Rasvattomuus ja kevyttuotteet eivät enää kiinnosta suomalaisia aiempaan tapaan, vaan voin käyttö lisääntyy. Yhä useampi välttää pastaa, perunaa, leipää ja muita hiilihydraatteja. Terveellisyys tarkoittaa yhä useammalle lisäaineettomuutta ja luonnonmukaisuutta.
Nämä muutokset ruokaan liittyvissä asenteissa selviävät tällä viikolla valmistuvasta TNS Gallupin tekemästä ruokatutkimuksesta, johon Helsingin Sanomat sai tutustua etukäteen.
"Yleensä ruokaan liittyvät asenteet muuttuvat hyvin hitaasti. Näin suuret muutokset parissa vuodessa ovat väestöllisesti isoja asioita", ruokatutkimuksesta vastaava Tarja Pentilä sanoo.
Tutkimuksen tilaajia ovat elintarvikeyhtiöt ja kaupan ketjut, joille tieto kuluttajien suhteesta ruokaan on ratkaisevan tärkeää. Nämäkin tiedot päätyvät pian tuotteiksi kauppojen hyllyille.
Trendit on jo nähty meijeriyhtiö Valion omissa myyntitilastoissa, kertoo markkinointijohtaja Rauno Hiltunen.
"Kevyttuotteet olivat iso trendi vielä viisi vuotta sitten, mutta nyt niiden kasvu on pysähtynyt. Voin myynti on kasvanut merkittävästi", Hiltunen kertoo.
Muutoksen myötä Valio on alkanut pohtia, miten voista voisi tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin 500 gramman peruspaketti.
Myös hiilihydraatteja välttävän kuluttajaryhmän kasvu on pantu Valiossa merkille. Tälle kohderyhmälle on jo kehitetty omia tuotteita, esimerkiksi paljon proteiinia sisältäviä rahkoja ja maitoa, johon on lisätty proteiinia.
"Näiden tuotteiden hyvin käynnistynyt myynti yllätti. Hiilihydraattien korvaaminen proteiineilla on selvässä nousussa. Tarve uusille tuotteille on näkyvissä", Hiltunen arvioi.
Myös leipomoyhtiö Fazer on huomannut hiilihydraattien välttelyn yleistyneen.
"Monet ovat alkaneet suosia tummempaa leipää, mutta trendi näkyy myös leivän kokonaiskulutuksen pienenemisenä", Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila sanoo.
Keväällä yhtiö toi markkinoille tälle kohderyhmälle suunnatun täysjyväleivän, jossa on runsaasti kuituja ja siemeniä.
Atrian markkinatutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää yhdistää kevyttuotteiden suosion laskun ja lisäaineiden vieroksunnan toisiinsa.
"Kevyttuotteiden tilalle on nousemassa ruoan aitous. Ihmiset ovat kyllästyneet päälle tunkevaan terveysvalistukseen. Keveys on alettu myös liittää lisäaineisiin. Samalla luonnollisen ruoan arvostus on noussut, jolloin rasva hyväksytään aiempaa helpommin", Saarenpää sanoo.
TNS Gallupin ruokatutkimus ja muut kuluttajaselvitykset ohjaavat Saarenpään mukaan suoraan Atrian tuotekehitystä.
"Tutkimukset kertovat mihin suuntaan tuotteita kannattaa muuttaa. Niiden pohjalta aletaan kehittää mahdollisia tuotteita, joita sitten testataan kuluttajilla."
Atria tuo markkinoille vuodessa 20–40 uutta tuotenimikettä, Fazer Leipomot 15–25 ja Valio lähes sata. Mukana ovat eri makuvaihtoehdot ja pakkauskoot.
Kun yritykset yrittävät seurata kuluttajien uusia mieltymyksiä ja tyydyttää erilaisten kuluttajaryhmien tarpeet, valikoima paisuu.
"On kallista tehdä pieniä tuoteryhmiä ja jaella niitä. Tasapainoa sopivasta tuotevalikoimasta joudutaan hakemaan koko ajan", Hiltunen toteaa.
