markoj
Custom User
- Liittynyt
- 28.12.1998
- Viestit
- 38925
Pitääpä laittaa vinkkiä Arhimäelle ja Risikolle.Onneksi hiivasta ei tartte maksaa alkoholiveroa tai teosto-maksuja.
Pitääpä laittaa vinkkiä Arhimäelle ja Risikolle.Onneksi hiivasta ei tartte maksaa alkoholiveroa tai teosto-maksuja.
Aika moni noista onki jo kuollu. Oon melko varma, että loputkin kuolee.Moon taasen huolissani kanssaihmisten syömisistä. Ja toki myös syömisistäni. Tavallaan.
Tätä tojckia kun lukee, niin melko harvassa ovat ne elintarpeet, joita ihminen huoletta nauttia voi?
Suuri ihme näköjänsä on, että vaikka 1930-, 40-, ja 50-luvuilla eläneet ovat yleensäkin hengissä pysyneet ja sukuaan voineet jatkaa...
http://www.tohtori.fi/?page=5996716&id=0889611Lisää todisteita teollisen lihan ja diabeteksen yhteydestä
Julkaistu 03.02.2012
Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet lisää todisteita teollisten lihavalmisteiden ja diabeteksen yhteydestä. Tällä kertaa diabetesriski liitettiin etenkin lihasäilykkeisiin.
Yhdysvaltalaiset tutkivat asiaa seuraamalla kahtatuhatta yhdysvaltalaista viiden vuoden ajan. Osallistujat olivat Yhdysvaltojen intiaaneja, joiden riski sairastua diabetekseen tiedetään poikkeuksellisen suureksi.
Tutkimuksen alkaessa osallistujat olivat kaikki terveitä, mutta seurannan aikana 240 sairastui diabetekseen. Diabetekseen sairastuivat etenkin henkilöt, jotka tutkimuksen alkaessa kertoivat syövänsä paljon sian- ja naudanlihasäilykkeitä. Prosessoimattoman, ei-teollisesti käsitellyn lihan syömiseen ei liittynyt diabetesriskiä.
Samanlaiseen tulokseen päätyi muun muassa hiljattain julkaistu ranskalaistutkimus, jossa makkara, pekoni ja muut prosessoidut lihat liittyivät naisten diabetesriskiin. Tutkijat selittivät havaintoaan prosessoitujen lihojen suurella nitraatti- ja suolapitoisuudella, mutta todennäköisesti myös muu ruokavalio ja elintavat vaikuttavat yhteyteen.
Tutkimuksen julkaisi ravitsemustieteellinen American Journal of Clinical Nutrition -lehti.
En väitä etteikö tuossa olis perää, mutta vähän jäin ihmettelemään, että jos tutkimuksen tarkoituksena on saavuttaa jollaintapaa yleispäteviä tuloksia, niin miksi ihmeessä koehenkilöiksi valitaan vain yhden rodun edustajia, jos vielä kaikenlisäksi kyseessä on rotu, joka on tunnetusti poikkeuksellisen diabetesaltista sakkia? Ihan puhtaasti tilastotieteen valossa tuo tutkimus ei osoita kuin korkeintaan sen, että kyseisen intiaaniheimon edustajien riski sairastua diabetekseen on suurempi ryhmässä, joka kertoo syövänsä paljon sian- ja naudanlihasäilykkeitä. Tämäkään ei välttämättä todista yhtään mitään, sillä voihan aivan hyvin olla (ja todennäköisesti onkin), että henkilö, joka käyttää (tai kertoo käyttävänsä) paljon epäterveellisiä lihasäilykkeitä, ei juuri muutenkaan välitä nauttimansa ravinnon terveellisyydestä ja näinollen käyttää huomattasti enemmän esim. sokeria ja rasvaa kuin nuo muut ja ehkäpä myös liikkuu vähemmän?
komp. samaa meinasin itse sanoa.En väitä etteikö tuossa olis perää, mutta vähän jäin ihmettelemään, että jos tutkimuksen tarkoituksena on saavuttaa jollaintapaa yleispäteviä tuloksia, niin miksi ihmeessä koehenkilöiksi valitaan vain yhden rodun edustajia, jos vielä kaikenlisäksi kyseessä on rotu, joka on tunnetusti poikkeuksellisen diabetesaltista sakkia? Ihan puhtaasti tilastotieteen valossa tuo tutkimus ei osoita kuin korkeintaan sen, että kyseisen intiaaniheimon edustajien riski sairastua diabetekseen on suurempi ryhmässä, joka kertoo syövänsä paljon sian- ja naudanlihasäilykkeitä. Tämäkään ei välttämättä todista yhtään mitään, sillä voihan aivan hyvin olla (ja todennäköisesti onkin), että henkilö, joka käyttää (tai kertoo käyttävänsä) paljon epäterveellisiä lihasäilykkeitä, ei juuri muutenkaan välitä nauttimansa ravinnon terveellisyydestä ja näinollen käyttää huomattasti enemmän esim. sokeria ja rasvaa kuin nuo muut ja ehkäpä myös liikkuu vähemmän?
Olisko mahdollista että tämä testataan myös esim. Arjalaisella rodulla?niin miksi ihmeessä koehenkilöiksi valitaan vain yhden rodun edustajia,
Ihmistieteet eivät ole fysiikkaa siinä mielessä, että niissä aina edes olisi yleispäteviä tuloksia. Eikä siten yleispäteviä kysymyksenasetteluja. Tutkimuskohde joudutaan väistämättä rajaamaan erittäin tarkasti ja nollahypoteesit vielä ahtaammin. Tämä on tutkimustyön luonne. Siksi tollaset "tilastotieteelliset päätelmät" on vähän perusteetonta kritiikkiä.En väitä etteikö tuossa olis perää, mutta vähän jäin ihmettelemään, että jos tutkimuksen tarkoituksena on saavuttaa jollaintapaa yleispäteviä tuloksia, niin miksi ihmeessä koehenkilöiksi valitaan vain yhden rodun edustajia, jos vielä kaikenlisäksi kyseessä on rotu, joka on tunnetusti poikkeuksellisen diabetesaltista sakkia? Ihan puhtaasti tilastotieteen valossa tuo tutkimus ei osoita kuin korkeintaan sen, että kyseisen intiaaniheimon edustajien riski sairastua diabetekseen on suurempi ryhmässä, joka kertoo syövänsä paljon sian- ja naudanlihasäilykkeitä. Tämäkään ei välttämättä todista yhtään mitään, sillä voihan aivan hyvin olla (ja todennäköisesti onkin), että henkilö, joka käyttää (tai kertoo käyttävänsä) paljon epäterveellisiä lihasäilykkeitä, ei juuri muutenkaan välitä nauttimansa ravinnon terveellisyydestä ja näinollen käyttää huomattasti enemmän esim. sokeria ja rasvaa kuin nuo muut ja ehkäpä myös liikkuu vähemmän?
Tottakai ja täysin 100% varmaa tulosta on lähestulkoot mahdoton saada (Philip Morriskin lupasi taannoin lopettaa tupakan valmistuksen, jos pystytään 100% varmuudella osoittamaan, että tupakointi on epäterveellistä ), mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa tuota rajausta on tehy sen verran liikaa, että tuon tutkimuksen perusteella on vaikea tehdä minkäänlaisia pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.Ihmistieteet eivät ole fysiikkaa siinä mielessä, että niissä aina edes olisi yleispäteviä tuloksia. Eikä siten yleispäteviä kysymyksenasetteluja. Tutkimuskohde joudutaan väistämättä rajaamaan erittäin tarkasti ja nollahypoteesit vielä ahtaammin. Tämä on tutkimustyön luonne. Siksi tollaset "tilastotieteelliset päätelmät" on vähän perusteetonta kritiikkiä.
katotaan ens vaalien jälkeen, riippuu ihan siitä saako Soini Halla-Ahot ja kumppanit järjestykseen vaiko käykö päinvastoin :frank:Olisko mahdollista että tämä testataan myös esim. Arjalaisella rodulla?
Jeps.. Juttelin tässä puolisen vuotta sitten yhden triathlonistikaverini kanssa aiheesta ja hän totesi D-vitamiinilisän auttaneen monessakin asiassa. Siis kaveri veti ironman kisan 10 tunnin pintaan melkein 3 tunnin maratonilla ja kertoi salaisuudekseen D-vitamiinin käytön. Ei siis niinkään se, että D-vitamiini itsessään aiheuttaisi suorituskyvyn parantamisen vaan se, että pysyy terveempänä ja pirteämpänä ja jaksaa treenata paremmin (+ treeniefekti tehostuu).Nyt ravitsemuskouluttaja Elina Toimela sanoo, että uusimpien tutkimusten mukaan aikuisen ihmisen pitäisi saada D-vitamiinia 30-50 tai jopa 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tuo on jo paljon lähempänä tuoreimpia tieteellisiä käsityksiä kuin nuo Kelan "erikoistutkija" Paula Hakalan sekoilut.
http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=1819006&postcount=3003
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2012/01/quotsuomalaiset_sairastelevat_d-vitamiinin_puutteen_takiaquot_3219102.html
Tarkoittaako tämä myös että kierrosajat ja sijat paranevat kisoissa?Olen nyt jo havainnut tuloksia. Esim. mulla ei ole enää perinteistä iltapäiväväsymystä ja flunssaa mulla ei ole ollut sitten viime huhtikuun..
Siis pitäisikö siitä sun mielestä voida vetää tutkimuksen tuloksia pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?Tottakai ja täysin 100% varmaa tulosta on lähestulkoot mahdoton saada (Philip Morriskin lupasi taannoin lopettaa tupakan valmistuksen, jos pystytään 100% varmuudella osoittamaan, että tupakointi on epäterveellistä ), mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa tuota rajausta on tehy sen verran liikaa, että tuon tutkimuksen perusteella on vaikea tehdä minkäänlaisia pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Niin no kyllähän tutkimuksen taustalla on aina pyrkimys selvittää jotain, mahdollisesti jopa todistaa jokin teoria todeksi, mikä taasen useinmiten tarkoittaa sitä, että tutkimuksen tuloksia pyritään ulottamaan koskemaan muutakin kuin vain sitä tarkoin rajattua kohderyhmää. Tämä taasen mahdollistetaan silltä, että valitaan jollaintapaa järkevä otanta jostain suuremmasta kokonaisuudesta. Toki voi olla, että ko. tutkimuksen ainoa tarkoitus olikin kartoittaa vain ja ainoastaan kyseisen intiaaniyhdyskunnan taipumusta diabetekseen, jolloin tuo otanta olisi tietysti ihan ok, olkootkin ettei tuosta uutisesta nyt mitenkään käynyt kuinka isosta otannasta oli kyse eikä myöskään sitä kuinka isoa osaa kokonaisuudesta se edusti (oletan kuitenkin, että oli tältäosin kunnossa). Näinollen olen tottakai valmis myöntämään, että vika ei suinkaan ole tutkimuksessa vaan meissä lukijoissa (tahi lehdistössä), joka pyrkivät, ehkäpä tahtomattaankin, tulkitsemaan saatuja tuloksia aivan väärässä valossa.Siis pitäisikö siitä sun mielestä voida vetää tutkimuksen tuloksia pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?
Hyvä ja hyvästi rajattu tutkimus, josta saatiin tuloksia. Jatkotutkimukset ja meta-analyysit ovat asia aivan erikseen ja niihin syntyy mahdollisuus vasta useiden tällaisten tarkkaan rajattujen tutkimusten perusteella.
Onhan hällä jo ikää, mutta oletan että Iso D tepsii edelleenkin, oli sitten kyse A tai B rapusta.Tepsiikö D peräteitse?
Etkös sä ota muutenkin kaikki lisäravinteet suppoina? :thumbup:Tepsiikö D peräteitse?
Tähän pyritään!Etkös sä ota muutenkin kaikki lisäravinteet suppoina? :thumbup:
Ihan vaan omaksi huviksi!
Eeeeeei välttämättä.Tarkoittaako tämä myös että kierrosajat ja sijat paranevat kisoissa?
*hamuaa D-vitamiinipurkkia - epätoivoisesti*