Raportti
Ennakko:
Odotukset eivät olleet kovin korkealla, liukkaat sisäradat ovat aina olleet mulle myrkkyä. Lisäharmia aiheutti kahden tiimikaverin poisjäänti. Fiilis oli kumminkin hyvä kisapäivänä liikkeellelähdettäessa. Jacques ja JNF saivat odotella Hämeenlinnan asemalla, että meikäläinen saa venähtäneet aika-ajot katsottua rauhassa kotona loppuun.
Matka Jyväskylään sujui ihan sutjakkaasti ja perillekin löydettiin ilman harhailuita. Myöskään maksullinen parkki ei tullut yllätyksenä, kun sen verran asiaa ennakkoon selvittelin. Oltiin paikalla hyvissä ajoin, kun tiet olivat menosuuntaan tyhjillään.
Vapaa harjoittelu: #10 +7,5 kg
Puntarin kautta ja 7,5 kg puntteja kyytiin. Rajat olivat kovin lähellä, joten kaksi kiloa ylipainoa tuli mukaan. Rata oli todella liukas, onneksi auto oli tuntumaltaan yliohjaava eikä puskenut hulluna kuten monella liukkaalla sisäradalla. Sessio meni ihan täysin ihmetellessä, että miten täällä pitää ajaa. En käyttänyt jarruja käytännössä lainkaan. Tulosliuska olikin sitten karua luettavaa, koko porukan hitain ja mm. Wilzkua tasauspainoinkin puoli sekkaa hitaampi. Usko itseensä oli todella kovilla ja varmaan ensimmäistä kertaa jouduin kyselemään Wilzkulta, miten siellä oikein pitää ajaa.
Virallinen harjoittelu: #1 +5,0 kg
Ennen harjoitussessiota oli tiukka tivaamisen paikka miten muut ajavat. Tässä kohtaa kuulin, että muut jarruttavat jotakuinkin jokaiseen mutkaan. Samalla oli hoidettu vesitankkausta (järjellä toisin kuin tallikaveri tuossa taannoin
), ja puntteja matkaan vain 5 kg. Omat ajo parani huomattavasti ja pääsin kierrokseksi lyöttäytymään nopeasti ajaneen Cmoneyn peesiin, mikä valoitti vielä paria ongelmakohtaa huomattavasti. Tsädääm! Vapaiden harjoitusten kierrosajasta 1,4s pois ja koko porukan viidenneksi nopein harjoitusaika:
29,570 s.
Vieläkään en uskonut, että kyseessä olisi muuta kuin vahinkokierros, mutta kierroskohtainen tulosliuska kertoikin yllättävän tasaisista kierrosajoista.
Aika-ajoihin suunnattiinkin sitten koventunein painein, etenkin kun tiimikaveri Jacques oli hukannut punaisen langan täydellisesti.
Aika-ajo: #1 +5,0 kg
Aika-ajoissa lähdin koittamaan kikkakolmosta ja kiertämään viimeistä mutkaa kauempaa, tarkoituksena olla kovemmassa vauhdissa jo ajanottolinjalla. Moinen kikkailu kuitenkin taisi vain sotkea rytmiä, sillä nämä "nopeat" kierrokset tuppasivat lähinnä vain epäonnistumaan. Mies ei parantunut samaa tahtia radan ja muiden kuljettajien kanssa, joten lähtöruuduksi muodostui 9. sija ajalla
29,459 s. Fiilikset kuitenkin ihan hyvät, paljon pahempaa odotin ennen lauantaita. Ainoa huoli oli, että B-finaalin paalulle päätyminen saattaisi johtaa pistemenetyksiin, jos kisa ei sujukaan paalulta voittoon -tyylisesti.
B-finaali: #5 +5,0 kg
Ennen finaaleita oltiin sovittu (minä kovaäänisimpänä sovin ja muut hiljaa myöntyivät), että ykkösmutkaan ohituskielto. Lähtötapana oli täällä lentävä lähtö puolentoista kovavauhtisen lämmittelykierroksen ja letkan kasaamisen jälkeen.
