Renngeist
Soldiers of Antisthenes
Se tässä nut on tullut todistettua, että kierrosajoissa LMP ei pärjää F1:n maalla, mutta mitenköhän F1 pärjäisi LMP:n maalla, eli Sarthella?
Niin, joku on keksinyt, että määritelmä on L/D-suhdeluku. Minä sanon, että se on kuun suhde uranukseen.Itse asiassa suola-aavikkoautossa ei välttämättä ole kummoinenkaan aerodynaaminen tehokkuus (se määritelmän mukainen). Vastusta nimittäin on aina, oli alaspainoa miten vähän tahansa.
Tuohon muut kierrosaikaan vaikuttavat tekijät kuuluu myös nosteen määrä. Jos se(kin) on identtinen vertailtavissa autoissa, niin tehokkaamman aerodynamiikan omaava laite lienee eittämättä nopeampi.Eli aerodynaamiselta tehokkuudeltaan (määritelmän mukaiselta) huonompi auto voi ihan hyvin olla radalla nopeampi, vaikka muut kierrosaikaan vaikuttavat tekijät olisivat identtiset.
Onko joku väittänyt ettei olisi? Tarvitseeko sitä itsestäänselviä asioita vatvoa? Johan Ground Effect samaa yritti takoa edellisellä sivulla, että jos alaspaino on sama, aerodynaaminen tehokkuus ratkaisee. Tuo ei tarkoita että aerodynaaminen tehokkuus yksin ratkaisisi mitään, vaan että vähintään kaksi noista kolmesta (L, D ja/tai L/D) on tunnettava jotta tiedetään kuinka hyvin aerodynamiikka sopii tarkoitukseensa. Valitse niistä haluamasi, ja lopeta vain L/D:n merkityksen korostaminen.Tuohon muut kierrosaikaan vaikuttavat tekijät kuuluu myös nosteen määrä. Jos se(kin) on identtinen vertailtavissa autoissa, niin tehokkaamman aerodynamiikan omaava laite lienee eittämättä nopeampi.
Kyllä, sinä:Onko joku väittänyt ettei olisi?
Eli aerodynaamiselta tehokkuudeltaan (määritelmän mukaiselta) huonompi auto voi ihan hyvin olla radalla nopeampi, vaikka muut kierrosaikaan vaikuttavat tekijät olisivat identtiset.
Ei tässä ole kyse uskosta (tai valinnasta).Ottokin kuuluu uskovaisiin.
Tarkoitin muut kuin aerodynaamiset tekijät, ei muut kuin aerodynaaminen tehokkuus. Ymmärrät varmaan ettei aerodynaamista tehokkuutta voi parantaa pitäen vastuksen ja alaspainon vakiona.Kyllä, sinä:
Montakohan pistettä tuolla saisi virtausmekaniikan tentissä? Se kannattaa vaan hyväksyä, että tieteellisessä tai insinöörikäytössä on merkitykseltään hieman epäloogisia termejä.Niin, joku on keksinyt, että määritelmä on L/D-suhdeluku. Minä sanon, että se on kuun suhde uranukseen.
Aerodynaaminen tehokkuus: Negatiivisen nostovoiman (engl. downforce) ja auton aiheuttaman ilmanvastuksen suhde.
'Montakohan pistettä tuolla saisi virtausmekaniikan tentissä? Se kannattaa vaan hyväksyä, että tieteellisessä tai insinöörikäytössä on merkitykseltään hieman epäloogisia termejä.
Jopa Heureka ( :alppu: ) tietää tämän:
Niin no, tällaiseen "minun mielestäni asiat nyt vain ovat näin"-argumentointiin on paha väittää vastaan. Asia loppuunkäsitelty, koska yksi osallistuja ilmoittaa pelaavansa ihan omilla säännöillään.Ymmärrän, että asiat ovat helpompia käsitellä, kun ne "vain ovat", mutta kyseenalaistan, koska näen toisin.
2. Tuota noin, protoilla on huopatossut jalassa. Formulat saa leivän päälle ylähuulen.Tuota tuota... En nyt millään jaksa lukea taas kaikkea, mutta ompahan joukossa aikamoista sontaa.
1. Kilpailuluokkien ideologia on ensinnäkin hiukan erilainen. Toinen on tehty GP-sprintteihin ja toisella pitäisi välillä selviytyä 24 tuntiakin.
2. Valitettavasti protojen sallittua aerodynamiikkaa on rajattu vielä kovemmalla kädellä kuin F1:sten.
Pitää mennä 70-luvulle, jotta oltiin lähtökohdiltaan lähes tasoissa. Sittemmin 90-luvulla ja vapaastihengittävien moottoreiden kanssa oltiin suht tasoissa, mutta taas ne kilpailupituudet...
W-Slave käsitti siis asian täsmälleen päinvastoin kuin tarkoitin.Niin no, tällaiseen "minun mielestäni asiat nyt vain ovat näin"-argumentointiin on paha väittää vastaan. Asia loppuunkäsitelty, koska yksi osallistuja ilmoittaa pelaavansa ihan omilla säännöillään.
-Edit- Tai toki peliä saa jatkaa, formulastara vain juuri kertoi pelaavansa eri pallokentällä.
