Aerodynamiikan tehokkuus, F1 vastaan LMP

Jeeves

Well-known member
Liittynyt
19.2.2004
Viestit
2520
Vaikuttaa kyllä varsin selvältä, että protot ovat aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan avopyöräisiä parempia. Kohtuullisen helposti LMP1-luokan autokin kelaa sen 300km/h mittariin suoran päähän - ja vain noin 600 hevosvoimalla fykkösen about 800:aa vastaan.

Loppujen lopuksi noita on kuitenkin turha vertailla kun filosofiatkin ovat täysin erilaiset. Toiset ajavat vuorokauden, toiset 300 kilometriä. Toiset tankkaavat dieseliä, toiset eivät tankkaa. Toiset ajavat kilpaa, toiset ajavat jonossa, etc. ;)

EDIT: Oiva Le Mans-dokumentti "Truth in 24" muuten kertoo hienosti Audin Team Joestin silmin, miksei nopeus aina ole kaikki kaikessa.
 
Viimeksi muokattu:

mikæl

Well-known member
Liittynyt
28.7.2000
Viestit
6949
Sijainti
Tampere
Vaikka F1:sen renkaat sotkevat ilmanvastusta on autoissa muutama selkeä ero: suurin lienee hidastuvuus johon liittyy niin jarrut kuin painokin. Pysähtyy ihan eri tavalla kuin verrokkinne. Toinen on downforce - vaikka renkaista on haittaa on pohjan imuvoima ja siipien koko suhteessa auton painoon kuitenkin sitä luokkaa, että on kurveissa kuin liimattuna. Suoranopeus ja kiihtyvyys ovat ainoita tiukempia vertailuja, mutta verrokin etu menee siihen kun se ei ehdi hidastaa mutkaan tai pysty aukaisemaan kaasua siitä lehtiessä.
 

Ghost_Glove

Jääkausi
Liittynyt
19.1.2005
Viestit
4457
Sijainti
Ylöjärvi
Oho, luulin että tulin Ferrarin F1 2010 topicciin, mutta tää ohjaskin mut johonkin protokeskusteluihin :frank:
Aiwan!
Sivusta seuraaneena, niin sopikaa nyt ensin edes, että mitä vertailette. Sama porukka kiistelee nyt ainakin jos parista eri argumentista sekasin.

Miten saadaan kiistely siitä, että jonkun ilmanvastus on pienempi, mutta silti se on hitaampi radalla kuin joku muu... No ok, kuluttaisko se nopeempi esim. löpöö ihan pirusti enemmän. Plus että painot ja muutkin vaikuttaa mitkä ootte jo mukaan saanutkin kerättyä.

Eli miksi kiistellä ilmanvastuksesta ja autojen paremmuudesta sen perusteella jos ainoa peruste näkökannalle on kierrosaika? Sen formulan suuren ilman vastuksen kun saa kuitattua jo sillä, että tehoo on enemmän ja löpöö palaa...

Tämä näin kärjistäen, en jaksa hioo asiaani nyt enempää. Aattelin vaan kokeilla. :D

---

Mitenkäs se seikka, että Rossi ajo GP2 renkailla melkein Kimin kierrosennätyksen? :cool:
 

Mangelo

Well-known member
Liittynyt
19.4.2007
Viestit
24380
Kierrosaikoja ei pitäisi lainkaan sotkea tähän keskusteluun, koska niihin vaikuttaa niin monet muutkin tekijät. F1 voittaa kaarrenopeuksissa suuremman downforcensa ja kevyemmän autonsa ansiosta. Suurempaa ilmanvastusta sitten kompensoidaan muilla tekijöillä suorilla. Ei LMP1 käsittääkseni sen korkeampia huippunopeuksia ehdi GP-ratojen suorilla saavuttaa, joten ilmanvastuksen pienemmyydestä ei ole siinä suhteessa hyötyä. Kaarrenopeudet ja hidastuvuus/kiihtyvyys ratkaisee kierrosajat.

Mutta se on eri keskustelu kuin aerodynamiikan tehokkuus.
Pienemmän ilmanvastuksen turvinhan se LMP1 juuri ne suoranopeudet saavuttaa. Mikä muukaan se olisi kun tehoa ja massaa on vähemmän? Nopeisiin kierrosaikoihin kuitenkin tarvittaisiin tehokkaampaa aerodynamiikkaa. Jos joku auto on suunniteltu tuottamaan vähemmän alaspainiketta, ei sen vastuskaan luonnollisesti ole samassa suhteessa.

Ajatelkaa nyt vähän mitä tuo L/D suhde tarkoittaa. Jos auto ei tuota ollenkaan alaspainiketta, siinä on L=0. Tuollainenkin aerodynamiikkakin voi olla tehokas, jos se on tarkoituksenmukainen ja tuottaa nopean kierrossajan.

Yleensä sitä enemmän mitä enemmän alaspainiketta tuotetaan, sitä enemmän lisä D:t tulee suhteessa lisä L:ään. Jos formulat on kehitetty maksimoimaan L ja minimoimaan kierrossaika, silloin siinä on tehokas aerodynamiikka, oli L/D mitä tahansa.

Vähän menee kyllä aiheen ohi, mutta täällähän on uusia moderaattoreita jotka osaavat jakaa ketjuja ja siirrellä niitä ;)
 

Misa1

Flying finns
Liittynyt
7.4.1999
Viestit
8257
Sijainti
Helsinki
Hyötysuhde voi olla parempi mutta tarkoittaako se samalla tehokkaampaa?

Mitä haetaan sanalla tehokkaampi?

Minä miellän aeron tehokkuuden siten, että se jolla on parempi downforce, niin sen aero on tehokkaampi. Vaikka se ei olisi niin virtaviivainen, jolloin ilmanvastus on suurempi.

Yksinkertaistan siis asian ja laskukaavojen mukaanhan asia voi olla toisin. Mutta siinä tapauksessa haetaan eriasioita.
 
Liittynyt
15.1.2008
Viestit
1480
En tiedä millasia arvoja noi nyky Formulat ja LMP1 autot tuottaa, mutta jos LMP1 autot pystyy tuottamaan F1 tason downforcet, niin kyllä se varmastikkin tapahtuu pienemmällä ilmanvastuksella.

Misa1: itse ainakin ymmärrän tehokkuudella nimenomaan L/D suhteen

Eihän se, että joku tuottaa hirvee downforcet oo mitenkään saavutus, vaan se, että millä ilmanvastuksella se tuotetaan. Siksi sana tehokkuus ei mun mielestä oikeen sovellu kuvaamaan vain downforcen määrää. No ehkä huonosti selitetty, mutta jotain sinne päin. Ei nyt krapulassa kulje ajatus tän paremmin :alppu:
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
15.1.2008
Viestit
1480
Ei ole, jos pitoa on niin vähän tai vastusta niin paljon, että toinen kiertää rataa nopeammin! Itse uskon suorituskykyeron selittyvän pääosin massasta ja vähemmän tehokkaasta aerodynamiikasta. Eikä se avoformulan ilmanvastus niin suure tollaseen tulppaperään verrattuna ole, tai on, mutta se johtuu siitä että alaspainatusta tuotetaan enemmän.
Pito liittyy auton painoon renkaisiin jne jne. Ei se nyt liity tähän aerojen tehokkuuteen.

Tarkoitatko vastuksella ilmanvastusta? Sehän sisältyy tohon L/D:n, eli jos on samat downforcet ja toisella parempi L/D, niin kyllä se ainakin suorilla menee kovempaa, jos moottorit on saman tehoset.
 

