Pakkokielet

[Juskanen]

Ala-asteen atk-luokan seinille olivat kansalaisopistolaiset kirjoittaneet venäjänkielen aakkoset. Katselin niitä aina haaveillen, osaisinpa tuota kieltä ja osaisinpa lukea noita kummallisia kirjaimia. Mutta englanti-ruotsi-ranska-saksa -kombinaatiolla menin koulut, koska venäjää ei vaan voinut peruskoulussa tai lukiossa valita.

Harmittaa vieläkin. Venäjän taidosta olisi jo nyt ollut hyötyä nykyisessä työssä. Olen kuitenkin vähintään viikoittain, jos en päivittäin ruotsalaisten kanssa tekemisissä työasioissa. Kieli on aina englanti. En ole koskaan puhunut ruotsia kenenkään tapaamani ruotsalaisen kanssa, en töissä enkä vapaa-aikana. Sen sijaan ruotsinkielellä hupaillaan välillä töissä, koska tiimissä on yksi suomenruotsalainen. "Skolen skiner i min segelbåt!" Kylläpä sen takia kannatti vuosikausia puurtaa! :jaska:

Saksa ja ranska on kyllä kans jääneet matkailu- ja lehdenlukukäyttöön. Italiaa ja espanjaa toivon joskus vielä opiskelevani. Ja samoin sitä venäjää.

Polliin vastatakseni: kotimainen + vähintään yksi pakollinen ja muut vapaaehtoisia. Mutta ei pakkoruotsia.

 

[Asko S.]

Ala-asteen atk-luokan seinille olivat kansalaisopistolaiset kirjoittaneet venäjänkielen aakkoset. Katselin niitä aina haaveillen, osaisinpa tuota kieltä ja osaisinpa lukea noita kummallisia kirjaimia.

Kävin tässä syksyllä juuri venäjän ekan alkeiskurssin. Keväälle on harkinnassa seuraava alkeiskurssi, mutten oo varma riittääkö aika... Oli vähän muitakin kielikursseja harkinnassa ja niissähän on aika paljon pakollista läsnäoloa. Niin tai näin, nyt ainakin on kohtuullinen pohja jatkaa venäjän opiskelua itsekseenkin, jos innostusta riittää. Kielihän ei ihan maailman vaikeimpia opittavia kuitenkaan ole.

 

[Hookah]

Suomea osaa tiettävästi vielä pienempi vähemmistö.

+ ruotsin kielen taitajalle aukeavat ns. Taivaan portit muualle Pohjoismaihin. Sekä norja että tanska ovat ruotsin läheisiä sukulaiskieliä ja emokieli ruotsin osaaminen on käytännössä elinehto, jos aikoo kyseisiin maihin integroitua.

Ilman pakkoruotsia Suomi suuntautuu enemmän Baltian ja Venäjän suuntaan. Haluammeko todella eristäytyä pohjoismaisesta yhteistyöelimestä vain siksi, että pari kakaraa ei jaksa lukea yläasteruotsia täällä?

Venäjää saa puolestani opiskella kuka tahansa, jos siltä tuntuu. Mielestäni tuota ei tarvitse pakolliseksi määrätä, koska yläasteopiskelijoilta tulevalle valitukselle ei tuon jälkeen loppua tulisi. Venäjää voi halutessaan opiskella lukiossa tai jossain kansanopiston kursseilla tai vaikka ulkomailla.

Venäjän kielen virallistaminen sitoisi Suomen maailman silmissä Venäjän lähiulkomaihin. Näitä maita ovat kaikki ex-CCCP-maat. Ennemmin täällä tulisi virallistaa ensimmäisenä vieraana kielenä alkava englanti, Vapauden kieli, jolla on täällä selvästi vahvempi ja dominoivampi asema kuin esimerkiksi ruotsilla. Venäjää solkataan Lappeenrannassa ja Imatralla, englantia ihan joka kolkassa.

 

[Asko S.]

+ ruotsin kielen taitajalle aukeavat ns. Taivaan portit muualle Pohjoismaihin. Sekä norja että tanska ovat ruotsin läheisiä sukulaiskieliä ja emokieli ruotsin osaaminen on käytännössä elinehto, jos aikoo kyseisiin maihin integroitua.

Ja kiinan portit aukeaa kiinaa osaaville, ranskan portit ranskaa osaaville jne. Jokaisesta kielestä voi olla hyötyä jatkoelämässä. Riippuu täysin omista suunnitelmista ja tavoitteista. Juuri tämän takia ihmisellä olisi hyvä olla edes pieni valinnan mahdollisuus.

Ilman pakkoruotsia Suomi suuntautuu enemmän Baltian ja Venäjän suuntaan. Haluammeko todella eristäytyä pohjoismaisesta yhteistyöelimestä vain siksi, että pari kakaraa ei jaksa lukea yläasteruotsia täällä?

Väittäisin vahvasti, että monella koululaisella olisi parempi motivaatio opiskella kieltä, jonka hän itse on valinnut esimerkiksi joukosta ruotsi, saksa ja venäjä. Tai mitä kieliä koulu nyt ikinä pystyykään tarjoamaan. Saksaa taitavat opettaa tälläkin hetkellä joka yläasteella muutenkin?

Tiedä sitten tuostakaan, kuinka pahasti ruotsia kohtuullisesti osaavien määrä romahtaisi. Moni sen valitsisi muutaman vaihtoehdon joukosta kuitenkin, hieman motivoituneempina vain.

Niin ja minun nähdäkseni kyse ei todellakaan ole parista kakarasta.

Venäjää saa puolestani opiskella kuka tahansa, jos siltä tuntuu. Mielestäni tuota ei tarvitse pakolliseksi määrätä, koska yläasteopiskelijoilta tulevalle valitukselle ei tuon jälkeen loppua tulisi. Venäjää voi halutessaan opiskella lukiossa tai jossain kansanopiston kursseilla tai vaikka ulkomailla.

Ei missään nimessä pakolliseksi. Siitähän just ainakin itse haluaisin eroon.

 

[JPP]

Mikä tuosta ruotsista muuten tekee sellaisen kielen, että kun sitä opiskelee niin muiden kielien opiskelu on sitten helpompaa? Muistaakseni ruotsin opiskelua tuollaisella argumentilla on puolustettu joskus jossain tai jopa siellä sun täällä silloin sun tällöin.

 

[Sinäputki]

Mikä tuosta ruotsista muuten tekee sellaisen kielen, että kun sitä opiskelee niin muiden kielien opiskelu on sitten helpompaa? Muistaakseni ruotsin opiskelua tuollaisella argumentilla on puolustettu joskus jossain tai jopa siellä sun täällä silloin sun tällöin.

Kuuluu germaanisiin kieliin -> helpottaa esim. saksan opiskelua?

 

[WebSlave]

Kuuluu germaanisiin kieliin -> helpottaa esim. saksan opiskelua?

Niin, ja saksa helpottaa ruotsin opiskelua.

Mutta englantihan se tässä suhteessa paras porttikieli on, se kun helpottaa niin latinan, saksan, skandinaavisten kielten kuin ranskankin opiskelua.

 

[Thyella]

Kuuluu germaanisiin kieliin -> helpottaa esim. saksan opiskelua?

A-ruotsi ja A-saksa autto mua islannin kieliopissa, muttei juurikaan sanastossa. Ruotsi voi kylla auttaa huomattavasti esim. tanskan oppimisessa, mutta islannissa kun on tama komitea mika keksii uusille sanoille islanninkieliset vastineet. Hyvana esimerkkina on esim. sanat þyrla (helikopteri), sjónvarp (televisio) ja stjórnmál (politiikka), mitka muissa kielissa on usein vain lainattuja sanoja, niinku suomessa.

Kaikkein hyodyllisin kieli mulle on ollut latina. Sen avulla ranska, espanja ja italia aukes aika helposti, englannista puhumattakaan!

 

[Andy]

islannissa kun on tama komitea mika keksii uusille sanoille islanninkieliset vastineet. Hyvana esimerkkina on esim. sanat þyrla (helikopteri), sjónvarp (televisio) ja stjórnmál (politiikka), mitka muissa kielissa on usein vain lainattuja sanoja, niinku suomessa.

Omankielisten ilmaisuiden keksiminen lainasanojen asemesta on periaatteessa hyvä juttu. Tosin olen joskus kuullut että hindin (tai punjabin) kieleen oli kansallistettu sana "platform" siten, että sitä kuvaili jokin kuusisanainen sanahirviö.

Islanninkieliset esimerkkisanat kuulostavat hauskoilta. Minua kiinnostavat muutkin pohjoismaiset kielet kuin ruotsi, joten kerro tarkemmin, mistä nämä väännökset ovat tehty, siis kantasanat jne.

 

[Suggestiivi]

K***** on vedetty aikanaan niin että on saatana tumppu krampannut :ahem:

 

[JPP]

...islannissa kun on tama komitea mika keksii uusille sanoille islanninkieliset vastineet. Hyvana esimerkkina on esim. sanat þyrla (helikopteri), sjónvarp (televisio) ja stjórnmál (politiikka), mitka muissa kielissa on usein vain lainattuja sanoja, niinku suomessa.

Omankielisten ilmaisuiden keksiminen lainasanojen asemesta on periaatteessa hyvä juttu....

Islanninkieliset esimerkkisanat kuulostavat hauskoilta. Minua kiinnostavat muutkin pohjoismaiset kielet kuin ruotsi, joten kerro tarkemmin, mistä nämä väännökset ovat tehty, siis kantasanat jne.

Suomessa vastaavia ovat mm. muovi, sähkö ja tietokone. Muovi johdettu vissiin muovattavuudesta, sähkö muistaakseni sähäyksestä tms. ja tietokone ... ... :doubtful:.

 

[joukahainen]

Suosittelen pakkoruotsin tilalle pakkonorjaa. Tällöin integraatio Skandinaviaan tapahtuu käden käänteessä.

 

[joukahainen]

Suomessa vastaavia ovat mm. muovi, sähkö ja tietokone. Muovi johdettu vissiin muovattavuudesta, sähkö muistaakseni sähäyksestä tms. ja tietokone ... ... :doubtful:.

Vai onko tietokone mahdollisesti käännös skandinaavisesta datamaskin-sanasta?

 

[WebSlave]

Vai onko tietokone mahdollisesti käännös skandinaavisesta datamaskin-sanasta?

On tietysti.

Noin noita islanninkin uusia sanoja luodaan. Ei käännöksiä karteta, vaan lainoja.

 

[tmoi]

Suomestakin sentään jotain lainattu. Yksi jopa ihan tuotteen merkkikin vissiin.

 

[Lancer]

+ ruotsin kielen taitajalle aukeavat ns. Taivaan portit muualle Pohjoismaihin. Sekä norja että tanska ovat ruotsin läheisiä sukulaiskieliä ja emokieli ruotsin osaaminen on käytännössä elinehto, jos aikoo kyseisiin maihin integroitua.

Onhan maailmassa muitakin maita kuin vain Pohjoismaat.

Ilman pakkoruotsia Suomi suuntautuu enemmän Baltian ja Venäjän suuntaan. Haluammeko todella eristäytyä pohjoismaisesta yhteistyöelimestä vain siksi, että pari kakaraa ei jaksa lukea yläasteruotsia täällä?

En ymmärrä miten meistä silloin tulisi yhtäkkiä joku ex-itäblokin maa jos poistaisimme pakkoruotsin; Suomella olisi edelleen skandinaavinen ristilippu ja luterilainen kirkko. Toisaalta, mitä vikaa Baltiassa ja Venäjässä nyt on?

Venäjää saa puolestani opiskella kuka tahansa, jos siltä tuntuu. Mielestäni tuota ei tarvitse pakolliseksi määrätä, koska yläasteopiskelijoilta tulevalle valitukselle ei tuon jälkeen loppua tulisi. Venäjää voi halutessaan opiskella lukiossa tai jossain kansanopiston kursseilla tai vaikka ulkomailla.

Samaa mieltä.

Ennemmin täällä tulisi virallistaa ensimmäisenä vieraana kielenä alkava englanti, Vapauden kieli, jolla on täällä selvästi vahvempi ja dominoivampi asema kuin esimerkiksi ruotsilla. Venäjää solkataan Lappeenrannassa ja Imatralla, englantia ihan joka kolkassa.

Englannin kielellä ja anglosaksisella kulttuurilla ei ole kuitenkaan historiallisesti mitään tekemistä Suomen kanssa. Ruotsilla ja venäjällä on myös paljon enemmän äidinkielellisiä puhujia tässä maassa kuin enkulla. Englannin virallistaminen saisi meidät näyttämään vain entiseltä Brittiläisen imperiumin siirtomaalta.

Englanti tuhoaa ruton lailla vanhoja kansalliskieliä ja muuttaa maailmaa yhdeksi isoksi, harmaaksi mössöksi.

Mutta englantihan se tässä suhteessa paras porttikieli on, se kun helpottaa niin latinan, saksan, skandinaavisten kielten kuin ranskankin opiskelua.

Vaikka en porttiteoriaan ihan luota niin tässä on kyllä hieman perää. Saatan ymmärtää pienen pätkän ranskan ja espanjan kielistä tekstiä ihan vaan englannin ansiosta.

 

[Rentta]

Itse olisin mieluusti valinnut venäjän ruotsin sijasta . Toki tuossa suht lähellä loviisassa puhutaan ruotsia , mutta kun yläasteen kävin virolahdella , niin siellä ainakin venäjästä olisi ollut huomattava hyöty . Samoin kuin täällä kotkassa.

 

[joukahainen]

On tietysti.

Käytät melko vahvaa ilmaisua. Miksi?
Muitakin, teoreettisia mahdollisuuksia on olemassa.

 

[AJ]

Kuusi kieltä olis hyvä osata:

Mutta jos käy liian ylivoimaiseksi, voi tyytyä neljään:

 

[WebSlave]

Käytät melko vahvaa ilmaisua. Miksi?
Muitakin, teoreettisia mahdollisuuksia on olemassa.

Myönnetään, kyseessä on vahva arvaus. Ei nyt vain tullut yhtään muuta järkevää etymologiaa mieleen, kun ei muita vastaavia ilmaisuja löydy niistä kielistä, joista nimitys oltaisiin loogisesti voitu poimia. Se, että suomen kielessä oltaisiin itsenäisesti päädytty täysin samaan ilmaisuun kuin naapurimaassa ei mielestäni ole todennäköistä.