Toi oli just se asia, mistä mä olin eri mieltä sen oikeudenmukaisuudesta.
Kyllähän se on hieman omituista kun kenen tahansa kanssatallaajan kanssa keskustelu sivuaa oikeudenmukaisuutta tai rangaistuksia niin nämä asiat eivät tunnu kohtaavan ihmisten mielessä Suomen käytännöissä.
Silti lait ja niiden tulkinnat eivät muutu. Vuosikymmenet ollaan päästetty moninkertaisia murhamiehiä aina uudestaan vapaalle toteuttamaan kohdallaan vääjäämätöntä. Tämä kertoo yksistään jo mikä on vankeutta Suomessa.
Neljäkymmentä vuotta sitten Suomessa omaksuttiin ajatusmalli jonka mukaan yhteiskunnan pahantekijöitä pitää ymmärtää ja painotusta laittaa heidän puolelleen uhreista erityisemmin välittämättä integroimaan takaisin yhteiskuntaan. Koska jos ihminen puukottaa, raiskaa, tappaa, niin syy on ensisijaisesti yhteiskunnan. Yksilö on vain vähän hakusassa. Yhteiskunnan tulee siis korvata ihmisen viallisuus hänelle itselleen, jos hän ei siihen sopinut. Halia ja hyvää uskoa jaetaan.
Aiemmin historiassa rangaistuksia pidettiin pelotekeinoina. Älä tee tuollaista, vaikka mieli tekisi, sillä teollasi on ikävät vaikutukset meidän poppooseen ja sellainen ei käy.
Tänä päivänä pieni korjausliike tuota pelotekeinoa kohtaan saattaisi jopa olla ihan hyvä herättäjä joillekin. Jos vankeusrangaistukset olisivat "kiinteitä", eli ne numerot joita oikeus latelee pitäisivät paikkansa ihmisen yhteiskunnasta eristämisen suhteen, niin ehkä kunnioitus lainsäädäntöä kohtaa voisi nousta.
Mutta nykyäänhän ei näin ole. Varsinkin väkivallan uhrin asema on heikko luomassamme mallissa. Uhrikin on ajateltu yhteiskunnan jäseneksi. Mutta koska ei ole tehnyt pahaa, niin normaalit yhteisön palvelut riittävät hälle.