002.
 
Viimeksi muokattu:

Palkopoika

Juntti-Urpo & kateellinen
Liittynyt
20.8.2000
Viestit
6979
Sijainti
Denver
Ittehän vedän Gordonin Finest Goldia. 10-rossasta bisseä mutta mun makuun just sopivaa. Haittavaikutuksina vois sanoa että puhe alkaa sammaltaa ja kävellessä heitättää :alppu:
 

AJ

Well-known member
Liittynyt
19.7.2000
Viestit
69605
Sijainti
Toinen Maailma
Palkopoika sanoi:
Ittehän vedän Gordonin Finest Goldia. 10-rossasta bisseä mutta mun makuun just sopivaa. Haittavaikutuksina vois sanoa että puhe alkaa sammaltaa ja kävellessä heitättää :alppu:
Ootko kokeillut kävellä sammalilla? :alppu:
 

Makkonen

Guest
Tällaisilla eväillä tänään.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös