Kirjastojen käyttö

[Estate]

Laitetaan alkuun uutinen hieman kertomaan yleisestä tilanteesta:

Verkkopalvelut vähensivät kirjastojen käyttöä

8.4.2010 23:12
Jari Paavonheimo

Lainaus yleisistä kirjastoista laski viime vuonna noin prosentin ja kävijämäärä reilut kaksi prosenttia.

Samaan aikaan verkkoasiointi kasvoi 12 prosenttia. Lainojen uusiminen verkossa vähentää tarvetta käydä kirjastossa. Samalla herätelainojen osuus vähenee.

Kaikkiaan vuonna 2009 tehtiin 99 miljoonaa lainausta eli 18,65 lainausta asukasta kohti.

Tilaston kärjessä on reilun tuhannen asukkaan Merijärvi, jossa lainoja kertyi 28,34 asukasta kohti. Kakkonen on Alavieska 27,79 ja kolmas Nurmes 27,55 lainalla asukasta kohti.

Aktiivisuus vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata: alhaisimmillaan se on noin viisi lainaa asukasta kohti.

Yhteistä lainauksen huippukirjastoille on, että niissä aineistohankinta ylittää maan keskitason. Merijärvellä hankitaan lähes 959 kirjaa tuhatta asukasta kohti, kun maan keskitaso on 334 kirjaa tuhatta asukasta kohti.

Kirjastot, joissa uutuushankinta on vähäisintä, näivettyvät nopeimmin. Kaupunkilaisten havainto, että kesämökkipaikkakunnalta saa hyvin kirjoja, saa tukea myös tilastoista.

Menoista keskimäärin hieman alle 14 prosenttia käytetään aineiston hankintaan. Kirjojen hankintaan käytetään vajaa yhdeksän prosenttia kokonaismenoista.

Tyypillistä useille huippulainauksen kirjastoille on, että niissä keskimääräistä suurempi osa kirjaston kokonaismenoista kyetään ohjaamaan aineistonhankintaan.

Lainoista kirjojen osuus oli 74 prosenttia ja muiden aineistojen, kuten cd- ja dvd-levyjen, 26 prosenttia.

Kirjalainoista aikuisten kaunokirjallisuutta oli noin 31, aikuisten tietokirjallisuutta 28 ja lastenkirjallisuutta 40 prosenttia.

Kirjastojen ylläpito maksaa keskimäärin 54,55 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset satsaukset vaihtelevat Utsjoen 153,71 eurosta Nastolan 32,54 euroon.

Keskiarvo oli siis 18,65 lainausta asukasta kohti vuodessa.
Kuinka usein itse arvioisitte käyvänne kirjastoissa ja paljonko lainaavanne, sanotaan nyt vaikka kuukauden aikana (varmaan helpompi hahmottaa kuin vuosi)? Onko kirjastojen verkkopalvelujen kehittymisellä ollut jotain vaikutusta tähän?

Entäpä lainaamanne aineisto? Tarttuuko mukaan enemmän muuta kuin perinteisiä kirjoja?

Uutisessa kerrottu lainojen jakautuminen (40 % lastenkirjallisuutta) saa tietysti pohtimaan lapsiperheiden kirjastonkäyttöä. Jos perheessänne on lapsia, onko heidän kasvamisensa vaikuttanut myös omaan kirjaston käyttöönne muutenkin kuin lastenkirjojen lainaamisen osalta? Ts. kun lapset olivat pieniä, kävittekö heidän kanssaan kirjastossa ja lainasitte samalla jotain aikuistenkin kirjoja, mutta lasten kasvaessa ja käydessä kenties yksin, onko teiltäkin jäänyt kirjastot vähemmälle?

Tuleeko käytettyä muitakin kuin kotikunnan kirjaston palveluja ja mikä ajaa teidät tähän? Löytyykö esimerkiksi mökkipaikkakunnan kirjaston korttia?

 

[Estate]

Aloitanpa sitten vastailemaan.

