Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
Hallitus parantaa ruotsin kielen asemaa lisäämällä byrokratiaa. Valtioneuvoston hyväksymässä kansalliskielistrategiassa suositellaan, että etenkin kaksikieliset kunnat ja kuntayhtymät nimittävät johtonsa tueksi kansalliskieliyhdyshenkilön.
– Yhdyshenkilön on tarkoitus tehdä yhteistyötä ministeriön kanssa. Hänen tehtävänsä on seurata palveluiden toteutumista molemmilla kansalliskielillä ja tarvittaessa järjestää asiaan liittyvää koulutusta, sanoo oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää.
Kuntiin kaivataan yhdyshenkilöä, koska oikeusministeriö ei pysty valvomaan kaksikielisyyden toteutumista. Kunnat saavat Suurpään mukaan itsenäisesti päättää, miten yhdyshenkilön tehtävät hoidetaan.
– Tärkeää on myös lisätä kansalliskielten näkyvyyttä.
Kansalliskielistrategia on lajissaan ensimmäinen hanke, joka ilmaisee hallituksen tahdon säilyttää kaksi elinvoimaista kansalliskieltä pitkälle tulevaisuuteen.
Strategian taustalla on seuranta kielilain toteutumisesta ja sen perusteella tehdyt havainnot, että lain sisällöstä ei kunnissa olla kaikilta osin perillä.
– Palveluiden tulee toteutua kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä ilman, että asiakas joutuu sitä itse vaatimaan, Suurpää jatkaa.
Suomen kaksikielisissä kunnissa asuu kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä.