Luonnon ihmeellisyydet, -ilmiöt, -uutiset ja jutskat

PuoliPöhkö

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Se on Laukonpeura!
Noita valkohäntäpeuroja/-kauriita pyörii näissä maisemissa enemmän kuin muualla suomessa. Tulee nähtyä viikottain - yleensä useampia. Viimeksi eilen.
Pari kesää sitten ajoimme puolen tunnin matkan iltahämärissä tuonne Vammalan suuntaan, vaimo laski matkalta 16 laukonpeuraa.

Valkohäntäpeuraa kutsutaan täällä Laukonpeuraksi, koska alunperin niitä tuotiin Ameriikoista tänne - Laukon kartanon maille - muutamia yksilöitä, joista nämä kaikki (käsittääkseni) ovat lähtöisin täällä Suomessa.
Jakavat pelkästään tässä pienessä kunnassamme 300-400 kaatolupaa vuosittain, siksi yleinen ilmestys tämä täällä on.
Kerran olen tavannut kaksi pihaltammekin. Ja yhtä nuorta aikuista päin ajaneessa autossa olen ollut matkustajana. Useamman kerran joutunut itsekin jarruttelemaan kun törmäävät tielle pääkkönä metsästä.

Edit:
Tuollahan olikin wikipedaalissa näemmä suunnilleen samat jorinat :

Esiintyminen Suomessa

Suomen valkohäntäpeurakanta on saanut alkunsa Minnesotaan muuttaneiden amerikansuomalaisten lahjasta entiselle kotimaalleen.[15] Siirtolaisten maastalähdön aikoihin Suomessa ei elänyt juuri lainkaan luonnonvaraisia hirvieläimiä, sillä metsäpeurat oli metsästetty sukupuuttoon, hirvikanta näytti olevan kokemassa saman kohtalon[5] eikä metsäkauris ollut vielä levittäytynyt sinne. Yhdysvalloissa sen sijaan eli useita hirvieläinlajeja, joista valkohäntäpeura oli yleisin.[5] Siksi Minnesotan siirtolaiset perustivat vuonna 1932 erityisen peurakomitean, jonka tavoitteeksi tuli saada valkohäntäpeurasta Suomeen uusi riistalaji.[5] Syksyllä 1934 komitea oli saanut hankittua laivalla tapahtuvaa kuljetusta varten kahdeksan peuranvasaa, joista puolet oli uroksia ja puolet naaraita.[5] Yksi uros kuitenkin kuoli jo ennen laivamatkaa, ja kaksi menehtyi laivassa.[5] Helsingin satamaan selvisi hengissä yksi uros ja neljä naarasta,[5] jotka 8. syyskuuta 1934 saapuivat perille Vesilahden Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan.[18] Ensimmäiset suomalaiset vasat syntyivät toukokuussa 1937.[18] Maaliskuussa 1938 peurat karkasivat aitauksestaan, eikä urosta enää saatu kiinni.[18] Tällöin tarhassa jäljellä olleet kolme naarasta ja niiden kaksi urosvasaa päädyttiin laskemaan vapauteen.[18] Kannan geneettisen perimän laajentamiseksi Suomeen tuotiin vielä muutamia valkohäntäpeurayksilöitä lisää vuonna 1948.[5] Lentokonematkalle lähti tuolloin joko kuusi tai kahdeksan yksilöä (puolet kumpaakin sukupuolta), mutta niistä 2–3 ehti kuolla ennen Laukossa tapahtunutta vapauttamista.[5] Kanta oli alkanut kasvaa nopeasti jo ennen tätä jatkoistutusta, sillä vuonna 1948 sen kooksi laskettiin noin sata yksilöä ja metsästyksen aloittamisvuonna 1962 tuhat yksilöä.[5] Metsästys ei hidastanut runsastumista, vaan vuonna 1968 peurojen määräksi arvioitiin jo neljä tuhatta.[15] Määrä kasvoi nopeasti varsinkin 1970-luvun alussa[5] ja oli suurimmillaan saman vuosikymmenen lopulla, jolloin talvikannaksi arvioitiin noin 25 000 yksilöä.[15] Valkohäntäpeurojen metsästystä alettiin tehostaa, ja siihenastisena ennätysvuonna 1980 kaadettiin lähes 15 000 yksilöä.[5] Tuon huippujakson jälkeen kantaa on säännöstelty metsästyksellä[5]; se kävi alimmillaan noin 15 000 yksilössä,[15] mutta nyttemmin kannan on annettu kasvaa. Leviämistä rajoittaa luonnollisesti lumipeitteen paksuus[13] ja ravinnon saatavuus, mutta maan itä- ja pohjoisosissa myös suuret yhtenäiset metsäalueet ja vesistöt[5]. 2000-luvulla peurakantaa on pienentänyt ilveskannnan kasvu, joka etenkin vahvoilla peura-alueilla on ollut huomattavan nopeaa. Myös peuran käyttäytymisessä on havaittu muutoksia – se ei tule niin helposti ruokintapaikoille, jonka tienoilla ilvekset odottavat – ja saalismäärät ovat osin senkin vuoksi pienentyneet.

