Vanhoja kilpailukohtaisia muistoja vuosien varrelta

[CCMK]

Montreal 15.6.1997

Goodyear oli tuonut uudistetun version erikoispehmeästä D-seoksesta. Renkaan kestävyyttä oli parannettu, mutta se ei edelleenkään kestänyt niin hyvin kuin Bridgestonen renkaat. Miksi oli näin? Syytä ei tiedetty Goodyearin leirissä. Giancarlo Fisichella ajoi erittäin hyvää kisaa. Hän kuitenkin kieltäytyi menemästä varikolle Eddie Jordanin kehoituksista huolimatta.

Renkaat olivat pahasti kuluneet ja niiden pito heikkenisi jatkuvasti. Myrkkyhammaskeulaisen Jordanin ainoa toivo oli vain pysyä radalla ja ottaa podium-paikka. Safety Car oli tullut radalle kun Olivier Panis oli kolaroinut erittäin rajusti ulos.

Fisichellan ainoa teoreettinen mahdollisuus ottaa parempi paikka tai jopa voittaa kilpailu olisi ollut Schumin tai Alesin keskeytys. Turva-auton tultua radalle strategia meni pieleen. Joitakin autoja meni varikolle, mutta Schumi ja Alesi olivat jo käyneet varikolla.

Fisichella olisi voinut ajaa kovempaa, mutta renkaat olivat pahasti rakoilla ja jarrut olivat myös hajoamassa. Toki kohtalo olisi voinut olla toinen mutta kierroksella 54 heilui punainen lippu ja kaiken jälkeen kilpailua ei enää jatkettu.

Flavio Briatore otti tapauksesta kaiken ilon irti ja myös hieman kritisoi kilpailun liian nopeaa keskeyttämistä sanoten sen maksaneen jopa voiton. Todellisuudessa Benettonin auto ei ollut kaudella 1997 ollenkaan niin hyvä. Jordanilla Fisichellan saavutus oli jo hyvä, mutta haaveissa oli joskus että Kultainen Kyy ottaisi myös voiton sillä kaikki edellytykset olivat olemassa toisten ollessa ongelmissa.

Kisan jälkitunnelmat olivat pettymys sillä ajatukset olivat Olivier Panisin puolella. Panisin jalat kärsivät murtumia ja vielä alkukaudesta hyvä Prostin auto alkoi pian jäädä muille.

 

[CCMK]

Hungaroring 10.8.1997

Hungaroringin kisa 1997 muistetaan Damon Hillin ja Arrowsin kisana mikä lopulta päättyi Jacques Villeneuven voittoon. Vähemmälle huomiolle jäi Shinji Nakanon taistelu pisteistä. Nakano lähti kilpailuun ruudusta 16 ja nousi taistelun ja toisten kuljettajien keskeytyksen myötä taistelemaan pisteistä. Kisan loppupuolella Nakano oli taistellut pitkän matkaa Schumacherin veljesten kanssa pisteistä.

Myös Eddie Irvine oli taistelussa mukana. Alain Prost näki japanilaisessa kuljettajassa taistelijan vikaa ja kehoitti häntä taistelemaan jopa palkintokorokepaikasta vaikka pistesija olisi ollut jo hieno asia. Teoriassa palkintokorokkeen saaminen oli mahdollista, mutta käytännössä ei. Kilpailun loppupuolella järjestys oli Hill, Villeneuve, Herbert, Michael, Ralf, Irvine ja Nakano.

Shinjin ainoa tilaisuus oli siinä vaiheessa ohittaa Irvine ja Schumacherin veljekset niin nopeasti kuin pystyisi. Hungaroringilla ohittaminen on usein erittäin vaikeaa. Herbertin ero oli jo siinä vaiheessa 25-30 sekuntia Nakanoon joten hyvin pian palkintokorokkeen kolmas sija oli satua. Voittotaistelun Hill ja Villeneuve menivät liian kaukana.

Pistetaistelu oli kuitenkin vielä auki. Lopputaistelussa Michaelin auton renkaat olivat liian pehmeät ja kuluneet kun Ralfin autossa oli kovat renkaat. Nakano oli noussut kuudenneksi osumalla Irvinen autoon. Lopussa Nakanolla oli parempi auto kuin molemmilla Schumacherin veljeksillä mutta kierrokset loppuivat kesken.

Nakano sai pisteen ja toisin kuin maanmies Katayama alkoi kerätä kehuja ja mielenkiintoa ensi kauden tallipaikkaa varten. Ainut ongelma oli vain se että Nakanon sponsoriasiat olivat sidottu Mugen-Hondaan ja useimmissa huipputalleissa paikat olivat varattuja.

 

[CCMK]

Monza 7.9.1997

Monien mielestä kauden 1997 Monza oli yksi tylsimmistä kisoista siihen aikaan mutta David Coulthardille ja McLarenille voitto oli menestys. Yllättäen paalupaikan otti kuitenkin Jean Alesi Benettonilla. Suoranopeutta uupui mutta mutkanopeus B197:llä oli erittäin hyvä joten paalupaikka oli ansaittu.

Monzan radalla on hyvin vaikea ohittaa ja se joka pääsee johtoon on etulyöntiasemassa. Voittotaistelu kääntyi Jean Alesin ja David Coulthardin väliseksi. Coulthard ei päässyt ohi radalla joten ainoa tilaisuus ohittaa Alesi oli varikolla. Onnistuisiko David siinä? Kierroksella 31 tehtiin ratkaisunhetket. Pysähdyksillä ero oli 7,8 Coulthardin hyväksi kun Alesilla pysähdys oli 8,7 sekuntia. Benettonin voiton maksoi päämekaanikon tekemä polttoaineen virhelaskelma. Muutama kierros enemmän eli 1-3 kierrosta olisi tuonut Alesille uran toisen voiton.

Mika Häkkinen johti hetken ennen pysähdystä, mutta Häkkiselle oli kerrottu Coulthardin olevan nopeampi ja Häkkinen ei missään tapauksessa saisi estellä Coulthardia. Häkkinen järkevänä miehenä noudatti käskyä. Mikan kisa meni muutenkin pieleen renkaan kuoriuduttua aivan liikaa ja sitten Häkä aloitti hurjan taistelun ja ajoi kilpailun nopeimman kierroksen. Coulthard omisti voittonsa vähän aiemmin menehtyneelle Prinsessa Dianalle.