Ouagadougou

New member
Liittynyt
22.1.2010
Viestit
2
Okei, rekisteröidyin nyt tänne pelkästään jotta saisin tämän asian selväksi. Tämä on F1-foorumi, joten voi olettaa täällä olevan fanaatikkoja joiden mielestä F1:set jyrää kaikilla osa-alueilla. En yritä edes väittää, että LMP-luokan autot ovat F1:siä nopeampia. Mutta totuus on, että niissä on tehokkaampi aerodynamiikka.

Ensiksi faktat: Aerodynamiikan tehokkuudella mitataan downforcen suhdetta ilmanvastukseen. Eikä pelkällä downforcen määrällä niinkuin jotkut ovat sanoneet. Sen voi todistaa vaikkapa vertaamalla kuvia F1:ten takasiivistä Monzassa ja Hungaroringillä: Monzassa halutaan vähemmän downforcea kuin Unkarissa, joten takasiivessä on todennäköisesti vain yksi elementti ja kulma on erittäin pieni. Näin ilmanvastus pienenee, mutta samalla myös downforcen määrä. Silti ei voi sanoa että Hungaroringillä autossa olisi tehokkaampi aerodynamiikka kuin Monzassa. Muutenhan kaikki ajaisivat Monzassa täydellä siivellä, jos kerran sillä aerodynamiikka olisi tehokkaampi niin.

Juuri tästä syntyy esim. Toro Rosson ja Red Bullin ero. Toro Rosolla joudutaan tyytymään joko pienempiin suoranopeuksiin ja suurempiin kaarrenopeuksiin (paljon siipeä eli suurempi ilmanvastus, enemmän downforcea) tai suurempiin suoranopeuksiin ja pienempiin kaarrenopeuksiin (vähän siipeä eli pienempi ilmanvastus, vähemmän downforcea). Red Bullilla on taas tehokkaampi aerodynamiika eli he saavat saman kaarrenopeuden pienellä siivellä kuin Toro Rosso suuremmalla siivellä. Tai saman suoranopeuden suurella siivellä kuin Toro Rosso pienellä siivellä.

Nyt kun on selvitetty mitä on aerodynamiikan tehokkuus, voidaan vertailla LMP- ja F1-autojen aerodynamiikkaa. Hyvä lista LMP, GT ja avopyöräisten autojen aerodynamiikasta (downforce, ilmanvastus) löytyy täältä: http://www.mulsannescorner.com/data.html

Ja tiedän että listassa on vain yksi F1-auto ja sekin 80-luvulta, mutta lista antaa silti lähimmän mahdollisen vertailukohdan F1- ja LMP-autojen välillä. Kuten sivuilta ilmenee, LMP-autojen lift-to-drag (L/D) on pääasiassa yli 3, joissan tapauksissa yli neljä. Avopyöräisissä taas se on pääasiassa alle kolme.

Mutta miksi sitten F1:set ovat paljon nopeampia? Vertaillaan vaikka Bentley Speed 8:aa ja 2001 Penske-Hondaa. Bentleyssä L/D on 3.7, kun taas Penskessä se on 2.97. Ja oletetaan, että Penske on F1-auto, eli painoa on 600kg kuskin ja nesteiden kanssa (kyseinen autohan painaa oikeasti enemmän, mutta pääasia on, että L/D on about sama kuin F1-autoissa). Bentley taas painaa kuskin ja nesteiden kanssa 990kg. Autot ajavat radalla, jolla tavoite on vaikkapa saada auton pito tuplaantumaan 200km/h vauhdissa. Tämä käytännössä tarkoittaa auton oman painon verran downforcea. Penske tarvitsee 600kg downforcea, jolloin se tuottaa 600/2.97=202kg ilmanvastusta. Bentley taas tarvitsee 990kg downforcea, jolloin se tuottaa 990/3.7=268kg ilmanvastusta. Näin ollen jos kaikki muut tekijät ovat samoja, autot kulkevat yhtä lujaa mutkissa, mutta Penske kulkee suoralla nopeammin.