Nykyisin valkohäntäpeuraa tavataan yleisimmin Vaasa–Jyväskylä–Kotka-linjan eteläpuolella, ja satunnaisemmin pohjoisempanakin. Oulun seudulla on jo pitkään ollut erillinen esiintymä[5][15]. Ahvenanmaalle laji ei ole tiettävästi levinnyt.[5] Vaikka koko Suomen nykyinen valkohäntäpeurakanta, arviolta yli 30 000 yksilöä[6], polveutuu vain muutamasta yksilöstä[19] se on säilynyt terveenä ja välttynyt sisäsiittoisuuden ongelmilta.

Valkohäntäpeuran siirtämiseen mantereelta toiselle sisältyi huomaamaton riski, joka olisi voinut olla kohtalokas Suomen hirvikannalle. Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeura on hirvieläimillä loisivan Pneumostrongylus tenuis -sukkulamadon pääisäntä.[5] Loinen ei ole peuroille haitallinen, sen sijaan hirvellä jo muutama yksilö riittää aiheuttamaan keskushermostoon vakavia kudosvaurioita.[5] Amerikassa tämä paikoitellen hyvin yleinen loinen oletettavasti vähentää hirvien määriä niillä alueilla, joilla elää paljon valkohäntäpeuroja.[5] Sukkulamatoja ei ole löydetty Suomesta, mahdollisesti syynä on niiden väli-isänniksi soveltuvien kotilolajien puuttuminen.[5] Valkohäntäpeuran on arveltu voivan kilpailla uuden elialueensa alkuperäisten hirvieläinten, hirven ja metsäkauriin, kanssa ravinnosta, sillä näiden lajien ravintostrategiat ovat keskenään samankaltaiset.[20]

Suomalaiset valkohäntäpeurat ovat vähitellen levittäytymässä Ruotsiin ja Venäjälle. Ruotsissa tehtiin ensimmäinen havainto lajista vuonna 2008, jolloin Tornionlaakson Juoksengissa ammuttiin yksi urospuolinen yksilö.[21] Ruotsin ja Norjan viranomaiset eivät haluaisi lajin leviävän maidensa alueille.[20] Suomesta peräisin olevien valkohäntäpeurojen on havaittu vierailleen myös Venäjän puolella.[20]
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Il Tempo Gigante

Il Tempo Gigante

Darth Father
Liittynyt
20.2.1999
Viestit
42723
Sijainti
Gamla Pedersöre huvudsocken
Haa

PuoliPöhkö sanoi:
Se on Laukonpeura!
Noita valkohäntäpeuroja/-kauriita pyörii näissä maisemissa enemmän kuin muualla suomessa. Tulee nähtyä viikottain - yleensä useampia. Viimeksi eilen.
Pari kesää sitten ajoimme puolen tunnin matkan iltahämärissä tuonne Vammalan suuntaan, vaimo laski matkalta 16 laukonpeuraa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Valitettavasti on todettava, että ne ovat Sastamala ja valkohäntäkauris. Niin se vaan on.
 

Örfil

Guest
Meillä oli gekkokaveri liki kaks viikkoa. Pari päivää ennen lähtöä se katos jonnekin. Muuten söi hyvin hyttysiä. Kuvan laatu aika paska.
 
Fagerholm

Fagerholm

Oman elämänsä Sutil
Liittynyt
19.12.2004
Viestit
39266
Sijainti
Semminki
PuoliPöhkö sanoi:
Melkoinen näytelmä.

5iiden neliökilometrin laajuinen jäävuori romahtaa mereen kuvaajien silmien edessä.
Lopussa on romahduksen kokoluokkaa kuvaava, havainnollinen vertaus Manhattaniin.

Juutuupin asetus kannattaa säätää vakioresoluutiosta teräväpiirtokuvaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielestäin turengin keskustan käyttäminen vertailukohteena on paljon luontevampaa ja helpompaa. Olen meinaan käynyt Turengissa useammin kun manhattanilla.
 
SamiJ

SamiJ

Well-known member
Liittynyt
13.10.2002
Viestit
9172
Hätä keinot keksii:

Talitiainen voi tappaa toisen pikkulinnun ja syödä aivot

Pikkulinnut saattavat hätätilassa käyttää ravinnokseen myös muita lintuja. Joillekin tapa on opittua, joillekin viimeinen keino pelastua nälkäkuolemalta

Lintulautojen kestovieras talitiainen voi joskus olla kovan luokan peto. Talitiainen voi nimittäin ruokapulassaan ja nälissään iskeä itseänsä pienemmän linnun kimppuun, tappaa sen ja syödä aivot nälkäänsä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen ei pidä ilmiötä täysin poikkeuksellisena.

- Tällaisesta on vanhojakin havaintoja. Esimerkiksi Lågskärin lintuasemalla muistan havaintoja, joiden mukaan saareen syksyllä tulleet talitiaiset alkoivat nälän tullen pyydystää muita pikkulintuja.

Lehikoisen mukaan tintit nimenomaan nokkivat muiden lintujen päälaen rikki ja söivät niiden aivot.

- Aivot ovat hirveän rasvaista ravintoa, joten tällaiseenkin tekoon kannattaa siksi nähtävästi ryhtyä.

Lehikoisen mukaan tapettuihin lintuihin ei ollut muuten edes koskettu. Petona intendentti Lehikoinen ei talitiaista silti pidä.

- Varsin opportunistinen, voisin sanoa. Hyvin monipuolinen ravinnonkäyttäjä, hän luonnehtii.

Samankokoisista linnuista vastaavaan ei muiden tiedetä ryhtyneen. Talitiainen siihen pystyy, koska se on pikkulinnuista hieman muita suurempi. Lisäksi sillä on voimakas nokka, jolla se pystyy tappamaan pienemmän linnun.

"Kuuluu luontoon"

Talitiainen painaa noin 18 grammaa, joten se voisi käyttää ravinnokseen itseään pienempiä, noin 10-15-grammaisia, lintuja.

- Mutta kyllä tällainen on kohtalaisen harvinaista. Tietyissä olosuhteissa on pakon turvin löydyttävä ravintoa, ja silloin ruvetaan toisia lajeja pyydystämään.

Lehikoisen mukaan kuka tahansa nälkäkuoleman uhatessa etsii muuta ravintoa.

- Se kuuluu luontoon, ja talitiainen on sen ratkaissut näin.

Laajalle levinneen talitiaisen on todettu olevan hyvin kekseliäs ravinnon löytämiseksi.

- Keski-Euroopassa tiedetään tapaus, jossa talitiaiset olivat onnistuneet pääsemään lepakoiden talvehtimisluolaan. Siellä ne kävivät tappamassa lepakoita ja käyttivät niitä ravinnokseen. En tiedä, mitä ruumiinosaa ne käyttivät ravinnokseen.

Petolintujen lisäksi muun muassa käpytikat käyttävät usein pikkulintujen poikasia ravinnokseen.

- Ei se mitenkään epätavallista ole, että käpytikka muuttuu välillä kunnon lihansyöjäksi.

Jussi Salokorpi Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/talitiainen_voi_tappaa_toisen_pikkulinnun_ja_syoda_aivot/6482739
Klikkaa laajentaaksesi...
 
PuoliPöhkö

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Pyryf sanoi:
Mielestäin turengin keskustan käyttäminen vertailukohteena on paljon luontevampaa ja helpompaa. Olen meinaan käynyt Turengissa useammin kun manhattanilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sijoittamalla Turengin Kesoilin tuohon Manhattanin tilalle, tämä luonnon mullistus olisi saanut kieltämättä inhimillisemmät mittasuhteet.
Kannattaa lähettää filmin tekijöille sähköpostia. Eivät välttämättä ole hoksanneet tekemäänsä virhettä.

 
Viimeksi muokattu:
JPP

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
24329
Sijainti
lappeen Ranta
mustakaari sanoi:
Tämmösen näin...en tunnistanut lajia.

Klikkaa laajentaaksesi...
Toi on latinankieliseltä nimeltään "ministeris traficus". Lajista on tehty havaintoja erinäköisinä eri aikoina, mutta onneksi niitä tavataan harvoin kerralla yhtä enempää kun eivät ole varsinaisesti laumaeläjiä. Tärkeintä on muistaa, että luonnossa tuollaisen kohdatessaan ei pidä tehdä mitään äkkinäisiä liikkeitä, vaan mahdollisuuksien mukaan tulee väistyä hitaasti taaksepäin mahdollisesti samalla liikennevalojen "älä kävele" -piipitystä viheltämällä imitoiden.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös