Ilmailutoikki

[Andy]

Nyt on näköjään ilmestynyt dokkari Qantasin lennosta 32, jossa kakkosmoottorin hajoaminen aiheutti muitakin häiriöitä. Eli siis, tässä dokkari.

 

[Makkonen]

Parinviikon päästä kohtuu pienellä koneella joutuu matkustamaan. Luulin että ATR 72 ois ollut pieni kun sillä joitakin vuosia sitten matkustin, mutta ei sitten.

 

[Sue_me]

Parinviikon päästä kohtuu pienellä koneella joutuu matkustamaan. Luulin että ATR 72 ois ollut pieni kun sillä joitakin vuosia sitten matkustin, mutta ei sitten.

Pienin reittilenskari jolla tullut mentyä on Embraer ERJ 145. Vain hitusen isompi mitä tuo Saab, kuitenkin samat 3 penkkiä per istuinrivi.

178 senttinen hahmoke mahtui juuri ja juuri kulkemaan selkä suorana käytävällä.

 

[jjv]

Parinviikon päästä kohtuu pienellä koneella joutuu matkustamaan. Luulin että ATR 72 ois ollut pieni kun sillä joitakin vuosia sitten matkustin, mutta ei sitten.

Itsehän matkustaisin mielelläni aina jollain pikkukoneella

 

[Örfil]

Pienin kone millä olen lentänyt oli tämä, tosin se ei edes noussut ilmaan kovasta yrityksestä huolimatta.

 

[Captain Howdy]

Intin PC:llä tuli reissattua usiampikin kerta ja kyllä, kyllä todellakin hieman jännitti. Oli se sellainen kuplavolkkari että. Kirjotinko mä tohon, USIAMPIKIN? Ohhoh. Voi minua Howkkaa.

 

[Andy]

Alaska Airlinesin mekatsut olivat jättäneet hauskan viestin lentokoneen laskusiivekkeeseen. Hassuttelua kyllä voisi vähän miettiä, kun ei saman yhtiön tästä tapauksesta nyt ihan kauhean pitkä aika ole.

 

[Törni]

Alaska Airlinesin mekatsut olivat jättäneet hauskan viestin lentokoneen laskusiivekkeeseen. Hassuttelua kyllä voisi vähän miettiä, kun ei saman yhtiön tästä tapauksesta nyt ihan kauhean pitkä aika ole.

Jos luit tuon kokonaan niin huomasit varmaan, että kysymys oli kaikkea muuta kuin hassuttelusta. Huolto oli halunnut vain viestittää lentohenkilökunnalle, että kone oli tarkastettu ja myös tuo kohta oli huomioitu huoltoja ja tarkastuksia tehtäessä.

 

[Örfil]

Katselin samaa juttua jo päivällä ja ihmettelin että mikä on ollut tuohon syynä? Ilmeisesti jokin kolhu on koneistettu pyöreäksi (mustia työstöjälkiä näkyvissä) korjausta varten.

Kuinkahan tuo siiveke käyttäytyy i.e. flutteria tässä ounastelen kun virtaukset ei ole ihan "vakiot".

 

[Andy]

Taas on ilmestynyt uusi jakso Air Crash Investigation -ohjelmasarjasta. Tämänkertainen kertoo vuoden 1991 onnettomuudesta Arlandan kentän lähistöllä, jolloin SAS:n MD-87:stä sammuivat molemmat moottorit melkein heti lentoonlähdön jälkeen.

Tämä on jostain syystä sellainen onnettomuus, joka on jäänyt mieleen pyörimään siitä lähtien kun kuulin siitä uutisissa ja sitten luin siitä tuoreeltaan iltapäivälehdistä. Dokkari ei kerro ristiriidoista moottoririkkojen jälkeen ohjaamoon auttamaan tulleen SAS:n kapteeni Per Holmbergin ja koneen kapteeni Stefan Rasmussenin välillä, mutta jotenkin muistelin että sellainen oli tämän onnettomuuden ympärillä.

Dokumentissa onnettomuuden dramatisoinnissa Rasmussen kuvataan jollain tavalla epävarmana , ja siitä muistin, että tuoreeltaan iltapäivälehdistä luki, että auttamaan tullut kapteeni yrittää vaatia kunniaa onnistuneesta pakkolaskusta. Päätin penkaista asiaa vähän, eikä sitä edes tarvinnut penkoa, koska onnettomuuden Wikipedia-sivulta löytyikin mielenkiintoinen linkki Ruotsin radion P3-kanavan dokumenttiin onnettomuudesta.

Se osoittautuikin aikamoiseksi helmeksi. Mielenkiintoista, ainakin minulle uutta tietoa löytyy alkaen kohdasta 21:16, jossa perämies Ulf Cedermark kertoo ilmiöstä ”motorpumpning” eli että ei saa tarpeeksi ilmaa että muodostaisi vetoa (imua) jotta pitäisi yllä tarpeeksi painetta palopesässä jolloin paine menee moottorin läpi tuottaen työntövoimaa. Sen sijaan paine iski vastaan takaisinpäin moottorissa, mikä aiheutti sarjan kovaäänisiä pamauksia.

Tätä ilmiötä ei ollut selitetty Air crash investigation -dokumentissa Cedermark kertoo tunnistaneensa ilmiön heti ja kertoo sen jälkeen odottaneensa että Rasmussen reagoisi siihen kuten Cedermark odottaa, eli vähentämällä kaasua. Cedermarkin mukaan Rasmussenilla ei ollut samaa kokemusta ”motorpumpningista” kuin Cedermarkilla (ja Holmbergilla). Rasmussen siis reagoi kuitenkin lopulta oikein, mutta moottorin estojärjestelmä esti "kaasun" löysäämisen. Kohdassa 26:19 kapteeni Holmberg kertoo, että SAS:lla ei ollut kunnollista tarkastuslistaa palavan moottorin sammuttamiselle (asiasta kerrottu enemmän dokumentissa aikaisemmin), mutta Holmbergilla oli itse laatimansa lista laukussaan, jonka hän muisti onneksi itse.

Kohdasta 26:49 alkaen Cedermark ja Holmberg kertovat kuinka kapteeni Rasmussen keskittyi kurottamaan lattialle pudonnutta kuulutusmikrofonia ulos katsomisen asemesta, jolloin Holmberg alkoi huutaa Rasmussenille että katsoo eteenpäin.
01:05:05 alkaen Holmberg kertoo havainneensa sopivan aukean laskeutumista varten ja kertoo neuvoneensa Rasmussenia kääntämään sinnepäin. 01:05:31 hän kertoo kääntäneensä laipat takaisin sisään jottei vauhti hidastuisi. Holmberg on sitä mieltä että ilman tätä toimenpidettä kone ei olisi päässyt lähestyvän kukkulan yli vaan vauhti olisi hidastunut niin paljon että kone olisi sakannut sitä ennen. Kuitenkin, esim. tässä BA lento 38:n lyhyeksi jääneessä laskeutumisessa kapteeni teki juuri saman tempun kun konetta lentävä perämies oli kiireinen lentämään konetta. Tuollaistahan kutsutaan yhteistyöksi. Yhtä hyvinhän SAS 751:nkin miehistö voisi paiskata yläfemmat kaikki keskenään kun kukaan ei menehtynyt heidänkään onnettomuudessa.

Vielä yksi huomio: kohdassa 01:07:11 perämies Cedermark kertoo että heillä oli kapteeni Rasmussenin kanssa kielimuuri välissä. Cedermark ei tiennyt, mikä ”motorpumpning” on englanniksi ja toivoi että se olisi sama tanskaksi kuin ruotsiksikin. Minua fanaattisempaa pohjoismaisen kieliyhteistyön kannattajaa ei olekaan, mutta mielestäni kielikysymys olisi pitänyt ratkaista jo ennen lähtöä. Ohjaamonauhoista ilmenee myös että käytetty kieli ohjaamossa ei ole aivan selvä. Kaikki paitsi Rasmussen puhuvat ruotsia. Rasmussen vastaa englanniksi. Kaikki varmasti ymmärsivät toisiaan, mutta erikoistilanteen vaatimat termit loppujen lopuksi aiheuttivat kielimuurin miehistön välille. Miten te itse suomentaisitte termin ”motorpumpning”, tai sanoisitte sen englanniksi?

Edit: toivottavasti muuten edes joku jaksoi lukea tästä muutakin kuin vähän alkua, saati sitten kuunnella radiodokumentin. Jos ei, niin minusta tämä ainakin on mielenkiintoista.

 

[PuoliPöhkö]

Parinviikon päästä kohtuu pienellä koneella joutuu matkustamaan. Luulin että ATR 72 ois ollut pieni kun sillä joitakin vuosia sitten matkustin, mutta ei sitten.

Katsoin linkkisi, jotta olisin voinut todeta kuinka pienitilavuuksinen kone on kyseessä - sivuilla ei mainittu koneen sylinteritilavuutta lain! :frank:

 

[Örfil]

Tämä on jostain syystä sellainen onnettomuus, joka on jäänyt mieleen pyörimään siitä lähtien kun kuulin siitä uutisissa ja sitten luin siitä tuoreeltaan iltapäivälehdistä. Dokkari ei kerro ristiriidoista moottoririkkojen jälkeen ohjaamoon auttamaan tulleen SAS:n kapteeni Per Holmbergin ja koneen kapteeni Stefan Rasmussenin välillä, mutta jotenkin muistelin että sellainen oli tämän onnettomuuden ympärillä.
.

Ööö, kun nyt katson tuota juutuupista niin se on DC-9, ei MD.

 

[Andy]

Ööö, kun nyt katson tuota juutuupista niin se on DC-9, ei MD.

Näköjään tuo aikaisemmin postaamani linkki TV-dokumenttiin ei enää toimi, mutta tässä on toimiva, ja siinä sanotaan DC-9. Tuossa radiodokumentissahan kyllä selitetään MD-81:n moottorien erot vanhaan DC-ysiin verrattuna. ACI-dokumentti lienee suurelle yleisölle tarkoitettu, joka mieltää kaikki DC-ysi-johdannaiset yseiksi B717:aa myöten. Niin minäkin miellän. Esim. B737 on saanut elinkaarensa aikana ihan eri moottorit ja avioniikan, joten sitä voisi ihan yhtä hyvin kutsua eri koneeksi kuin vuoden -68 B737:aa.

 

[oldez]

http://www.youtube.com/watch?v=lQFf2lAga88

Kiva kiitorata.

 

[joukahainen]

Lento-onnettomuuksista pelastuminen on uskomattoman todennäköistä!

Looking at all the commercial airline accidents between 1983 and 2000, the National Transportation Safety Board found that 95.7% of the people involved survived. Even when they narrowed down to look at only the worst accidents, the overall survival rate was 76.6%. Yes, some plane crashes kill everyone on board. But those aren't the norm. So you're even safer than you think. Not only are crashes incredibly rare, you're more likely to survive a crash than not. In fact, out of 568 accidents during those 17 years, only 71 resulted in any fatalities at all.*

*

 

[PuoliPöhkö]

http://www.youtube.com/watch?v=lQFf2lAga88

Kiva kiitorata.

Tollasella noidenkin pitäisi lentää, niin ei tartte "kahlata" tuossa kurassa kilometriä. Noin 10 metrin pituinen kiitorata riittää.

http://youtu.be/NvOm3JELt54?t=38s

 

[Mickey]

http://www.youtube.com/watch?v=lQFf2lAga88

Kiva kiitorata.

WTF?

:dunno:

 

[Mickey]

Alaska Airlinesin mekatsut olivat jättäneet hauskan viestin lentokoneen laskusiivekkeeseen. Hassuttelua kyllä voisi vähän miettiä, kun ei saman yhtiön tästä tapauksesta nyt ihan kauhean pitkä aika ole.

Mulle jäi epäselväksi, mitä sanktioita tuon onnettomuuden seurauksena jaettiin.

On se hienoa kun kriittiset paikat jätetään huoltamatta voiton maksimoimisen takia ja kun kyseiselle komponentillekaan ei ollut, eikä ole edelleenkään mitään varajärjestelmää...

-edit-

Tuli vaan mieleen kun finnairikin pakottaa itseään säästöohjelmasta toiseen ja on mm. ulkoistanut huollot ilmeisesti halvimman tarjouksen tehneelle..?
No matkustajat taitavat hyvin useasti laittaa painon hinnalle, joten tavallaan he itse osaltaan aiheuttavat paineita toimillaan?

 

[Andy]

Jarla on piirtänyt konetyypin tarkasti. Neuvostovalmisteinen konetyyppi sopii alkoholiaiheiseen strippiin.

 

[Runar ja Kyllikki]

Luulin että tässä toikissa ilmaillaan pattereita. Ilahduin.