Ja ennenkuin joku sanoo että F1-autot ovat aerodynaamisesti tehokkaampia kuin käyttämäni penske, pitää myös huomioida että Bentleyn tiedot olivat pienimmällä mahdollisella siivellä. Suuremalla Bentleyn L/D olisi todennäköisesti paljon yli 4.

Kiitos ja näkemiin:thumbup:
 

Jeeves

Well-known member
Liittynyt
19.2.2004
Viestit
2520
Ethän vain tarkoittanut että 990kg painavalla autolla, jolla tuotetaan 990kg downforcea, ajetaan mutkat yhtä nopeasti kuin 600kg painavalla autolla, jolla kehitetään 600kg downforcea? Vai käsitinkö väärin?
 

Mangelo

Well-known member
Liittynyt
19.4.2007
Viestit
24380
Ensiksi faktat: Aerodynamiikan tehokkuudella mitataan downforcen suhdetta ilmanvastukseen.
Määrittelykysymys. On totta, että L/D on vakiintunut määritelmä "aerodynaamiselle tehokkuudelle", mutta ei se anna vastausta kysymykseen, missä kilpa-autoluokassa aerodynamiikkaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Se on määritelmänsä mukaisesti vain ilmanvastuksen ja alaspainikkeen suhdeluku - ei enempää eikä vähempää.

Eikä pelkällä downforcen määrällä niinkuin jotkut ovat sanoneet. Sen voi todistaa vaikkapa vertaamalla kuvia F1:ten takasiivistä Monzassa ja Hungaroringillä: Monzassa halutaan vähemmän downforcea kuin Unkarissa, joten takasiivessä on todennäköisesti vain yksi elementti ja kulma on erittäin pieni. Näin ilmanvastus pienenee, mutta samalla myös downforcen määrä. Silti ei voi sanoa että Hungaroringillä autossa olisi tehokkaampi aerodynamiikka kuin Monzassa. Muutenhan kaikki ajaisivat Monzassa täydellä siivellä, jos kerran sillä aerodynamiikka olisi tehokkaampi niin.
Mikäs tässä nyt on pointtina? Jommassa kummassa, joko Monzassa tai Unkarissa saavutetaan korkeampi "aerodynaaminen tehokkuus". "Aerodynaamiseen tehokuuteen" uskovan pitäisi tuolla logiikalla laittaa "aerodynaamisesti tehokkaampi" paketti myös sille radalle, jolla se on hitaampi.

Nyt kun on selvitetty mitä on aerodynamiikan tehokkuus, voidaan vertailla LMP- ja F1-autojen aerodynamiikkaa. Hyvä lista LMP, GT ja avopyöräisten autojen aerodynamiikasta (downforce, ilmanvastus) löytyy täältä: http://www.mulsannescorner.com/data.html

Ja tiedän että listassa on vain yksi F1-auto ja sekin 80-luvulta, mutta lista antaa silti lähimmän mahdollisen vertailukohdan F1- ja LMP-autojen välillä. Kuten sivuilta ilmenee, LMP-autojen lift-to-drag (L/D) on pääasiassa yli 3, joissan tapauksissa yli neljä. Avopyöräisissä taas se on pääasiassa alle kolme.
Formula-autot dominoivat muita autoluokkia nimenomaan ylivertaisella alaspainikkeella (negatiivinen noste) suhteessa auton massaan. L/M suhde. Suuresta painikkeesta seuraa luonnollisesti suuri vastus, mutta uskoakseni kierrosajat olisivat ihan hyviä pienemmälläkin moottorilla, ainakin mutkaisella radalla. Siipeä vähentämällä myös suoremmalla. Jossain LPM1 autossa on suorastaan onneton alaspainike verrattuna auton massaan ja kokoon.

Jokatapauksessa tämä aihe tuntuu typerältä. L:ää korostavilla ja L/D:tä korostavilla kun on molemmilla toinen jalka samassa kuopassa ja toinen jossain muualla, ja samaa asiaa vain katsotaan eri kulmasta ilman että todellisuudessa oltaisiin eri mieltä tai kukaan olisi liiemmin väärässä :dunno:
 
Viimeksi muokattu:

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
24296
Sijainti
lappeen Ranta
Alkaa mennä aika filosofiseksi keskustelu. Pitäisköhän ensin keskustella perinpohjaisesti, mitä kukakin tarkoittaa sanoilla ilmanvastus, ilma, vastus, downforce, down, force, auto, rengas, tehokkuus, hyötysuhde, hyöty, suhde, jne... ... ... ... ... :doubtful: :ahem:.

edit. Ja minä olen tällä hetkellä sitä mieltä, että aerodynaaminen tehokkuus tarkoittaa sitä kuinka pienellä ilmanvastuksella saadaan tietty downforce aikaiseksi tietyllä nopeudella. Turha mun mielestäni sotkea tähän eri ratoja, sateita, tai muita tekijöitä mukaan.

Vertailukohteeksi voisi ottaa moottorin tehon, joka määräytyy sen mukaan kuinka paljon vääntömomenttia saadaan milläkin kierrosluvulla irti. Ei siinä kiinnitetä huomiota vaihteitten välityksiin, ratoihin, renkaiden halkaisijaan, tms. yksityiskohtiin. No standardiolosuhteet tietysti on hyvä olla ja sama koskee aerodynaamista tehokkuuttakin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
15.1.2008
Viestit
1480
Määrittelykysymys. On totta, että L/D on vakiintunut määritelmä "aerodynaamiselle tehokkuudelle", mutta ei se anna vastausta kysymykseen, missä kilpa-autoluokassa aerodynamiikkaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Se on määritelmänsä mukaisesti vain ilmanvastuksen ja alaspainikkeen suhdeluku - ei enempää eikä vähempää.
Toi nyt on varmaan mielipideasia, että missä luokassa hyödynnetään aerodynamiikka parhaiten säännöt huomioiden. Joka tapuksessa, varmaan ollaan samaa mieltä kaikki, että se on F1.

Mutta eikös tässä ollut juuri siitä tehokkuudesta puhe. Ja siinä tapauksessa L/D on vastaus ja se on jo sanottu moneen kertaa jne. Jos haluaa jostain muusta puhua, niin se on sitten eri asia, mutta eiköhän se ole aika selkeetä, että mitä tolla tehokuudella yleensä tarkoitetaan, ja että kummassa autossa se on parempi.
 
Viimeksi muokattu:

mauke

Well-known member
Liittynyt
15.7.2009
Viestit
371
Koko aihehan näköjään on syntynyt siitä kun ihmiset ymmärtävät aerodynamiikan tehokkuuden eritavalla. Helpompi ois kun unohtaa koko tehokkuus-sanan ja miettii vaan downforce&drag-suhdetta. Tällä selittyy melko helposti alkuperäinen väitös joka on tuntunut jo unohtuvan, eli siis tuo bensankulutusvertailu F1 vs. LMP.

Tuossa alla mielestäni erinomainen esimerkki.
Juuri tästä syntyy esim. Toro Rosson ja Red Bullin ero. Toro Rosolla joudutaan tyytymään joko pienempiin suoranopeuksiin ja suurempiin kaarrenopeuksiin (paljon siipeä eli suurempi ilmanvastus, enemmän downforcea) tai suurempiin suoranopeuksiin ja pienempiin kaarrenopeuksiin (vähän siipeä eli pienempi ilmanvastus, vähemmän downforcea). Red Bullilla on taas tehokkaampi aerodynamiika eli he saavat saman kaarrenopeuden pienellä siivellä kuin Toro Rosso suuremmalla siivellä. Tai saman suoranopeuden suurella siivellä kuin Toro Rosso pienellä siivellä.
 