Minä lähinnä kommentoin ulkopuolisena sitä asiantilaa, että valtaosa käsittää aerodynaamisen tehokkuuden L/D-suhteena, mutta sinä määrittelet asian itsellesi toisin. Minä en määritellyt eri pallokenttiä, totesin vain, että näin näyttää olevan, koska määrittelet tehokkuden eri tavalla.Totta puhuen en kovin herkästi lähtisi määrittelemään pallokenttää muiden ihmisten puolesta. ts. Johtamaan joukkoa luottaen omaan oikeaoppiseen käsitykseeni. Melkein niskavillat nousee tällaisesta.
Yleensä jos kaksi muuttujaa ympätään yhdeksi suhdeluvuksi, siinä hävitetään jotain oleellista informaatiota. Vastus ja alaspaino ovat molemmat tärkeitä aerodynamiikan tehokkuusarvoja, eikä niiden suhdeluku paljasta todellista aerodynamiikan tehokkuutta.Minä lähinnä kommentoin ulkopuolisena sitä asiantilaa, että valtaosa käsittää aerodynaamisen tehokkuuden L/D-suhteena, mutta sinä määrittelet asian itsellesi toisin. Minä en määritellyt eri pallokenttiä, totesin vain, että näin näyttää olevan, koska määrittelet tehokkuden eri tavalla.
No ei. Siinä vain kahden muuttujan suhteesta saadaan lisäinformaatiota. Mitään ei ole hävitetty, koska molempien muuttujien data on myös sellaisenaan tallella. Käsiteltävinä vain on kolme arvoa: Molemmat lähtöarvot plus niiden suhde.Yleensä jos kaksi muuttujaa ympätään yhdeksi suhdeluvuksi, siinä hävitetään jotain oleellista informaatiota.
Paljastaa, jos niin sovitaan. Nämä ovat sopimusasioita. Kyse on vain siitä mitä tarkoitetaan "aerodynaamisella tehokkuudella". Mainittujen arvojen suhde on yksi sovittu määritelmä.Toki saat esittää toisen määritelmän.Vastus ja alaspaino ovat molemmat tärkeitä aerodynamiikan tehokkuusarvoja, eikä niiden suhdeluku paljasta todellista aerodynamiikan tehokkuutta.
Tarkoitatko "aerodynamiikan tehokkuudella" siis "aerodynaamista tehokkuutta"?No ei. Siinä vain kahden muuttujan suhteesta saadaan lisäinformaatiota. Mitään ei ole hävitetty, koska molempien muuttujien data on myös sellaisenaan tallella. Käsiteltävinä vain on kolme arvoa: Molemmat lähtöarvot plus niiden suhde.
Paljastaa, jos niin sovitaan. Nämä ovat sopimusasioita. Kyse on vain siitä mitä tarkoitetaan "aerodynaamisella tehokkuudella". Mainittujen arvojen suhde on yksi sovittu määritelmä.Toki saat esittää toisen määritelmän.
No nii-in, minkä takia sitten haluat väitellä asiasta jos se on lähinnä makuasia?Mikä tässä nyt mättää? Eikö se ole vahvasti näkemyskysymys mikä on tehokasta aerodynamiikkaa.
Et voi kyllä olla tosissasi?Itse miellän aerodynaamisen tehokkuuden monen asian summaksi. Kuinka auto on sääntörajoitusten sisällä rakennettu(kuten tuolla aiemmin joku mainitsi). Millaista teknologiaa auton aerodynamiikan eteen on käytetty. Kuinka edistyksellisiä ratkaisuja ovat aerodynamistit innovoineet jne. Myös L/D on osa palapeliä, tottakai, mutta vain osa. Käytännössä toteutetun aerodynamiikan tehokkuuden ilmaisee lopulta kello radalla. F1 jyrää, vaikka sääntömuutoksilla vauhtia hillitään jatkuvasti muita sarjoja radikaalimmin. Osansa on tottakai mm. alustalla, renkailla, painolla ja teholla. Mutta ne eivät mielestäni riitä selittämään massiivista eroa formuloiden eduksi. Jäljelle jää siis tehokkaampi aerodynamiikka.
Tuliko mieleen sellaiset merkityksettömät asiat kuin esimerkiksi eri luokkien erilaiset tekniset säännöt? Tai kilpailujen pituus ja tankkaussäännöt? Tai ratojen luonne?edit. Jos kerta on helppoa rakentaa auto, jossa on mieletön downforce, niin miksi kukaan ei sellaista formuloita lukuunottamatta rakenna? Etenkin kun siitä näyttää selvästi olevan radalla hyötyä, ilmanvastuksen kustannuksellakin.
Psssst... 24 tunnin kestävyyskilpailut ON rata-autoilua.Epäilenkin, että jokainen osaa rakentaa auton, jossa on pieni ilmanvastus. Tästä ominaisuudesta on hyötyä etenkin suola-aavikoilla. Mutta sidon asian kontekstiin: rata-autoiluun.
Tästä olen luullut keskustelussa olevan kyse. Näköjään "aerodynamiikan tehokkuus" on lähes yksinomaan tällä foorumilla esiintyvä termi , joten tiedä sitten jos se tarkoittaaakin jotain muuta.Tarkoitatko "aerodynamiikan tehokkuudella" siis "aerodynaamista tehokkuutta"?