 

[CCMK]

Jerez 26.10.1997

Maailmanmestaruus oli auki. Villeneuve tai Schumacher voittaisivat sen. Aika-ajossa kolme miestä ajoivat tasa-ajan ja Damon Hillin paalupaikan pilasi vain Ukyo Katayaman aiheuttamat keltaiset liput. Ensimmäisellä stintillä Schumi oli kolmantena ja Häkkinen kävi varikolla. Schumi pysyessä edellä Villeneuve häviäisi ja Schumacher olisi kolmatta kertaa maailmanmestari. Heinz-Harald Frentzen johdossa yritti sulkea tietä Schumacherilta sillä Frank Williams oli antanut käskyn pidätellä Schumacheria.

Sama käsky oli Sauberin kuljettajilla yrittää pidätellä Villeneuvea. Joidenkin lähteiden mukaan Sauberin kuljettajilla olisi viime kädessä ollut valtuudet ns. Vahingossa kolaroida Villeneuve pois radalta. Onnistuisiko Schumin ottaa voitto ja mestaruus?

Villeneuve meni varikolle Schumin ollessa tilapäisesti neljäntenä. Schumin toivo oli ohittaa Frentzen ja sen jälkeen vain ajaa hirvittävä ero Villeneuveen. Häkkinen meni hetken kuluttua varikolle ja Schumin tilaisuus oli tullut. Villeneuve pysyi kuitenkin harmittavasti lähellä. Jean Todtia väitettiin myös Jordan-kuskien avustusyrityksistä joiden tarkoitus oli hidastaa Villeneuvea.

Toisten stinttien jälkeen Villeneuve nousi ja nousi ja lopulta Dry Sackissa tuli kolari. Se aiheuttii suurimman medianmylläkän sitten kauden 1994 Adelaiden. Epäurheilijamaisuutta Schumi osoitti ja lopulta FIA hylkäsi kaikki pisteet kaudelta 1997. Tuon kolarin jälkeen moni on varmasti saanut Schumi-vihansa lopullisesti sytytettyä.

Jerezin 1997 maaliintulojärjestys oli hieman armollista kun Villeneuve päästi Häkkisen ja Coulthardin voittamaan, mutta siinä vaiheessa sitä ei mietitty. Edellisestä Keke Rosbergin Adelaiden 1985 voittokisasta oli kulunut 12 vuotta ja se oli hienoa nähdä Mikan voittavan kaiken jälkeen. Toki siitäkin yritettiin löytää pahaa sanottavaa sillä lehdistö syytti Williamsia voitonjärjestelystä.

Schumin moittimista esiintyi yleensä Schumin keinoja vilpittömästi puolustaneissa italialaisissa ja saksalaisissa lehdissä. Kaiken kaikkiaan kauden 1997 Jerez de la Fronteran kisa jäi mieleen suomalaisuuden uutena tulemisena ja myös erään Gilles Villeneuven unelman toteutumisena sillä hänen poikansa sai sen mitä hänen isänsä ei saanut koskaan eli maailmanmestaruuden.

 

[Renngeist]

Toisten stinttien jälkeen Villeneuve nousi ja nousi ja lopulta Dry Sackissa tuli kolari. Se aiheuttii suurimman medianmylläkän sitten kauden 1994 Adelaiden. Epäurheilijamaisuutta Schumi osoitti ja lopulta FIA hylkäsi kaikki pisteet kaudelta 1997. Tuon kolarin jälkeen moni on varmasti saanut Schumi-vihansa lopullisesti sytytettyä.

Paitsi että ei hylännyt. Pisteethän Squmille jäi voimaan, mutta vain toinen sijoitus sarjasta vietiin. Tämä tietty oli ihan tyhjänpäiväinen rangaistus, mut hei, mitä muuta FIA osaa?

 

[CCMK]

Melbourne Albert Park 9.3.1997

Kauden avauskilpailu Melbournessa toi odottamattomaan käänteen kun David Coulthard otti johtoaseman kilpailussa. Coulthardin lisäksi voittoa tavoittelivat myös Heinz-Harald Frentzen ja Michael Schumacher. Pystyisikö Coulthard katkaisemaan McLarenin 3 vuoden putken voitottomuuden ja tuomaan ensimmäisen voiton sitten Adelaiden 1993 ja Ayrton Sennan?

Heinz-Harald Frentzeniä ei Dennis pitänyt niin vaarallisena kuljettajana, mutta Michael Schumacher oli loppuosalla kisaa radan nopein mies ja heti Frentzenin keskeytettyä jarruvikaan Michael alkoi saada parempia kierroksia aikaan. Kilpailussa Pedro Dinizin epäiltiin vaikuttaneen rahalla kilpailun tuomariston päätökseen päästää hänet mukaan kilpailuun 107 % säännöstä huolimatta.

Schumacher valitteli ohittamisen vaikeutta vaikka etäisyyttä olisi ollut 50 metriä sillä ohi ei vain päässyt ilman kolarinvaaraa. Nopeampi Schumi kuitenkin oli, mutta ei tarpeeksi. David Coulthard otti uran toisen voittonsa ja sai McLarenin nousemaan alemmuustilastaan. Mika Häkkinen otti hienon ja tiukan lopun jälkeen kolmannen sijaan veteraani Gerhard Bergerin jäädessä neljänneksi.

 

[CCMK]

Hockenheim 27.7.1997

Gerhard Bergerin kilpailu oli täynnä traumaa ja onnentunnetta. Huonoihin puoliin oli kuulunut isän kuolema ja sairasloma joka piti hänet kolme kisaa sivussa. Tuon ajan hänen paikkansa oli Alexander Wurzilla. Hockenheimin onnentunteisiin kuuluivat voitto, paalupaikka ja nopein kierros. Kisassa Bergerillä oli johto, mutta Giancarlo Fisichella toi haastetta olemalla toisena. Berger mennessä varikolle Fisichellalla oli enemmän polttoainetta pysyä johdossa. Bergerin ainoa toivo oli johtaa pysähdyksen jälkeen ja rakentaa riittävä ero. Pystyisikö Berger siihen?

Auto nimeltä B197 oli ratkaisun avain. Benettonin B197:n etu oli sen uskomaton pito mutkissa. Lisäksi autosta löytyi uskomaton mutkanopeus ja se oli etu josta Gerhard Berger piti. Tosin suoranopeus oli sen heikkous. Suoranopeudessa hävittiin, mutta mutkissa ja Hockenheimin shikaaneissa ero otettiin tuplasti takaisin.