PS. olikin näköjään JNF eikä Totke tuo ylimääräisen lämppärin aiheuttaja.
Onnistuin spinnaamaan ensimmäisellä lämmittelykierroksella kahdesti, ilmeisesti ensimmäinen niistä aiheutti sympatiapyörähdyksen JNF:lle.
Tästä syystä ajoimme vielä yhden lämmittely-/keräilykierroksen lisää. Olisikohan kisan hölmöilyt tässä.
Kierrokset nousivat lipun heilahtaessa ja ensimmäisestä mutkasta kunnialla läpi. JNF roikkui hetken perässä, kunnes ilmeisesti omien kisailujensa takia jäi jälkeen ja sain ajella rauhassa karkuun ja voittajana maaliin nopein kierros (
29,128 s) plakkarissa. B-finaaliin jäänti osoittautui sittenkin hyväksi asiaksi, vaikka itse kisa jäikin tylsäksi.
A-finaali: #5 +5,0 kg
Sain A-finaaliin saman auton kuin ensimmäiseenkin, joten ainakin kalusto oli tuttua. Startti sujui ruuhkaa väistellessä, joku (Bemari vai Haikki?) ajautui ykkösmutkaan leveäksi ja ulos tultiin rinta rinnan, kun ei voinut odottelemaankaan jäädä. Olin silti väärällä puolella kakkosmutkaan ja jouduin antautumaan kun tila kävi ahtaaksi. Asko jäi vetämään neljän letkaa, joissa vähän väliä kolisi, kun etujoukot tekivät "yllättäviä" ajoliikkeitä kisatessaan, jotka sitten kertautuivat taakse. Vaikka koitinkin vältellä turhia tuuppaisuja paikoissa, joissa ei kumminkaan ohitusmahdollisuutta ollut, ei omat taidot ja ennustajanlahjat riittäneet niitä välttämään. Bemari jossain kohtaa näytti merkkiäkin, jotta nyt osui turhan kovaa, joskin kisan jälkeen ymmärsi kyllä tilanteen. Ohituspaikat olivat kortilla, vaikka väkisin koitin parissa kohtaa tunkea taisteluparien koheltaessa ohi.
Cmoney tuli jossain vaiheessa kierroksella ohi, jolloin ohi laskiessa jäin vähän jälkeen. DickW tuli selustaan niin pahaan aikaan, ettei tilaa löytynyt mistään kohtaa, vaikka pienellä pusulla huomiotaan viimeisellä kierroksella osoitti. Viimeiseen mutkayhdistelmään mentiin kovassa sumpussa ja ulostulossa olin yhtäkkiä Askon rinnalla. Ajanottolinja ylitettiin Askon ollessa puskurinmitan edellä, mutta ruutulippu heilui vasta mutkan jälkeen, jolloin meikäläinen oli sisäkautta painanut puskurinmitan edelle. Korjatkapaahan tuloksiin.
Loppufiilikset:
Paikka oli todella hauska ajaa ja autotkin taisi olla melko tasaisia, joskin täällä parin kymmenyksen ero on hurja. Paikan ilmapiiri oli mukavan rento. Voipi olla, että tulee joskus ohimennessä poikettua, vaikka yleensä sisäratoja väistelen kuin ruttoa.
Porukka ei kovista puheista huolimatta lähtenytkään Amarilloon syömään, mutta mepä Jacqueksen kanssa mentiin ja saatiin vielä naisseuraakin. Pippuripihvi maittoi mainiosti. Mitylle kiitos skumpasta! :alppu:
Istutin Jacqueksen auton rattiin ja aloin etäpäivystäneen tiimikaverin kehoituksen mukaan nauttia olutta.
"Älä aja sinne puskaan!"