Käyn ainakin jossakin kirjastossa varmaan vähintään kaksi kertaa kuussa, välillä useamminkin. Mukaan tarttuu yleensä vähintään kaksi kirjaa, melko usein enemmänkin. Käytän verkkopalveluja aktiivisesti, varaan (vähintään 1 krt/kk) ja uusin lainoja. Helmetin sivuilta tulee myös välillä tarkisteltua, mitä sitä on tullutkaan aiemmin lainailtua. Lainaushistorian tarkastelu on mielestäni tosi hyvä ominaisuus.

Olen melko varma, että varaisin ja uusisin huomattavasti vähemmän kirjoja, jollei se olisi niin helposti netissä hoituvaa. Tällaisia palveluja on kuitenkin ollut suurin osa siitä ajasta, kun olen oman kirjastokortin omistanut, joten varsinaista vertailupohjaa ei ole.
Herätelainojen kohdalla täytyy sanoa, että niitäkin tulee tehtyä varauksia hakiessa tai palauttaessa. Usein kurkin läpi uutuushyllyn ja ainakin jännitys- ja rakkaushyllyjen o) juuri palautetut. Aivan hirveästi niistä ei kyllä kirjoja tartu mukaan, vaan puskaradio on tehokkaampi uusille urille ohjaaja.

Lainaan kirjastosta melkeinpä ainoastaan kirjoja. Todella harvoin tulee joku CD tai DVD mukaan otettua, mutta joitain erikoisempia on joskus tullut lainattua.

Lasten vaikutuksesta lainaamiseen en voi omalta kohdaltani mitään sanoa, sillä jälkikasvua ei ole edes hetkeen suunnitteilla. Oman äitini kirjaston käytön kyllä sanoisin vähentyneen, kun hänen ei enää täytynyt kuskata minua sinne. Finlandia-voittajat äiti tuppaa lukemaan, mutta nekin saa mummuni yleensä joululahjaksi ja sitten ne kiertävät puolella suvulla luettavina, eikä tarvetta kirjastossa käynnille niin synny.

Käytän suhteellisen aktiivisesti Helsingin kirjastoja, melkeinpä vielä enemmän Lohjan ja satunnaisesti Vihdin palveluja. Myös koulun kirjastosta tulee välillä jotain varattua.
Suurin osa kaunokirjallisuudesta tulee kotiin kannettua Lohjalta, tenttikirjoja sitten löytyy paremmin Helsingistä, Vihdistä (!) ja tietysti koulun omasta kirjastosta. Jonot näissä yleensä sanelevat, mistä tulee lainattua.

 

[jps]

Mä pyrin keskittämään kirjastoasiointini yhdelle kirjastosedälle.

 

[Estate]

Mä pyrin keskittämään kirjastoasiointini yhdelle kirjastosedälle.

Lukeeko kyseinen setä näitä juttuja?

 

[WebSlave]

Olin aikaisemmin ahkera kirjastonkäyttäjä, jopa hetken töissäkin kirjastossa, mutta nyt ei tule käytettyä käytännössä ollenkaan. Jos, niin täsmällisesti jotain tiettyä kirjaa tai asiaa etsiessä. Kuten nyt alkavalla viikolla olisi tarkoitus lainata Pendereckin Luukas-passio (CD siis), paikallisen säveltäjän suosituksesta. Aikoinaan lainaamani aineisto oli laidasta laitaan. Ensin painottuen sarjakuviin, sitten romaaneihin, myöhemmin tietoteoksiin ja äänitteisiin.

Verkkopalvelut ovat pääosin tulleet vasta aktiivisen kirjastoaikani jälkeen, joten en ole juurikaan käyttänyt. Joidenkin nimikkeiden saatavuutta on joskus tullut katsottua.

Syksyllä kävin kyllä poistomyynnissä pelastamassa aarteita. Sain Hobitin äänikirjana eurolla.

 

[lfb]

Ei ole opiskelun aloittamisen jälkeen tullut paljoa käytyä kirjastoissa, yliopiston kirjastoa lukuunottamatta siis. Sieltä on löytynyt ihan riittävästi enemmän ja vähemmän vapaaehtoista lukemista. Joskus kesällä voisi käydä seuraavan kerran ihan yleisessä kirjastossa.