Kaksi kertaa Berger meni ylikovaa mutkiin ja Sachsin mutkassa hän ajoi ulos radalta. Benettonin downforce oli Hockenheimin ja Monzan kaltaisilla radoilla äärimmäisen huippua ja Hockenheimin mutkissa Berger tunsi elävänsä autonsa kanssa. Kierroksella 17 kisa meni varikolla ja kierroksella 24 kisa jatkui Fisichellan mennessä varikolle.

Jordanin nuori haastaja oli erittäin vaarallinen vastustaja ja ainoa keino oli vain ajaa nopeampaa mutkissa ja shikaaneissa Hockenheimin radalla ja luottaa siihen, että Fisichella jarruttaa aikaisemmin. Voittoon riittävä pysähdys oli 30 sekuntia ainakin, mutta sekään ei riittänyt kun Fisichella meni edelle toisilla stopeilla. Sen jälkeen Bergerin piti ajaa kiinni Fisico ja toivoa vähintään 15 sekunnin eroa sillä suorilla Jordan oli nopeampi. Jan Magnussenin auton moottorinpala ratkaisi voiton kun Fisichella ajoi palaseen ja rengas puhkesi.

Gerhard Bergerille se oli uran viimeinen voitto ja Benettonin viimeinen voitto. Samalla se oli ainoa jonka päätteeksi kuului Italian kansallislaulu. Itävallan tuttua osittain surumielistä laulua ei kuultu ennen kauden 2009 Silverstonea kun Red Bull voitti Sebastian Vettelin johdolla.

Kisan toinen tähti oli Jarno Trulli joka ajoi unelmakisan Prostilla ja olisi voinut ottaa jopa kolmannen sijan, mutta se meni Mika Häkkiselle. Benettonin ensimmäisen voiton toi myös Gerhard Berger Meksikossa 1986. Vaikka sitä ei silloin voinut tietää niin mielenkiintoisesti Benettonin ympyrä sulkeutui siihen voittoon loppupelissä.

 

[CCMK]

Magny-Cours 29.6.1997

Ranskan kilpailun taistelu meni Michael Schumacherin ja Heinz-Harald Frentzenin väliseksi. Schumi oli kuitenkin parempi ja veti pitemmän korren. Ralf Schumacher oli myös ajamassa pisteille. Kisan lopulla oli mielenkiintoista nähdä että ohittaisiko Schumi kierroksella pikkuveljensä?

Silloin Ralf ei saisi pistettä. Schumi antoi kuitenkin Ralfin ohittaa ja saada piste. Schumacher hyötyi tästä ja Ralfkin voiton ja pisteen muodossa sillä Jean Alesi ja David Coulthard olivat kolaroineet ja Coulthard keskeytti.

Ainoa riski tässä Schumin eleessä oli vain se riski, että isoveli olisi ollut liian nopea ja riskittömään itsensä ohittamiseen ei olisi ollut Magny-Coursin radan ahtauden takia ollut tilaa. Radalla myös satoi, mutta sadekelin renkaat olivat alla.

Prost teki kisan aikana huimaa uhkapeliä lähettämällä välillä Prostilla debyytin tehneen Jarno Trullin matkaan välikelin renkailla joka olisi parhaimmillaan saattanut johtaa jopa kilpailun voittoon, mutta sade jatkui ja taktiikka meni pieleen. Kisa oli Schumin ja Ferrarin oletettiin saavan juonesta kiinni kauden alla. Kilpailu oli myös keski-iältään nuorin lähtöruudukon omanneen joukon siihenastisessa F1-historiassa.

 

[CCMK]

Imola 27.4.1997

Heinz-Harald Frentzen oli ajamassa kohti uran ensimmäistä voittoa ja hän halusi varmasti vaientaa paljon julkisuudessa olleita kriitikkoja hänen heikkoudestaan verrattuna Villeneuveen. Kolme kautta aiemmin hän oli ehdolla Williamsille Sauberilta Sennan kuoltua. Silloin lukkarinrakkaus voitti kilvanajon ja sulki näin jälkiviisaasti kenties mielenkiintoisimman vaihtoehtoisen mestaruustaistelun F1:ssä.

Tosin on aina helppoa olla jälkiviisas. Kauden aikanakin Senna olisi mieluummin halunnut tallikaverikseen Frentzenin kuin Hillin. Kisan aikana Frentzenin ainoa pelko oli jarrut ja se, että pääsisikö hän ohitse kierroksella ohitettavista kuljettajista?

Mielenkiintoisin näistä oli Minardin Ukyo Katayama joka toivoi Kamin tuovan hänelle vesisadetta sunnuntaille. Minardi oli ottanut uskomattoman riskin ja virittänyt auton aika-ajon jälkeen sadekelin säädöille. Sen takia auto oli hidas kuin etana ja jäi lopulta kolme kierrosta.

Toki pilvisen kelin muuttuessa sateeksi Katayama olisi ollut radan nopein mies sillä muilla olisi ollut sadekelin renkaat, mutta autoissa olisi ollut kuivan kelin säädöt. Lopulta riski meni tyypilliseksi lauantai-illan lotoksi jossa ei voita yleensä mitään ja Katayama oli radan liikkuva shikaani.

Kärjessä Frentzenin toivo oli ohitusten jälkeen saada 8-10 sekunnin ero, mutta Schumi ei suostunut häviämään vaan ajoi Frentzenin perässä ja voitto olisi voinut mennä Schumin osoitteeseen mutta toisin kävi.

Entiset ystävykset olivat olleet Corinnan jälkeen katkeria vihamiehiä ja välit sovittuaankin jäisiä keskenään. Frentzen voitti ja Eddie Irvine liittyi kolmantena miehenä mukaan Frentzenin voitonjuhliin.

 

[CCMK]

Silverstone 13.7.1997

Mika Häkkisen kilpailu oli sujunut erittäin hyvin. Kolmas sija oli varmistumassa ja Ron Dennis oli tyytyväinen. Martinlaakson suurella miehellä oli edellytykset voittoon, mutta johtajat menivät liian kaukana joten voitosta haaveilu näytti kaukaiselta.

Toisten pysähdysten aika tuli ja Ron Dennis halusi Mikan varikolle. Häkkinen kieltäytyi ja Dennis oli hieman järkyttynyt. Häkkisen tavoite oli ottaa riski ja ajaa vielä ainakin 1-5 kierrosta ennen varikolle tuloa ja tarvittaessa pitempään. Ymmärrettyään ajajaansa ja käsitettyä, että kisan kestäessä Mikan päätä ei käännetä niin Dennis antoi käskyn ja Mika sai yrittää voittaa ensimmäistä kertaa.

Kierroksella 44 oli jännityksen hetket käsillä. Onnistuisiko Mika ottamaan voiton kotiin Martinlaaksoon vai menisikö Villeneuve edelle ja saisi samalla viimeisen naurun? Eddie Irvine oli keskeyttänyt toiselta sijalta ja Villeneuve meni varikolle. Häkkisen piti mennä kierroksen kuluttua varikolle, mutta Häkkinen kieltäytyi menemästä. Renkaat olivat valmiiksi kuluneet ja alkoivat kuoriintua pahasti.

Siitä huolimatta Häkkinen painoi hanan pohjaan ja paahtoi menemään. Ainoa toivo oli päästä Villeneuven edelle ja painaa vähintään 10 sekunnin edestä edelle. Enempää renkaat eivät välttämättä antaisi ja sen jälkeen ne olisivat ajokelvottomat. Yksi ainoa ajovirhe tai hiekalle meneminen aiheuttaisi myös johtoaseman menemisen. Villeneuve sai Häkkisen kiinni ja hetken kuluttua olisi alkanut jännitysnäytelmä.

Häkkisen ainut toivo oli radan uudet muutokset ja se että autoja oli muutettu vuodesta 1994 lähtien niin paljon, että edes Silverstonessa ohitukset eivät enää onnistuneet kovinkaan hyvin aiempaan verrattuna.

Lopulta taistelua ei nähty kun Häkkisen moottori räjähti. Vain onnella Villeneuve välttyi ulosajolta Mercedeksen valutettua öljyä suoraan ajolinjalle. Häkkisen voiton oletettiin olevan enää vain ajan kysymys.

Villeneuve sai voiton ja suurta huomiota aiheutti Alexander (Alex) Wurzin ajaminen kolmanneksi uransa kolmannessa kilpailussa. Shinji Nakanon melkein varma kuudes sija päättyi keskeytykseen ja se oli harmin paikka jälleen potentiaalisesti ajaneelle japanilaiskuljettajalle. Toinen juttu oli Katayamalla joka käsittämättömästi ajoi seinään ja toi radalle turva-auton. Villeneuve sai voitostaan kuitenkin lisää itseluottamusta tuleviin kisoihin.

 

[CCMK]

Spa-Francorchamps 24.8.1997

Belgian Spassa jossa Eau Rouget ja La Sourcet ovat kaikille tuttuja ja 7 kilometrin rata on F1-sarjan pisin on tarjonnut legendaarisia kilpailuita vuosien varrella. Span ainoa ongelma on ollut erittäin vaihteleva sää mikä on tuonut mielenkiintoa kisoihin, mutta toisinaan pilannut niitä. Kaudella 1997 kaikki näytti hyvältä, mutta 20 minuuttia ennen starttia valtava salaman välähdys taivasta repivällä ukkosen jyrinällä höystettynä avasivat ikkunat yläkerrassa ja hirveä kaatosade muutti radan jokialtaaksi ja f1-kisasta uhkasi tulla moottorivenekilpailu.

Kilpailun tuomaristolla käytiin juttusilla ja vaikka kauden 1994 Suzukan jälkeen sääntöihin tullutta turva-auton perässä starttaamispykälää ei haluttu käyttää niin toista kertaa f1-sarjan perässä lähdettiin turva-auton perässä kisaan. Yksinkertaisesti pienestä protestista huolimatta radalla ei olisi mitenkään voinut ajaa sateessa. Sitä kuitenkin yritettiin. Ralf Schumacher spinnasi Stavelotissa ja joutui lähtemään vara-autolla mukaan kilpailuun. Michael Schumacher ajoi Bus Stopissa valtavan vesilammikon yli joka olisi vähänkin nopeammin ajettuna riittänyt suistamaan auton radalta.

Sen jälkeen kisan tuomaristo käytti hätävarjeluna turva-auton perästä lähtöä. Tämä tulisi aiheuttamaan jo tuolloin pienen harmin siitä, että mahdollisesti radan kuivuessa välikelin renkailla ajavat kuljettajat saisivat huomattavaa etua kilpailun kuluessa ja radan kuivuessa. Päätös tehtiin nopeasti ja matkaan lähdettiin pienen empimisen jälkeen turva-auton perästä.

Kaudella 1994 Suzukassa oli jouduttu lähtemään viimeksi matkaan ja nyt olisi toinen kerta. Hetkeä ennen lähtöä Jean Todt teki päätöksen josta vain hän ja Schumi tiesivät. Takasiipi vaihdettiin ja auton säädöt säädettiin kuivemmalle kelille ja autoon laitettiin välikelinrenkaat joita pidettiin järjettöminä sellaisella kelillä. Mika Häkkinen oli ohittanut kaksi autoa tahallisesti FIA:n mukaan ja sai siitä myöhemmin muistutuksen ja yhden kisan ehdollisen kilpailukiellon.

Lauantain bensasotkun ja mystisen jousitusvian vuoksi McLaren ei halunnut enempää häiriöitä kilpailuun. Kilpailun renkaat olivat mielenkiintoiset ja yleensäkin renkaat kaudella 1997 tarjosivat mielenkiintoa. Goodyear käytti 4 kuivan kelin seosta eli kirjainrenkaita A, B, C ja D-seoksia ja kolmea eri sadekelin rengasseosta. Sadekelin renkaat erityisesti olivat mielenkiintoiset sillä sääntöjä oli muutettu kaudeksi 1997 siten, että vanhan polven Q-renkaita eli Quattro-renkaita jotka olivat kaudesta 1991 käytettyjä vanhan polven sadekelinrenkaita ei saisi enää käyttää kaudella 1997.

Niiden rakenne koostui neljästä päällekkäin liitetystä kovasta umpikumipatjasta jotka imivät vettä sisään ja kun yksi kerros poisti vettä niin toinen kerros jatkoi veden imemistä ja niiden kestäessä pitkään huolta ei ollut radalta poisajamisesta. Tosin kaikkien patjojen täyttyessä renkaiden pito olisi tasan nolla ja sitten kaikki olisi ollut mennyttä. Nimi Quattro tuli nelosta tarkoittavasta sanasta. FIA:n asettama rengaskielto ja sadekelinrenkaiden uudistus oli tullut kauden 1996 lopulla. Q-renkaista oli käytössä niiden viimeinen sukupolvi eli kauden 1996 renkaat.

Goodyear ei kuitenkaan ollut varautunut riittävän ajoissa ja sai lopulta FIA:lta poikkeusluvan käyttää Q-renkaita. Toimitalossa Yhdysvalloissa ei tosin pidetty uusista sadekelin rengassäännöistä sillä niiden ajateltiin heikentävän kisailua ja aiheuttavan muutenkin onnettomuuksia kisoissa. Tämä oli myös yksi syy Goodyearin vetäytymiselle kauden 1998 jälkeen.

Myöhemmin kaudella tämä rengaskielto myös kokonaan kumottiin, mutta Q-renkaat olivat umpikumiseosta joka poisti valtavat määrät vettä verrattuna nykypäivän sadekelinrenkaisiin. Uusien sadekelirengassääntöjen mukaan Goodyear oli kehittänyt heikomman V-vyörenkaan joka oli käytännössä ristikudosrenkaan ja vyörenkaan risteämä jossa oli päällekkäisiä sidoksia joissa oli pehmeää vedenimevää muovikumia ja kovempaa kudosta joka vauhdissa poistaisi vettä renkaista.

Sen poikkeuksellisen kuvion takia rengas tunnettiin V-seosrenkaana V-kirjainta muistuttavan kuvion takia. Lisäksi oli vielä tavalliset sadekelin renkaat. Kaudella 1997 sääntöjen pakottamana Goodyear toi myös raita-D:nä tunnetut välikelinrenkaat jotka olivat käytännössä sadeurilla varustettuja D-renkaita.

Bridgestonella oli huomattavasti vähemmän renkaita käytössään. Kuivan kelin seoksia oli pehmeä ja kova. Sateella renkaita olivat tavalliset saderenkaat, välikelinrenkaat ja Monsuunirenkaat rajuun sateeseen jotka tuotiin kaudella 1997 lajiin.

Rengasvalinnat menivät siten, että kauden 1996 Q-renkaita käyttivät Villeneuve, Frentzen, Alesi, Irvine ja Ralf Schumacher. Giancarlo Fisichella otti kauden 1997 V-renkaat ainoana kuljettajana ja Schumacher otti raita-D:t alleen. Kaikki muut ajajat ottivat tavalliset sadekelin renkaat ja Bridgestonella kaikki käyttivät Arrowsia lukuunottamatta monsuunirenkaita. Arrows käytti tavallisia Bridgestonen saderenkaita.

Kolme kierrosta ajeltiin turva-auton perässä ja ensimmäisen kierroksen aikana rata kuivui. Michael Schumacherin arpaonni osui ja välikelinrenkailla hänen oli helppo työ mennä muun joukon edelle ja välittömään johtoon heti turva-auton poistuttua radalta. Giancarlo Fisichellalla etu oli mielenkiintoinen ja se osoitti uuden V-seoksen edun vanhaan Q-seokseen nähden. Q-seokset olivat suunniteltu kaudella 1991 ja niitä oli joka vuosi vain hieman muutettu perusidean pysyessä samana. Rengasratkaisu oli auttamatta vanhentunut vuosien mittaan. Sen umpikumiseos ei sallinut jäähdytystä ja se oli raskaampi rengas kuin V-seos suuremman painon ja vedenottokyvyn takia.

V-renkaalla pystyi ajamaan huomattavasti nopeammin kuivemmalla radalla vaikkakaan kyseessä eivät olleet kuivan kelin renkaat. Etua tuli jopa 4 sekuntia kierrokseen. V-renkaat ottivat vähemmän vettä alleen, mutta niiden hapenottokyky joustavamman rakenteen johdosta tiesi myös viilentävää ilmavirtaa renkaisiin ja siten oikeutti ajamaan jopa kuivuvillakin radoilla rajoitetusti. Toisaalta Q-renkaan vedenottokyky jätti muut renkaat ja myös Bridgestonen monsuunirenkaat auttamatta toiseksi. Se pystyi parhaimmillaan imemään moninkertaisesti enemmän vettä ja monet pitävät kyseistä rengasta nykyformuloiden ainoana oikeana saderenkaana.

Tosin senkin aikakauteen mahtui yksi kisa jossa ei edes niillä olisi voinut yhtään mitään riittävän märällä kelillä eli Adelaidessa 1991. Suzuka 1994 oli myös aivan niillä rajoilla sillä sen verran paljon vettä oli sielläkin radalla. Fisichella ajoi V-seoksella ja pääsi Alesista ohi ja muutenkin onnistui pitämään Häkkisen takanaan koko kisan. Schumi otti kuitenkin hienon taktisen voiton. 20 sekunnin sijaan ero oli 6:ssa kierroksessa 40 sekuntia ja sen jälkeen ero oli kuriositeettia. Myös Ralfilla oli mielenkiintoinen edun yritys. Hän yritti lähteä matkaan D-seoksella joka olisi onnistuessaan tuonut jopa voiton, mutta D-seoksilla hän ajoi kolarin ja siirtyi vara-autoon. Mika Häkkinen diskattiin kisasta myöhemmin polttoainenäytteen epäselvyyden takia.

 

[CCMK]

Hungaroring 10.8.1997

Ukyo Katayamalle Hungaroring Unkarissa oli aina ollut ongelmallinen. Kaudella 1992 ensimmäistä kertaa ajaessaan näytti jopa siltä, että Katayama ei selviydy edes esikarsinnasta. Katayama selvisi aika-ajon karsintaan ja sitten aika-ajoissa Katayama ajoi ruutuun 20. Keskeytys tuli kierroksella 35 moottorin hajotessa niinkuin Larrouksella siihen aikaan moottorit usein hajosivat. Kaudella 1993 Tyrelillä ei tarvinnut enää karsintaa pelätä, mutta lähtöruutu oli 23:s. Lopulta sijoitus oli kymmenes.

Kauden 1994 Hungaroring oli paras. Katayama oli viides aika-ajossa ja hänen kisastaan odotettiin erittäin paljon, mutta kolari Eddie Irvinen ja Rubens Barrichellon kanssa vei pistemahdollisuudet ja kisa oli siinä. Kauden 1995 Hungaroring päättyi ulosajoon kierroksella 46. Lähtöruutu oli 17:sta heti tallikaveri Mika Salon takana. Japanilaisille sattui tapahtui sillä Taki Inouen päälle ajoi turva-auto. Kauden 1996 Hungaroring toi parhaan sijoituksen Unkarin kisoissa. Katayama oli 7:s ja lähtöruutu oli 14:sta. Vain Rubens Barrichello vei pisteen ilon.

Kaudella 1997 pisteitä eikä hyvää sijoitusta ollut tulossa. Aika-ajossa sijoitus oli 20:s. Hungaroringin kisa oli vaikea ja Katayama hyötyi jälleen muiden keskeytyksistä. Katayama näytti kuitenkin taistelijan lahjakkuutta vielä vanhempanakin ja ohitti muutamia kertoja vaikeasti ohituksia tarjoavalla Hungaroringin radalla Minardilla joka oli paljon huonompi auto kuin Tyrell millä Ukyo-san oli 4 vuotta aiemmin järjestänyt upean ohitus-shown vaikka tuolloinkin muitakin kuljettajia keskeytti. Ukyo oli tuolloin 34 vuotta vanha kuin kaudella 1993 vain 30 vuotta.

Aivan kilpailun loppuvaiheessa Kilpailu muistutti kauden 1993 kilpailun toisintoa. Ainoa ero oli nyt se, että Minardin miehistö muisti tankata enemmän ja tällä kertaa kehitysosat Minardilla olivat Katayaman autossa eikä tallikaveri Tarso Marquesin. Rahamäärän takia joka oli 15 miljoonaa dollaria kaudella 1997 Katayama oli eräänlainen ykköskuljettaja tiimissä. Kaudella 1993 Tyrellin kehitysosat olivat menneet Andrea de Cesariksen autoon ja se ei silloin miellyttänyt Katayamaa.

Kilpailun lopussa häneltä pettivät jarrut ja jälleen kerran hän joutui jarruttelemaan jopa 200 metriä muita aikaisemmin mutkiin ja toiseksi viimeisessä mutkassa myös hänen moottori alkoi yskiä. Tällä kertaa ei kuitenkaan polttoaineen loppumisen takia vaan autossa olleen teknisen vian vuoksi.

Lopulta Katayama oli kymmenes ja jätti tiimikaverinsa Marquesin 12:sta sijalle. Tallikaverinsa hän oli jättänyt myös kaudella 1993 jolloin bensanloppumisuhasta huolimatta ja siitä, että auto sammui parc fermehen tullessa täysin niin onnistui pitämään tallikaverinsa Andrea de Cesariksen takanaan.

Huolimatta siitä, että Ukyo ajoi vanhoilla osilla ja Andrea ajoi uusilla osilla. Andrea oli ollut 11:sta ja Ukyo kauden 1997 kisan tapaan 10:s. Hungaroringilla kausien 1993 ja 1997 kilpailut Katayamalla olivat omalla tavallaan uniikkia vaikeuksien kautta maaliin ajamisia ja onnistumista myös heikommallakin autolla järjestettävästä hienosta showsta esimerkkejä.

 

[CCMK]

Hockenheim 27.7.1997

Giancarlo Fisichellan kilpailu Hockenheimissa oli sujunut erinomaisesti. Ainut ongelma oli vain sarjan ikäpresidentti Gerhard Berger. Berger oli löytänyt ajajan vauhtinsa ja ajanut loistavan kilpailun.

Fisichella oli toisena, mutta kilpailun loppuvaiheessa rengasrikko oli tullut Jan Magnussenin mootorin palasista ja siitä johtuen Fisichellan kisa oli pilalla. Takaa tuli Michael Schumacher ja palkintokoroke näytti menevän ulottumattomiin. Renkaanvaihto tulisi olemaan vaikeaa ja aikaa vievää. Onnistuisiko Fisichella ajamaan pisteille?

Eturenkaan puhjetessa tilanne olisi ollut helpompi, mutta takarenkaan puhkeaminen olisi ollut viimeinen mahdollinen juttu mikä olisi tehnyt Fisichellan kisasta onnettoman. Kolmella renkaalla ajaminen ei ole helppoa ja auto usein pyrkii viemään toiseen suuntaan. Fisichellalla vasemmat mutkat olivat helpompia mutta oikeat olivat painajaista.

Takarengas puhkesi ja sen jälkeen Fisichella meni varikolle ja tavoite oli päästä kuuden parhaan joukkoon. Hetken kuluttua Fisichellan auto hyytyi ja keskeytys tuli. Kierroksien vähyyden vuoksi Fisichellalle merkittiin sijoitukseksi luku 11 viisi kierrosta Bergeriä jäljessä.

Michael Schumacher antoi kyydin kisan päätteeksi varikolle. Eddie Jordan oli ylpeä Fisichellasta ja varikolla ajateltiin Jordanin voittavan kaudella 1997 tai sitten ensi kaudella vuonna 1998 ensivoittonsa ja sen ottajaksi veikkailtiin Fisichellaa jonka kanssa Eddie väänsi jatkosopimusta.

 

[CCMK]

Monaco 11.5.1997

Monacon kisa alkoi kevyessä kaatosateessa. Williamseilla oli laitettu kuivan kelin D-seokset Heinz-Harald Frentzenille ja Jacques Villeneuvelle. Frentzenin jousitusta oli säädetty kevyemmäksi kuin Villeneuvelle, mutta muuten säädöt olivat samat. Taktiikka perustui 14 vuotta aiemmin voiton tuottaneeseen Keke Rosbergin taktiikkaan. Sääli sillä tällä kertaa vesisade ei päättynyt vaan jatkui ja kisa meni katastrofiksi.

Jordanilla säädöt olivat sadekelissä, mutta renkaat olivat välikelinrenkaita. Michael Schumacherilla oli kaksi tunnustelukierrosta ja Schumi päätyi saderenkaisiin.

McLarenilla David Coulthard otti välikelinrenkaat ja märän kelin säädöt ja Mika Häkkinen otti Frentzenin säädöt eli pehmeän jousituksen ja Goodyearin D-renkaat ja kuivankelin säädöt. Pedro Diniz otti myös takarivissä kuivan kelin D-renkaat ja Häkkisen ja Frentzenin säädöt autoon Villeneuven kovalla jousituksella höystettynä.

Kaikilla muilla kuljettajilla oli joko märän kelin renkaat tai välikelinrenkaat. Takarivissä Rubens Barrichellon valinta ei paljoa poikennut tavallisesta, mutta Mika Salolla oli hyvin kiinnostava yritys ajaa ilman mitään varikkokäyntiä sillä auto yksinkertaisesti tankattiin täyteen bensaa niin paljon kuin tankkiin mahtui. Tankissa oli 135 kiloa eli 160 litraa polttoainetta.

Kilpailu alkoi ja pian Schumi meni Frentzenistä ohi vaikka ainoa tilaisuus Frentzenillä voittaa olisi ollut pysyä radalla, mutta Schumi meni ohi ja koska Monaco on vaarallinen rata ajaa märällä kelillä kuivan kelin renkailla niin Frentzen joutui ajamaan kieli keskellä suuta.

Jokainen sijanmenetys tiesi alempaa sijoitusta lopussa. Myös Ralf Schumacher meni ohi. Pian Ralf keskeytti kolariin ja Frentzenin kisa päättyi kierroksella 39 pian varikkokäynnin jälkeen. Tuolloin autossa oli märän kelin renkaat.

Lopulta kisan voitti Michael Schumacher. Kilpailu keskeytettiin kierroksella 62 kahden tunnin aikarajan tullessa täyteen. Kisan olisi voinut äärimmäisen hyvällä onnella voittaa Stewartilla ajanut Rubens Barrichello. Mika Salo ajoi ilman stoppia viidenneksi ja kolmanneksi tuli yllättäen Eddie Irvine mikä ohitti edelliskauden voittajan Olivier Panisin joka olisi saattanut olla kolmas ilman sitä ohitusta.

 

[CCMK]

Hungaroring 10.8.1997

Damon Hillille ja Arrowsille vuosi 1997 oli vaikea vuosi. Williamsilta poispotkittu maailmanmestari oli päätynyt Arrowsille ja ajoi niin paljon kuin kalusto salli. Bridgestonen renkaat olivat osoittautuneet hienoiksi aika-ajossa ja kisassa hän yllätti kaikki ottamalla johtoaseman joka näytti tuovan hänelle ja Arrowsille kauan odotetun ensimmäisen voiton. Rengassäännöt sanoivat että lauantaina aamulla sunnuntain renkaat piti olla päätetty.

Jordanit ottivat C-renkaat sillä yllättäen D-seokset eivät kestäneet paljonkaan Hungaroringin radalla ja suurin osa muista otti D-seokset. Bridgestonen tiimeistä kaikki menivät primella eli kovalla renkaalla ja Arrowsit menivät aika-ajon tapaan optionilla eli pehmeällä renkaalla. Frentzen teki kärkikuljettajista poikkeuksen lähtemällä C-seoksella kilpailuun.

Muut kuljettajat olivat Jordanin Ralf Schumacher ja Giancarlo Fisichella. Unkarissa Arrows pääsi johtoon vaikka alussa ei siltä näyttänyt ja lopulta niin järkyttävää kuin se oli niin Hill oli järjestämässä jättiyllätystä ajamalla voittoon Arrowsilla ja 35 sekunnin erolla.

Sitten jokin petti. Hydrauliikka meni autosta ja vaihteistolla ei ollut tukoksen takia mahdollista pyörittää sähkövirtaa vaihteille. Viides vaihde hajosi ja vauhti hidastui vaihde kerallaan ja lopulta Damonilla oli vain kaksi kunnolla toimivaa vaihdetta. Villeneuve joka oli puolen radan verran jäljessä Hilliä alkoi nopeasti ajaa häntä kiinni.

Lopulta eroa ei ollut mitään ja Hillin ainoa keino ottaa voitto olisi ollut hyvin epäurheilijamaisesti työntää Villeneuve ulos radalta. Hillin auton suoranopeus ei ollut edes 150 km/h suorilla joten auto oli hajoamaisillaan Villeneuve ohittaessa hänet lopulta ulkokautta koska näytti siltä, että ohikaan ei muuten pääse.

Hill myös blokkaili ja ainoa keino voittaa kisa olisi ollut väkisin työntää Villeneuve tieltä. Arrowsilla oltiin järkyttyneitä ja lopulta Arrows ei koskaan saanut voittoa vaikka piristykseksi Bridgestone oli edistynyt ja sen uskottiin vielä tuottavan voiton jonain päivänä Arrowsille.

 

[CCMK]

Suzuka 12.10.1997

Suzukan kilpailu oli jännitysnäytelmä jossa esiintyi kuitenkin myös tallimääräyksiä. Tässä vaiheessa Frentzenin piti auttaa Villeneuvea ja Eddie Irvinen piti auttaa Michael Schumacheria. Kisan alussa Irvinen lähtö oli huono ja Häkkinen meni ohi. Seuraavalla kierroksella Irvine teki erittäin hienon ohituksen Esses-mutkassa.

Schumin kertoessa myöhemmin tilanne oli ennalta sovittu. Schumin tarkoitus oli siinä vaiheessa blokata Mika Häkkistä ja tarvittaessa härskisti raivata tieltä muutkin kuin Williamsin autot. Puolitoista kierrosta myöhemmin Irvine meni Villeneuvesta ohi ja 5,3 sekuntia oli pian ero ja 12 sekuntia oli kolmen kierroksen kulututtua eroa. Villeneuven ja Schumacherin vauhti oli ajoittain käsittämättömän hidasta. Irvinen arvioitiin kisan ennakoissa menevän kolme kertaa varikolle, mutta Irvine oli kahdella stopilla liikkeessä.

McLaren muutti myös taktiikkaa kahden stopin taktiikaksi kesken kilpailun Benettonin pysyessä kolmen pysähdyksen taktiikassa. Kierroksella 16 Irvine suunnitellusti luovutti johdon Villeneuvelle ja kierroksella 18 Villeneuve tuli sisään ja kierroksella 20 Schumi meni varikolle. Johnny Herbert meni Schumin ohi ja kaksi kierrosta myöhemmin tallimääräyksellä Herbert päästi Schumin ohi.

Irvine alkoi odottaa lopullista tallimääräystä. Kierroksella 23 Todt kiitteli tehdystä työstä, mutta Schumi piti laskea ohi. Irvine teki työtä käskettyä ja jäi hidastelemaan Williamsin miehiä Frentzeniä ja Villeneuvea. Irvine ajoi kuitenkin hyvin ja kenties pelasti tiimipaikkansa. Täydellisen päivästä olisi tehnyt Irvinen ajaminen toiseksi.

Turhalla pidättelyllä oli hintansa sillä myöhemmin kisasta Frentzenin oltua radalla kierrokselle 37 saakka etua oli kertynyt ja tallimestaruus meni Williamsille. Eräs keino pysähdysten aikana oli yrittää hidastaa Villeneuvea ja saamaan hänet jäämään ilman pisteitä Schumin yrittäessä saada mahdollisimman paljon pisteitä.

Eräs loppunäytös ja mahdollinen kosto Adelaidesta 1994 oli ollut Damon Hillillä joka pidätteli Schumacheria saadakseen kisan lopulla uskomattoman kovaa ajaneen Frentzenin Schumin edelle. Kiusaus Schumin tönäisystä ei toteutunut ja Schumi ajoi viime hetkellä voittoon. Kierros tai kaksi myöhemmin kisa olisi voinut päättyä toisin.

