Kaiken huippu tässä on se, että todennäköisesti nuo lausunnot pitävät paikkansa, mutta ei niitä ympäristöministeriön puolelta voida uskottavasti vahvistaa, kun ministeri on jäävi käsittelemään koko asiaa. Käytännössä ainoa keino on se, että uusi ympäristöministeri teetättää selvityksen siitä, että ympäristölupia on noudatettu ja kaikki vaadittavat turvatoimet ovat olemassa. Jotta Lehtomäen perhe ei menetä rahaa hänen pitäisi kipinkapin kiikuttaa eroanomuksensa Kiviniemelle, sillä Talvivaaran uraanilupia käsitellään vielä tämän hallituksen aikana....Uraania...
...Tavaraa ei poistunut. (Kaivosmiehet)
...Ei ollenkaan. (Edelleen kaivosmehet)
:doubtful:
Mitä ihm...:doubtful:
Mulla on ollut käsityksenä ministerin saavan korkeampaa palkkaa kuin pelkän kansanedustajan. Uudessa Suomessa ja Hesarissa näytetty aika hyvin talvivaaran ja muiden vastaavien yhtiöiden kurssien seuranneen nikkelin hintaa, uraanilla ei ollut vaikutusta kurssikehitykseen.Jotta Lehtomäen perhe ei menetä rahaa hänen pitäisi kipinkapin kiikuttaa eroanomuksensa Kiviniemelle, sillä Talvivaaran uraanilupia käsitellään vielä tämän hallituksen aikana.
Kyl toi 4kk vaikuttaa oikein järkevältä ehdotukselta. Mitä itse silloin joskus olin, niin se oli 2kk taistelukoulutusta, 1kk erikoiskoulutusta, ja 6kk punkkaamista. Tohon 4kk:seen mahtuis joku ylimääränen harjoitus ja lopusotakin. Ihan turhaa hommaa makuuttaa gonamiehistöä varuskunnissa ja teettää niillä sellaisia sotaan liittymättömiä hommia, mitkä vois yhtä hyvin hoitaa kantahenkilökunnalla.Joopa joo.. Teoriassa toki voidaan tehostaa ja tiivistää loputtomiin, mutta kuten työelämässäkin tuloksen laatu heikkenee kun tekijät ylirasittuvat. Koko palvelusaikaa ei voi sinkoilla peräsuoli pitkänä, vaan välillä pitää olla kevyempää. Se on sitä taistelukunnon ylläpitämistä myöskin.
Ei kaikkien tarvitse osata käsitellä kalustoa, jos kerran ovat reservin reserviä. Erikoishommat on sitten erikseen. Esim. Itsehän en ole mitään armeijan taitoa tarvinnut, eikä ole kertaakaan pyydetty edes kertaukseen. Kuten suurinta osaa muitakaan inttikavereista.Joopa joo.. Teoriassa toki voidaan tehostaa ja tiivistää loputtomiin, mutta kuten työelämässäkin tuloksen laatu heikkenee kun tekijät ylirasittuvat. Koko palvelusaikaa ei voi sinkoilla peräsuoli pitkänä, vaan välillä pitää olla kevyempää. Se on sitä taistelukunnon ylläpitämistä myöskin.
Toisaalta nykyinen kalusto on niin teknistä, että pelkästään sen käytön ja huoltamisen oppiminen optimiolosuhteissa yhdessä taistelutekniikan perusteiden kanssa vie sen pari kuukautta (nyk. E-kausi). Sitä ennen pitää kuitenkin oppia yksittäisen soturin perustemput ja selviytyminen taistelukentällä (nyk. P-kausi).
Siinäpä se 4kk sitten onkin. Oppimatta jää kaluston käsittely ja huolto vaikeissa olosuhteissa, yhtenäisenä yksikkönä toimiminen ja yksikön toimiminen osana isompaa kokonaisuutta, harjaantuminen. (nyk. J-kausi). Ilman harjaantumista joukko on vain kasa ukkoja jotka osaavat kyllä pitää huolta itsestään, mutta joilla ei ole hitonkaan tajua mitä ympärillä tapahtuu. Semmoinen yksikkö ei ole taistelukelpoinen. Kouluttajan näkökulmasta nykyisellä systeemillä mikään yksikkö ei ole kyennyt toimimaan harjoituksissa itsenäisesti ilman kouluttajan opastusta ennen kuin pääsotaharjoituksessa, jos silloinkaan. Maastovuorokausia on jo vähennetty rutkasti viime vuosien aikana säästösyistä ja jo nykyisellä määrällä tekee tiukkaa koulia perusyksiköstä toimiva osa panssarijääkäriprikaatia.