 

[jps]

Lukeeko kyseinen setä näitä juttuja?

Lukee ja jopa kirjoittelee tänne.

 

[kouvotsvoni]

Käyn ehkä jotain 5 kertaa vuodessa kirjastossa..

 

[Banaani]

En ole vaivautunut edes nykyisellä asuinpaikallani kirjastokorttia hankkimaan. Pitäisi varmaan niin voisi taas lainailla levyjä.

 

[Albert Oil]

Lainailen ahkerasti CD-levyjä, kirjasto on oiva tapa tutustua mielenkiintoisiin ja tuntemattomiin artisteihin ja levyihin.
Omaan Tampereen kortin lisäksi useiden muidenkin kaupunkien kortit.

 

[kouvotsvoni]

Lainailen ahkerasti CD-levyjä, kirjasto on oiva tapa tutustua mielenkiintoisiin ja tuntemattomiin artisteihin ja levyihin.
Omaan Tampereen kortin lisäksi useiden muidenkin kaupunkien kortit.

Toki niihin moniin muihin ei enää asiaa, kun otit viimeisellä lainauskerralla pinkan CD:tä ja "unohdit" palauttaa?

 

[PeeVee79]

Oliskohan ammattikouluaikoina viimeksi, kun kirjastossa kävin. Eli viitisentoista vuotta sitten.

 

[Albert Oil]

Toki niihin moniin muihin ei enää asiaa, kun otit viimeisellä lainauskerralla pinkan CD:tä ja "unohdit" palauttaa?

Mist' arvasit, attanas?

 

[tmoi]

Kerran pari kuukaudessa tulle käytyä. Mukaan tulee yleensä 1 kirja itselle ja pojalle muutamia.

Viimeksi tänään aamulla jatkettu netinkautta lainausta. Näppärää.

 

[kouvotsvoni]

Suljetaanko nyt kirjastot tyystin, kun ihmisiä parveilee vähempi? Ei tartte kotisohvalta nousta saadakseen jatkoaikaa kirjoille.

 

[jps]

Lainailen ahkerasti CD-levyjä, kirjasto on oiva tapa tutustua mielenkiintoisiin ja tuntemattomiin artisteihin

Käykö niitä mielenkiintoisia ja tuntemattomia artisteja paljonkin kirjastoissa?

 

[Balthazar]

Käytän kirjastopalveluja melko ahkerasti. Kymmeniä lainoja tulee varmaan joka vuosi.

 

[JPP]

Lainailen ahkerasti CD-levyjä, kirjasto on oiva tapa tutustua mielenkiintoisiin ja tuntemattomiin artisteihin ja levyihin.
Omaan Tampereen kortin lisäksi useiden muidenkin kaupunkien kortit.

Sopivasti kun vielä valitsee lainauskohteet niin ei kaukolainakustannuksetkaan tunnu kovin kummoisilta. Itse jokunen vuosi sitten lainasin Throbbing Gristlen TG24 -liveboksin, jossa on 24 levyä ja hintaa kaukolainalle kertyi sama euro (muistaakseni tuon verran maksoi) kuin olisi ihan tavan yksöislevylle tullut. Rippailin sitten levyt tietokoneelle ja myöhemmin polttelin rompuille.

edit. Ja viikottain tulee kirjastossa käytyä. Lainaileminen on melko vähäistä, mutta tiettyjä lehtiä luen.

 

[kurski]

Vielä ala-aste aikoina tuli ahkerasti käytyä, sen jälkeen hyytynyt kirjastossa käynti kokonaan.

 

[Lancer]

Enpä osaa sanoa mitään rytmiä pitäväni kirjastovisiiteissä. Joskus tulee jopa viikon sisällä käytyä monta kertaa, joskus tulee jopa parin kuukauden tauko (niin kuin nyt taitaa olla). Lainoja teen plus-miinus-10 vuodessa.