2Lman

Well-known member
Liittynyt
13.2.2000
Viestit
500
Sijainti
Jarvenpaa
F1 ilmanvastusta (downforcen haitta) todennäköisesti onnistutaan parantamaan suorilla suhteessa jarrutuksiin (etua downforcesta) yhdistämällä "niiaava" jousitus tai ainakin etuakseli, eli keula painuu jarrutuksessa lähemmäs rataa jolloin downforce lisääntyy. Joko jousituksen avulla tai akseliston mekanismin, mikäli säännöt eivät sellaista kiellä.

Polttoaineen liikkuminen tankissa saatetaan hyödyntää myös asennon säätelyyn.

Vastaavasti suoralla auto pyritään saamaan sellaiseen asentoon, että ilmanvastus on mahdollisimman pieni. Kenties jopa kiihdytyksessä takapää joko painuu tai nousee, onnistutaan hyödyntämään.

Ainakin virtaukset koko auton osilla muuttuu nopeuden mukaan. Kaarteissa laminaarisesta, eli kiinni pysyvästä, joka aikaansaa paljon downforcea, mutta myös indusoituvaa vastusta. Mutta joka suorilla, nopeuden kasvaessa, muuttuu turbulenttiseen sakkaukseen, jolloin downforcea ei synny merkittävästi, mutta vastus vähenee samalla huomattavasti enemmän.

Tämä siksi, että yksinkertaistettuna laminaarinen virtaus siiven yli vaikuttaa pitemmälle siiven taakse, muodon "jatkeelle" joka kasvattaa sen otsapintaa kun turbulenttinen aiheuttaa vastusta noin otsapintansa verran tai käytännössä tietenkin enemmän.

Kaarteissa eturenkaita käännetään ja todennäköisesti niiden muutos ilmavirtauksiin onnistutaan hyödyntämään downforcea lisääväksi.
 

Ouagadougou

New member
Liittynyt
22.1.2010
Viestit
2
Määrittelykysymys. On totta, että L/D on vakiintunut määritelmä "aerodynaamiselle tehokkuudelle", mutta ei se anna vastausta kysymykseen, missä kilpa-autoluokassa aerodynamiikkaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Se on määritelmänsä mukaisesti vain ilmanvastuksen ja alaspainikkeen suhdeluku - ei enempää eikä vähempää.
Mutta koska tässä nimenomaan vertaillaan aerodynamiikan tehokkuutta, käytän ilmanvastuksen ja downforcen suhdetta. Eri asia on vertailla miten sääntöjen puitteissa saadan mahdollisimman hyvä aerodynaaminen tehokkuus, mutta eri luokkien välillä sitä ei ole mielekästä vertailla.

Mikäs tässä nyt on pointtina? Jommassa kummassa, joko Monzassa tai Unkarissa saavutetaan korkeampi "aerodynaaminen tehokkuus". "Aerodynaamiseen tehokuuteen" uskovan pitäisi tuolla logiikalla laittaa "aerodynaamisesti tehokkaampi" paketti myös sille radalle, jolla se on hitaampi.
Sanoin asian vähän huonosti, mutta pointtini oli, että radalla jolla ei tarvita downforcea auto ei välttämättä muutu aerodynaamisesti tehokkaammaksi varrattuna rataan jolla tarvitaan downforcea (Monza/Hungaroring). Jos sanot että aerodynaamista tehokkuutta mitataan downforcen määrällä, väität, että Fykköset ovat Hungaroringillä huomattavasti aerodynaamisesti tehokkaampia kuin Monzassa, vaikka L/D pysyisi samana.

Formula-autot dominoivat muita autoluokkia nimenomaan ylivertaisella alaspainikkeella (negatiivinen noste) suhteessa auton massaan. L/M suhde. Suuresta painikkeesta seuraa luonnollisesti suuri vastus, mutta uskoakseni kierrosajat olisivat ihan hyviä pienemmälläkin moottorilla, ainakin mutkaisella radalla. Siipeä vähentämällä myös suoremmalla. Jossain LPM1 autossa on suorastaan onneton alaspainike verrattuna auton massaan ja kokoon.
Täysin totta. Mutta en sanoisi että LMP1-autoissa on onneton downforce suhteessa auton massaan. Viittaan taas Mulsannes Corneriin ja Bentley Speed 8:aan, jolla saa auton oman painon verran downforcea 240km/h vauhdissa. Onhan se melkein tupla nopeus verrattuna Fykkösiin (jos vanhat jutut tupla painosta 140 vauhdissa pitävät paikkansa), mutta käsittämättömän suuri muihin koppiautoihin, ja varmaan samalla tasolla pienempien formuloiden kanssa.

Jokatapauksessa tämä aihe tuntuu typerältä. L:ää korostavilla ja L/D:tä korostavilla kun on molemmilla toinen jalka samassa kuopassa ja toinen jossain muualla, ja samaa asiaa vain katsotaan eri kulmasta ilman että todellisuudessa oltaisiin eri mieltä tai kukaan olisi liiemmin väärässä :dunno:
Niin, ehkä pitäisi keskittyä vaan saman luokan sisäisiin vertailuihin. Kuten sanoin, ei ole mielekästä vertailla, onko pösö onnistunut saamaan paremman LMP-auton kuin Honda :ahem: formula auton.

Ethän vain tarkoittanut että 990kg painavalla autolla, jolla tuotetaan 990kg downforcea, ajetaan mutkat yhtä nopeasti kuin 600kg painavalla autolla, jolla kehitetään 600kg downforcea? Vai käsitinkö väärin?
Käsitit väärin. Painotin tämän takia niemenomaan jos kaikki muut tekijät ovat samoja, koska aerodynamiikkaahan tässä vertaillaan.
 

pyrydaman

Well-known member
Liittynyt
27.2.2005
Viestit
256
Tästähän syntyi hieno keskustelu :) lopullinen ratkaisu varmaan kulminoituu siihen että mikä on tehokkuuden määritelmä tässä suhteessa, onko se kokonaisvaltaisesti määrä vai määrän ja käytön suhde. Asiasta pitäisi varmaan äänestää tai sitten soittaa kielentutkimuskeskukseen
 

Boyracer

Well-known member
Liittynyt
17.11.2005
Viestit
190
Hyötysuhde voi olla parempi mutta tarkoittaako se samalla tehokkaampaa?

Mitä haetaan sanalla tehokkaampi?
Tässä ollaan asian ytimessä ja tästä juontaa juurensa tämä väittely. Aloittaja ei ole määritellyt kysymystä riittävän hyvin.

Minä miellän aeron tehokkuuden siten, että se jolla on parempi downforce, niin sen aero on tehokkaampi. Vaikka se ei olisi niin virtaviivainen, jolloin ilmanvastus on suurempi.

Yksinkertaistan siis asian ja laskukaavojen mukaanhan asia voi olla toisin. Mutta siinä tapauksessa haetaan eriasioita.
Tai sitten tehokkuus = efficiency?

Eli mahdollisimman suuri downforce mahdollisimman pienellä ilmanvastuksella. Jokainen osaa rakentaa auton jossa on paljon downforcea mutta tuon saavuttaminen mahdollisimman pienellä ilmanvastuksella onkin jo haaste.

F1 autossa on paljon downforcea mutta se aikaansaadaan suuren ilmanvastuksen kustannuksella joten F1 auto ei ole aerodynaamisesti tehokas jos verrataan vaikka protoihin, aiemminhan oli jo jos postattu muutamia L/D arvoja mistä asia selviää.

Jos taas aloittaja haluaa tietää kummassa autossa on suuremman downforcen tuottava aerodynamiikka niin sitten myös kysymys olisi kannattanut esittää niin.
 

formulastara

Well-known member
Liittynyt
30.3.1999
Viestit
5691
Sijainti
hki finland
Tässä ollaan asian ytimessä ja tästä juontaa juurensa tämä väittely. Aloittaja ei ole määritellyt kysymystä riittävän hyvin.



Tai sitten tehokkuus = efficiency?

Eli mahdollisimman suuri downforce mahdollisimman pienellä ilmanvastuksella. Jokainen osaa rakentaa auton jossa on paljon downforcea mutta tuon saavuttaminen mahdollisimman pienellä ilmanvastuksella onkin jo haaste.

F1 autossa on paljon downforcea mutta se aikaansaadaan suuren ilmanvastuksen kustannuksella joten F1 auto ei ole aerodynaamisesti tehokas jos verrataan vaikka protoihin, aiemminhan oli jo jos postattu muutamia L/D arvoja mistä asia selviää.

Jos taas aloittaja haluaa tietää kummassa autossa on suuremman downforcen tuottava aerodynamiikka niin sitten myös kysymys olisi kannattanut esittää niin.
Mikä tässä nyt mättää? Eikö se ole vahvasti näkemyskysymys mikä on tehokasta aerodynamiikkaa. L/D-luku kertoo kyseisen suhteen, ei muuta. Tai sen kenellä on suurin tai tehokkain L/D suhde.

Itse miellän aerodynaamisen tehokkuuden monen asian summaksi. Kuinka auto on sääntörajoitusten sisällä rakennettu(kuten tuolla aiemmin joku mainitsi). Millaista teknologiaa auton aerodynamiikan eteen on käytetty. Kuinka edistyksellisiä ratkaisuja ovat aerodynamistit innovoineet jne. Myös L/D on osa palapeliä, tottakai, mutta vain osa. Käytännössä toteutetun aerodynamiikan tehokkuuden ilmaisee lopulta kello radalla. F1 jyrää, vaikka sääntömuutoksilla vauhtia hillitään jatkuvasti muita sarjoja radikaalimmin. Osansa on tottakai mm. alustalla, renkailla, painolla ja teholla. Mutta ne eivät mielestäni riitä selittämään massiivista eroa formuloiden eduksi. Jäljelle jää siis tehokkaampi aerodynamiikka.

edit. Jos kerta on helppoa rakentaa auto, jossa on mieletön downforce, niin miksi kukaan ei sellaista formuloita lukuunottamatta rakenna? Etenkin kun siitä näyttää selvästi olevan radalla hyötyä, ilmanvastuksen kustannuksellakin.

Epäilenkin, että jokainen osaa rakentaa auton, jossa on pieni ilmanvastus. Tästä ominaisuudesta on hyötyä etenkin suola-aavikoilla. Mutta sidon asian kontekstiin: rata-autoiluun.
 
Viimeksi muokattu:

Mangelo

Well-known member
Liittynyt
19.4.2007
Viestit
24380
Epäilenkin, että jokainen osaa rakentaa auton, jossa on pieni ilmanvastus. Tästä ominaisuudesta on hyötyä etenkin suola-aavikoilla. Mutta sidon asian kontekstiin: rata-autoiluun.
Itse asiassa suola-aavikkoautossa ei välttämättä ole kummoinenkaan aerodynaaminen tehokkuus (se määritelmän mukainen). Vastusta nimittäin on aina, oli alaspainoa miten vähän tahansa.

Se vaan tässä ketjussa närpesi, että ikäänkuin riittäisi suunnitella auto mahdollisimman hyvällä aerodynaamisella tehokkuudella (se määritelmän mukainen), ja se takaisi auton aerodynaamisen paremmuuden kilparadalla. Mutta eihän se niin ole, aerodynaaminen tehokkuus (se määritelmän mukainen) ei paljasta paljonko alaspainoa auto tuottaa, ja tämä on aika ratkaisevaa kierrossajan kannalta formuloissa. Eli aerodynaamiselta tehokkuudeltaan (määritelmän mukaiselta) huonompi auto voi ihan hyvin olla radalla nopeampi, vaikka muut kierrosaikaan vaikuttavat tekijät olisivat identtiset.
 
Ylös