Herrat paperinpyörittäjät ovat tervetulleita näyttämään miten se tehdään nykyistäkin pienemmässä ajassa..
Olennaista onkin joukkojen perustamisjärjestys kriisitilanteen tullessa. Tuoreimmat joukot perustetaan ensimmäisenä, sillä niillä on tuorein oppi ja tuorein kalusto. Ne siis tarvitsevat vähiten kertaavaa koulutusta, joten ne voidaan lähettää tehtävään nopeammin. Sekään joukko johon itse sijoituin veijariajan jälkeen ei enää ole ensimmäisen vaiheen perustettava joukko, vaan se vaatii enemmän kertaavaa koulutusta ennen tehtävään lähtemistä juuri siitä syystä että varusmieskoulutuksesta on sen verran jo aikaa.Ei kaikkien tarvitse osata käsitellä kalustoa, jos kerran ovat reservin reserviä. Erikoishommat on sitten erikseen. Esim. Itsehän en ole mitään armeijan taitoa tarvinnut, eikä ole kertaakaan pyydetty edes kertaukseen. Kuten suurinta osaa muitakaan inttikavereista.
Varmaan nollasta pitäisi lähteä taas liikkeelle, jos kertaamaan joutuisi/pääsisi. Eli ei eroa ns. 4 kk mieheen.
Tää asia mikä on mieltä joskus askarruttanut nyt selvä. Omalta kohdalta sitä kun ajatteli, että miten hurjalta ja epävarmalta tuntuis KT-tulenjohtoon heti hyökätä.Olennaista onkin joukkojen perustamisjärjestys kriisitilanteen tullessa. Tuoreimmat joukot perustetaan ensimmäisenä, sillä niillä on tuorein oppi ja tuorein kalusto. Ne siis tarvitsevat vähiten kertaavaa koulutusta, joten ne voidaan lähettää tehtävään nopeammin. Sekään joukko johon itse sijoituin veijariajan jälkeen ei enää ole ensimmäisen vaiheen perustettava joukko, vaan se vaatii enemmän kertaavaa koulutusta ennen tehtävään lähtemistä juuri siitä syystä että varusmieskoulutuksesta on sen verran jo aikaa.
Mikäli käy niin että tuorein joukko tarvitsee yhtä paljon koulutusta kuin vanhin joukkojen perustamisvaiheessa, ei yksikään joukko ehdi tehtävään ennen kuin koko homma on jo ohi.
Eikö tämä työryhmä perustellut, että ei nähdä sellaista riskiä, että kriisitilanne tulisi niin äkkiä, ettei kerettäisi kouluttamaan sitä osaamatonta joukkoa niin tarvittaessa.Olennaista onkin joukkojen perustamisjärjestys kriisitilanteen tullessa. Tuoreimmat joukot perustetaan ensimmäisenä, sillä niillä on tuorein oppi ja tuorein kalusto. Ne siis tarvitsevat vähiten kertaavaa koulutusta, joten ne voidaan lähettää tehtävään nopeammin. Sekään joukko johon itse sijoituin veijariajan jälkeen ei enää ole ensimmäisen vaiheen perustettava joukko, vaan se vaatii enemmän kertaavaa koulutusta ennen tehtävään lähtemistä juuri siitä syystä että varusmieskoulutuksesta on sen verran jo aikaa.
Mikäli käy niin että tuorein joukko tarvitsee yhtä paljon koulutusta kuin vanhin joukkojen perustamisvaiheessa, ei yksikään joukko ehdi tehtävään ennen kuin koko homma on jo ohi.
Ei riskejä koskaan nähdäkään ennen kuin se naulataan nelituumaisella otsaan. Mikäli tulevaisuuden ennustaminen olisi mahdollista niin koko järjestelmä voitaisiin ajaa alas ja aloittaa varustelu vasta sitten kun riski on näkyvissä.Eikö tämä työryhmä perustellut, että ei nähdä sellaista riskiä, että kriisitilanne tulisi niin äkkiä, ettei kerettäisi kouluttamaan sitä osaamatonta joukkoa niin tarvittaessa.
"Ylimääräinen harjoitus", eli lainausmerkeissä, tarkoitin juuri sitä. Se oli harjoitus vain nimellisesti, sillä operaation oikeaa nimeä ei ulkopoliittisista syistä haluttu käyttää. Todellisuudessahan kyseessä oli täysimittainen liikekannallepano jossa koulutusta ei juurikaan enää annettu. Joukot varustettiin ja siirrettiin rajan läheisyyteen puolustukseen ryhmittymisen valmisteluun, siis toisin sanoen tehtävään. Tosin eipä sillä varustuksella paljon koulutettavaakaan ollut. Silloisen kenttäarmeijan tietotaito perustui eräsmiestaitoihin joita oli ylläpidetty jokapäiväisessä elämässä.Talvisotaa ennenkin oli ne 'ylimääräiset'. Ja varmaan siihen aikaa organisointi ja kuljetus oli haastavampaa kuin nykyään kun tietoa saadaan eteenpäin muullakin tavalla kun ovea koputtamalla.
Pidän tätä melko vahvana sisäpiirinhuhuna ja aion valmistautua asianmukaisin keinoin. Oletan muidenkin toimivan samoin.... joulukuun 2. päivänä klo 07:38.16 Turengin aurinkoaikaa alkaa kähinät, silloin on oltava valmista.
Tulee näemmä ydinpommia niskaan.Äkkiä sadeviitat esiin!
Meillä niitä kutsuttiin "ydinlaskeumaviitoiksi".Äkkiä sadeviitat esiin!
Korvaussumman tajuan, kun saanut asiaankuulumattoman kovaa liksaa (tosin ei peruslääkäri tuollaista summaa vuoden aikana tienaisi, mitä tämä taisi ehtiä töissä olla), mutta vankeus vielä päälle siitä, jottei sössinyt paperittomuudesta huolimatta. No, siinä on elämä pilalla.. Ei mene minun päähäni.. Niin ja mites ne, joitten pitäisi katella vähän sen perään minkämoista sakkia töihin otetaan?Aatos Erkko sanoi:Valelääkärille puolentoista vuoden vankeusrangaistus
Törkeästä petoksesta syytetty 24-vuotias mies odotti istuntosalissa valelääkärioikeudenkäynnin alkaessa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Lohjalla.
Karkkilassa ja Karjaalla valelääkärinä toiminut mies on tuomittu vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa keskiviikkona. Tuomion mukaan mies on syyllistynyt kahteen törkeään väärennökseen, kahteen luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen ja kahteen törkeään petokseen.
Lisäksi mies joutuu maksamaan entisille työnantajilleen noin 125 000 euron korvaukset.
24-vuotias mies myönsi oikeudessa osan syytteistä, mutta katsoi, etteivät väärennykset olleet törkeitä eikä hän ollut syyllistynyt petoksiin.
Mies työskenteli terveyskeskuslääkärinä kuukausien ajan ilman koulutusta. Karkkilassa epäilty hoiti terveyskeskuksen vuodeosaston potilaita, Karjaalla myös päivystysvastaanottoa.
Oikeudessa mies kertoi saaneensa kimmokkeen toimiinsa hetken mielijohteesta. Hän oli ollut vuonna 2008 pitkään työttömänä ja lääketiede kiinnosti. Hän onnistui saamaan työpaikat väärennetyllä opintosuoritusotteella.
Miehen jäljiltä ei ole löytynyt vakavia hoitovirheitä.
Nappi naamaan ja onneaYLE sanoi:Mielialalääkkeistä on moneksi
Mielialalääkkeitä käytetään tätä nykyä paljon muuhunkin kuin masennuksen hoitoon. Joku saa niistä helpotusta unettomuuteen, toinen pääsee eroon tupakasta. Asiantuntijan mielestä mielialalääkkeitä voitaisiin käyttää nykyistä enemmänkin.
Masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna masennuslääkettä kirjoitettiin yli 400 000 suomalaiselle. Suomessa depressio ei kuitenkaan ole sen yleisempää kuin muissakaan länsimaissa, eikä se näytä olevan yleistymässä ainakaan aikuisten keskuudessa.
Suurin osa lääkkeistä käytetään edelleen masennuksen hoitoon, mutta yhä enenevässä määrin myös muihin vaivoihin.
- Niitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisiin ahdistushäiriöihin, paniikkihäiriöön tai sosiaalisten tilanteiden pelkoon, mutta ne sopivat pienempinä annoksina myös unettomuuden hoitoon, kuukautisvaivoihin, virtsanpidätysvaikeuksiin ja erilaisiin kiputiloihin, sanoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Nukahtamislääkettä parempi
Yhteistä uusimmille mielialalääkkeille on, että ne eivät aiheuta riippuvuutta ja niitä pidetään tehokkaina moniin oireisiin. Tupakointi ei ole oire, mutta siitä eroonpääsy on usein ongelma. Mielialalääkkeet ovat tulleet apuun siihenkin.
- Mielialalääkkeellä voidaan muuttaa aivojen hermovälitysaineiden aineenvaihduntaa ja sitä kautta tupakka alkaa menettää tupakoijan mielestä menettää mielenkiintoa, koska se ei enää tuota samanlaista potkua, Partonen selventää.
Uniongelmiin mielialalääkettä pidetään huomattavasti nukahtamislääkkeitä parempana.
Kun annos on riittävän pieni, se vaikuttaa vain osaan aivojen reseptoreista ja parantaa unenlaatua, mutta vaikutus mielialaan jää vähäiseksi.
- Riippuvuusongelma on liittynyt juuri unilääkkeisiin ja nukahtamislääkkeisiin, mutta mielialalääkkeisiin tätä riippuvuutta ei liity. Mielialalääkkeet ovat hyvä vaihtoehto pitkäkestoisiin unettomuuden hoitoon.
Haittavaikutuksia kirjavasti
Kaikkiin lääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia ja mielialalääkkeet ovat erittäin kirjava ryhmä. Jotkut lääkkeistä saattavat vaikuttaa seksuaalisuuteen, osa taas esimerkiksi suun kuivumiseen. Silti suuressa osassa haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä eikä moni edes huomaa käyttävänsä mielialalääkettä muutoin kuin hyötyjen kautta.
Partosen mielestä Suomessa ei syödä liian helposti masennuslääkkeitä, vaan niiden käyttöä pitäisi päinvastoin tehostaa.
- Meidän pitäisi löytää ne ihmiset, joille lääkehoidosta on apua ja antaa sitä mahdollisimman tehokkaasti.
You must be kidding me?:doubtful:Kyllä 4 kuukauden palvelus vaatisi kertausharjoitusten tehostamista ja määrän lisäämistä niiden osalta, joiden pitää pystyä toimimaan lyhyellä varoitusajalla. Pelkästään se, että kesällä palvelevat eivät saisi mitään tuntumaa talvipalvelukseen pakottaisi miettimään kertausharjoituksia uudestaan eli ts. kutsumaan kesällä palvelleet kertaamaan talvella.
Työryhmä lienee itsekin ollut tietoinen niistä ongelmista, joita lyhyemmästä palvelusajasta voi seurata. Tähän viittaa se, että työryhmä esittää radikaaleja ideoita siitä, miten pitkään palvelleita voitaisiin palkita eli lyhyemmän varusmiespalveluksen yhteyteen kaivataan järjestelmä, jossa parhaat varusmiehet saadaan vapaaehtoisesti pyrkimään pidempään palvelukseen.
Se, ettei kukaan oikein tiedä (armeijan ulkopuolella) millä perusteella se kertauskutsu juuri itselle tulee, voi auttaa kriisin lähestyessä. Silloin yksinkertaisesti nostetaan kertaamaan kutsuttavien määrää ja aletaan laajentaa sitä kautta perustamisjärjestyksessä ensimmäisinä olevien osaamista. Määrärahojen muutoksista puhumalla voidaan hämärtää se, että tässä ihan oikeasti varaudutaan vakavaan kriisiin.