Sue_me
Well-known member
- Liittynyt
- 1.8.2005
- Viestit
- 27848
Forssan GP:n Rapo
Ennakko:
Yksi asia kuitenkin oli varmaa jo ennakkoon: sijoitus Hyvinkäästä tulisi paranemaan, koska Forssassa oli vähemmän kilpailijoita viivalla.
Harkat/Aika-ajot:
Sää oli sopiva, pilvinen ja viileä, nyt on aika räväyttää. Rataa autolla #5 tahkotessani totesin jotta karmean pomppuinen rata on kyseessä. Ykköskurvissa mentiin yhtäaikaa luisussa ja ilmassa samanaikaisesti. No, lappu lattiaan ja paalukierros kehiin? Se, että vain kerran kävin poikittain auton kanssa, kertoo auton hallinnan parantuneen huomattavasti intensiivisen reenauksen johdosta (Sillähän ei ole mitään merkitystä, että autoissa on yli 20hv vähemmän tehoa kuin Hyvinkään 35hv tappovehkeissä). Entäs se aika sitten? Eihän se riittänyt kuin D-finaaliin (19:s), mutta jäi taakse sentään 4 autokuntaa. Aika-ajossa liki kymmenen kuljettajan ajat olivat sekunnin sisään joten odotettavissa oli veristä vääntöä kilpailulähdöissä.
D-finaali:
Autoarvonta tuotti itselleni ajokiksi sopivasti auton #1. Eli odotettavissa oli lonkeron suihkuttelua palkintopallilla. Lähtöön järjestäytyminen vaikutti olevan tähän saakka kovin haaste minkä olen kilpakuljettajan urallani kohdannut. Onnistuin itsekin sammuttamaan autoni kertaalleen. Muutaman minuutin seisoskelun, ryöminnän ja autojen uudelleenstarttailujen jälkeen päästiin vihdoin asiaan. Domppari oli paalulla suoraan edessäni, joten ohituskiellon päättyessä ekan tiukemman oikean jälkeen päätin hyökätä ja ohittaa Jonkin samalla.
Startti onnistui loistavasti ja onnistuin pitämään sijoitukseni ohituskieltoalueen päättymiseen asti. Sitten Jonkilla levisi linjat ja päätin tuikata rinnalle ulkokurvin ohitusyritykseen ekassa vasurissa. Mutkaan jarruttaminen myöhästyi itselläni pahasti ja se aiheutti ylimääräistä ohjelmaa. Ensin autoni lähti sivuluisuun, jonka jälkeen auto ajautui ihan ulkomutkaan mutta pysyi kuitenkin radalla. Samalla 2 autokuntaa puski lentämällä ohitseni. Siitä sisuuntuneena hyökkäsin kohti seuraavaa loiva vasen - takapiikkioikeaa mielessäni ohituspaikka seuraavalle suoralle. Edelläni mennyt 3:n auton rypäs meni tiiviissä muodossa rinnakkain. Tuo kuvaamani mutka meni kaasunnostolla tyhjällä radalla ja vähän samanlaisella asenteella olin liikkeellä, että "nyt ei enää menetetä lisää aikaa".
Edelläni ajaneiden 3:n auton kilpailu keskenään johti siihen, että he joutuivat jarruttamaan kyseiseen mutkaan, ei pystynyt ajamaan ihannelinjaa isoa kovaa. Ja ennenkuin tajusin mitään, autoni jo nousemassa JayR:n reittä pitkin kohti taivasta. Ihkusälä lensi ja autot samaten. Pika-amputaatio ei onneksi onnistunut ja JayR näytti nousseen omin avuin autosta pois. Itse olin jo lähdössä saman tien jatkamaan kisaa mutta kaasun painallus ei auttanut koska auto oli pohjastaan kiinni, JayR:n etuspoikka taka-akselin ja rungon välissä kiilaantuneena ja autoni keula näytti lyhentyneen puoli metriä. Apujoukkoja tuli nopeasti "taistelutantereelle" ja nousin pois autosta tutkiakseni vahinkoja. Reilun kierroksen menetin aikaa, ennenkuin annettiin lupa jatkaa ajoa.
Loppukisa sujuikin sitten kevennetyllä ja paremmin ilmastoidulla autolla ihan ilman mitään ylimääräistä ohjelmaa. #1 taittui mutkiin todella upeasti, mutta ilmeisesti suoranopeudessa ei ollut kehumista, koska kello ei tykännyt niin paljoa kuin #5:sta harjoituksissa. Jacques tuli yllätyksekseni haastattelemaan onnistuneen kisan jälkeen. Meinasin ensin huutaa varikolle tullessani pari painokelvotonta sanaa kisasta itselleni. Mutta onnistuin kuitenkin hillitsemään itseni ja pitämään virallista linjaa pikahaastiksessa. Olin jälleen maaliin ajaneista hitain (21:s), joten edelleenkään ei olla siellä missä haluittaisiin olla.
Tuomio:
Saldona Forssasta: Odotuksia paremmasta, pettymys aika-ajosta ja raju kolari kisassa. JayR:n puolesta olen pahoillani, pilasin kisan ja jalkakin meinasi jäädä radalle. Jälkikäteen ajatellen kisaa ei olisi kannattanut ajaa maaliin, koska kilpailujen aikataulu venyi niin pitkään, että B- ja A-finaalien kanssa tuli jo suuria vaikeuksia hämärän ja klo 20 aikarajan kanssa. Auton #1 korjaukseen kului kuitenkin jonkun verran aikaa D- ja C-finaalien välisenä aikana ja tuokin osaltaan viivästytti aikataulua.
Seuraavaksi ajetaankin sisäradoilla ja siellä ei illan pimeys haittaa, eikä autotkaan toivottavasti ota ilmaa alleen.
Ennakko:
Lupausten lunastamisen paikka. Nasty Boyn tuubivideot toimivat jälleen kuivaharjoittelumateriaalina, joten tiesin ainakin mihin suuntaan pitää kääntää missäkin mutkassa. GPL-harkkojen parin seinään ajon ja Daytonan kierrosennätyksen rikkomisen jälkeen olin vakuuttunut parannuksen olevan huomattava Hyvinkääseen nähden. Sääennuste lupasi kaikkea kissoista koiriin sekä auringonpaisteeseen. Jännää.Sue_me: Hyvinkää 3 GP:n lehdistötilaisuus sanoi:Tapahtuma jätti itselleni paljon hampaankoloon. "En voi olla näin käsi, että häviän naisillekin heittämällä", tuumasin. Siksipä tarkistin kalenterini, huomasin syyskuun 24 päivän vapaaksi ja totesin, että Forssassa on revanssin paikka. Luultavasti häviän sielläkin naisillekin, mutta se ei estä minua yrittämästä.
Yksi asia kuitenkin oli varmaa jo ennakkoon: sijoitus Hyvinkäästä tulisi paranemaan, koska Forssassa oli vähemmän kilpailijoita viivalla.
Harkat/Aika-ajot:
Sää oli sopiva, pilvinen ja viileä, nyt on aika räväyttää. Rataa autolla #5 tahkotessani totesin jotta karmean pomppuinen rata on kyseessä. Ykköskurvissa mentiin yhtäaikaa luisussa ja ilmassa samanaikaisesti. No, lappu lattiaan ja paalukierros kehiin? Se, että vain kerran kävin poikittain auton kanssa, kertoo auton hallinnan parantuneen huomattavasti intensiivisen reenauksen johdosta (Sillähän ei ole mitään merkitystä, että autoissa on yli 20hv vähemmän tehoa kuin Hyvinkään 35hv tappovehkeissä). Entäs se aika sitten? Eihän se riittänyt kuin D-finaaliin (19:s), mutta jäi taakse sentään 4 autokuntaa. Aika-ajossa liki kymmenen kuljettajan ajat olivat sekunnin sisään joten odotettavissa oli veristä vääntöä kilpailulähdöissä.
D-finaali:
Autoarvonta tuotti itselleni ajokiksi sopivasti auton #1. Eli odotettavissa oli lonkeron suihkuttelua palkintopallilla. Lähtöön järjestäytyminen vaikutti olevan tähän saakka kovin haaste minkä olen kilpakuljettajan urallani kohdannut. Onnistuin itsekin sammuttamaan autoni kertaalleen. Muutaman minuutin seisoskelun, ryöminnän ja autojen uudelleenstarttailujen jälkeen päästiin vihdoin asiaan. Domppari oli paalulla suoraan edessäni, joten ohituskiellon päättyessä ekan tiukemman oikean jälkeen päätin hyökätä ja ohittaa Jonkin samalla.
Startti onnistui loistavasti ja onnistuin pitämään sijoitukseni ohituskieltoalueen päättymiseen asti. Sitten Jonkilla levisi linjat ja päätin tuikata rinnalle ulkokurvin ohitusyritykseen ekassa vasurissa. Mutkaan jarruttaminen myöhästyi itselläni pahasti ja se aiheutti ylimääräistä ohjelmaa. Ensin autoni lähti sivuluisuun, jonka jälkeen auto ajautui ihan ulkomutkaan mutta pysyi kuitenkin radalla. Samalla 2 autokuntaa puski lentämällä ohitseni. Siitä sisuuntuneena hyökkäsin kohti seuraavaa loiva vasen - takapiikkioikeaa mielessäni ohituspaikka seuraavalle suoralle. Edelläni mennyt 3:n auton rypäs meni tiiviissä muodossa rinnakkain. Tuo kuvaamani mutka meni kaasunnostolla tyhjällä radalla ja vähän samanlaisella asenteella olin liikkeellä, että "nyt ei enää menetetä lisää aikaa".
Edelläni ajaneiden 3:n auton kilpailu keskenään johti siihen, että he joutuivat jarruttamaan kyseiseen mutkaan, ei pystynyt ajamaan ihannelinjaa isoa kovaa. Ja ennenkuin tajusin mitään, autoni jo nousemassa JayR:n reittä pitkin kohti taivasta. Ihkusälä lensi ja autot samaten. Pika-amputaatio ei onneksi onnistunut ja JayR näytti nousseen omin avuin autosta pois. Itse olin jo lähdössä saman tien jatkamaan kisaa mutta kaasun painallus ei auttanut koska auto oli pohjastaan kiinni, JayR:n etuspoikka taka-akselin ja rungon välissä kiilaantuneena ja autoni keula näytti lyhentyneen puoli metriä. Apujoukkoja tuli nopeasti "taistelutantereelle" ja nousin pois autosta tutkiakseni vahinkoja. Reilun kierroksen menetin aikaa, ennenkuin annettiin lupa jatkaa ajoa.
Loppukisa sujuikin sitten kevennetyllä ja paremmin ilmastoidulla autolla ihan ilman mitään ylimääräistä ohjelmaa. #1 taittui mutkiin todella upeasti, mutta ilmeisesti suoranopeudessa ei ollut kehumista, koska kello ei tykännyt niin paljoa kuin #5:sta harjoituksissa. Jacques tuli yllätyksekseni haastattelemaan onnistuneen kisan jälkeen. Meinasin ensin huutaa varikolle tullessani pari painokelvotonta sanaa kisasta itselleni. Mutta onnistuin kuitenkin hillitsemään itseni ja pitämään virallista linjaa pikahaastiksessa. Olin jälleen maaliin ajaneista hitain (21:s), joten edelleenkään ei olla siellä missä haluittaisiin olla.
Tuomio:
Saldona Forssasta: Odotuksia paremmasta, pettymys aika-ajosta ja raju kolari kisassa. JayR:n puolesta olen pahoillani, pilasin kisan ja jalkakin meinasi jäädä radalle. Jälkikäteen ajatellen kisaa ei olisi kannattanut ajaa maaliin, koska kilpailujen aikataulu venyi niin pitkään, että B- ja A-finaalien kanssa tuli jo suuria vaikeuksia hämärän ja klo 20 aikarajan kanssa. Auton #1 korjaukseen kului kuitenkin jonkun verran aikaa D- ja C-finaalien välisenä aikana ja tuokin osaltaan viivästytti aikataulua.
Seuraavaksi ajetaankin sisäradoilla ja siellä ei illan pimeys haittaa, eikä autotkaan toivottavasti ota ilmaa alleen.