Vasta äsken Vantaan opetustoimi sai kehuja koulujen vähäisistä tasoeroista, mutta heti perään tuli huonoja uutisia: pitkittäistutkimus osoittaa, että yhdeksäsluokkalaisten oppimistaidot heikentyivät reippaasti kuudessa vuodessa.
Osaamista ja asenteita koulunkäyntiä kohtaan mitattiin kutakuinkin samoilla tehtävillä 2004 ja 2010.
Nyt ihmetellään, mistä muutos johtuu, ja ennen kaikkea, päteekö se myös koko Suomeen, josta Pisa-menestys on tehnyt koulutuksen mallimaan.
Vantaan arviointia tekemässä ollut tutkija Sirkku Kupiainen sanoo, että tulos on yllättävä, merkittävä ja huolestuttava. Hänen mielestään vastaava tutkimus pitäisi pikaisesti toteuttaa koko maassa: ei ole mitään syytä olettaa, että ilmiö koskee vain Vantaata.
Osaamisen lievästä notkahduksesta saatiin merkkejä viime vuonna julkistetusta OECD:n Pisa-vertailusta.
Vaikka Suomi yhä komeili kolmen kärjessä, laskivat tulokset jonkin verran äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteiden taidoissa.
Suomen Pisa-koordinaattori, professori Jouni Välijärvi kertoo, että tason lasku näkyi etenkin heikoimpien tuloksissa, kun taas parhailla se pysyi ennallaan.
Matematiikan opettajat ovat jo pitkään kritisoineet Pisaa siitä, ettei se mittaa "oikeaa" matematiikkaa.
"Kyllä minullakin on sellainen tunne, että matematiikan osaaminen on heikentynyt viime vuosina. Varsinkaan kokeellinen työskentely ei oikein innosta. Olisiko takana levottomuus?" miettii Matemaattisten aineiden opettajien liiton puheenjohtaja Irma Iho.
"Yleinen välinpitämättömyys koulua kohtaan on ehkä lisääntynyt. Porukka, joka on valmis tekemään kunnolla töitä, on entistä pienempi. Yhä useammin joutuu antamaan seiskan kasin sijaan", arvioi Pohjankartanon koulussa Oulussa matematiikkaa opettava Timo Tapiainen.
Opetushallituksen arvioinneista on käynyt ilmi, että esimerkiksi äidinkieltä ei enää pidetä niin hyödyllisenä oppiaineena kuin ennen. Varsinaista tason laskua ei ole havaittu, mutta Napapiirin yläasteella opettavan Jaakko Sarmolan mielestä etenkin "keskiverto-oppilaiden" taidot ovat hiipuneet.
Johtaja Ritva Jakku-Sihvosen mukaan keskipitkän ruotsin osaamisen voi päätellä jopa taantuneen.
"Syksyllä selviää, mitä paljastavat uusimmat matematiikan ja luonnontieteen arvioinnit", Jakku-Sihvonen kertoo.
"Onko nyt jo liikaa säästetty perusopetuksesta? Säästöputki on kestänyt 20 vuotta", Jakku-Sihvonen pohtii syitä sekä kuntien nihkeyteen arvioida opetusta että kehittää sitä.
Kupiainen uskoo, että mahdollisia selityksiä osaamisen notkahtamiseen löytyy sekä koulusta että sen ulkopuolelta.
Opetussuunnitelmia, oppikirjoja ja opetusmenetelmiä on uudistettu. Juuri 2004 äidinkielen, matematiikan, fysiikan ja kemian tunteja lisättiin, valinnaisuus supistui.
"Nuorten elämässä on nykyään niin paljon muuta. Digi-maailmassa syntyy helposti kuva, että koulussa opittava on vaikeaa ja turhaa", Kupiainen muistuttaa.
Koulun ja kodin yhteistyötä on määrä tiivistää ja miettiä keinoja, miten oppilaitten ajattelutaitoja voitaisiin parantaa, kertoo Vantaan opetuspäällikkö Eero Väätäinen.
Opetusryhmien kokoa on jo pienennetty tuntuvasti etenkin alimmilla luokilla.
HS