Irvine kirjoitti jatkosopimuksen kausille 1998 ja 1999 ja tarvittaessa kaudelle 2000. Damon Hillin mahdollisia kytköksiä Williamsin puolelle entisen tiimikaveri Villeneuven saamiseksi maailmanmestariksi ei ole saatu selville.

Villeneuve vielä diskattiin kisan jälkeen keltaisten lippujen noudattamatta jättämisestä aika-ajossa. Suzukan 1997 kilpailu oli mielenkiintoinen kisa, mutta samalla myös Jerezin kanssa kauden huonoin kilpailu siinä mielessä että kumpaakin kilpailua sävyttivät tallimääräykset ja Frank Williamsin ja Jean Todtin täysin häikäilemätön peli taistelussa maailmanmestaruudesta.

Kauden 1997 Unkarin kilpailu oli kuitenkin erittäin hieno ja uniikki ja siitä löytyi tähänkin juttusarjaan Saksan kisan ohella erittäin paljon kirjoitettavaa. Kauden 1997 suosikkikisan omalta puoleltani ilman kotimaan värilaseja vie Hockenheim missä Gerhard Berger otti uransa viimeisen voiton. Jerezissä taas kansallistunne kuohui sen verran voimakkaana, että oli hienoa nähdä Mikan ottavan voiton kauden päätteeksi. Ja kaiken muunkin jälkeen mitä oli tapahtunut erityisesti Adelaiden 1995 onnettomuuden jälkeen.

Tässä juttusarjassa julkaisin juttuja hieman lyhyempänä joten ennen kauden 1998 juttuja voisi kysyä näin, että olisiko tämä lyhyempi kertaus parempi kuin pitkä juttu vai olisiko perinteinen tapa parempi?

 

[CCMK]

Ja koska erityisempiä vastauksia ei kuulunut niin laitetaan juttuja samaan malliin lyhyenä juttuna kisoista. Ensin kuitenkin kauden 1998 ennakko:

Kausi 1998 Formula 1:ssä oli mielenkiintoinen. Ennen kauden alkua oli kavennettu autoja ja slicksit korvattu urarenkailla. Auton downforcea oli myös heikennetty viime kaudesta. Hallitseva maailmanmestari Jacques Villeneuve pettyi kun sai kuulla, että Renault vetäytyy ja Williams joutui käyttämään Mecachromen moottoreita. Kaudesta tulisi vaikea mutta uskoa menestykseen oli. Frentzen oli säilyttänyt paikkansa kaikesta huolimatta.

Joidenkin lähteiden mukaan erittäin lupaava ja lahjakas Juan Pablo Montoya olisi saattanut korvata Frentzenin ennen kauden alkua, mutta paikka pysyi testikuljettajana. Ferrarilla Irvine sai pidettyä tallipaikan ja minimipalkka nousi kaksinkertaiseksi. Schumacher jatkoi johtavana miehenä ja hänestä povattiin maailmanmestaria. Testirintamalla Luca Badoerista tuli Nicola Larinin perijä testikuskina.

Benettonilla Flavio Briatore oli häipynyt F1:stä ja paikalla oli David Richards joka otti tehtävät. Fisichella siirtyi Jordanilta ja Alex Wurz oli tallin toinen kuljettaja. Gerhard Berger lopetti yrityksistä huolimatta saada hänet vielä ajamaan tai edes olemaan tallin testimiehenä. Renaultin vetäydyttyä tiimillä oli Playlifen koneet joiden ei Williamsin vastaavien tuotteiden tapaan ajateltu olevan kovin hyviä.

McLarenilla jatkoivat Mika Häkkinen jonka ura oli nousujohteinen ja David Coulthard jotka täydensivät myös tulevaa soppaa maailmanmestaruudesta. Jordanilla ajoivat Damon Hill ja Ralf Schumacher Mugen-Hondien avustamina. Prostilla ajoivat Olivier Panis ja nuori ja energeettinen Jarno Trulli Italiasta. Tiimi oli vaikean edelliskauden jälkeen noussut yllättäjäksi ja kisojen mahdolliseksi mustaksi hevoseksi.

Sauberilla ajoivat veteraanit Jean Alesi ja Johnny Herbert ja Sauberille povattiin myös Mika Saloa joka kuitenkin meni Arrowsille. Salon tallikaverina Arrowsilla ajoi Pedro Diniz joka toi isoa sponsorirahaa talliin. Stewartilla pidettiin sama järjestys kuskeissa ja työttömäksi jäänyt Jos Verstappen pääsi testaamaan tiimiin.

Jan Magnussenin odotettiin voittavan Rubens Barrichellon jos miehen urasta haluttiin tulevan edes jotakin. Viime kausi oli ollut pettymys ja tälle kaudelle ei suuria tavoitteita ollut odotettavissa. Tyrrell-tiimi oli menossa konkurssiin ja se oli ostettu jo edellisellä kaudella pois Ken Tyrreliltä 30 miljoonan dollarin hintaan. British American Tobacco eli BAT halusi päästä mukaan F1:siin ja se odotti vielä vuoden koska se ei ollut vielä valmis tulemaan ja edellisen kauden Lolan katastrofi haluttiin välttää.

Ajajina toimivat nimellisesti Tyrellin viimeisellä kaudella Toranosuke Takagi ja Riccardo Rosset isoilla rahoilla. Maksavana testaajana tiimissä oli myös Gabriele Tarquini joka ei kuitenkaan paljoa viihtynyt tiimissä. Viimeinen tiimi oli hännänhuippu Minardi jonka kuljettajina pyörivät Esteban Tuero Argentiinasta ja Prostilta ja Jordanilta pois joutunut Shinji Nakano.

Kaudesta oli tulossa erittäin mielenkiintoinen. Villeneuven lisäksi maailmanmestaruudesta oletettiin tulevan Schumacherin, Irvinen, Häkkisen ja Coulthardin välistä taistelua. Realistisesti vain Häkkisen, Schumacherin ja Villeneuven odotettiin voittavan mestaruus.

 

[CCMK]

Melbourne Albert Park 8.3.1998

Kauden avaus Australiassa oli mielenkiintoinen avaus kaudelle 1998. MTV3 jatkoi lähetyksiä tuttuun tapaan ja Mika Häkkisen voitto edellisen kauden päätteeksi Jerezissä oli nostattanut odotuksia alkavalle kaudelle. Samalla se oli järkytys ja herätys kaikille Williamsin ylivoimaan tottuneille.

McLarenin kuljettajat Mika Häkkinen ja David Coulthard menivät menojaan suurimman osan kilpailun ajan. Kierroksella 36 Mika Häkkinen meni varikolle ja ajoi varikon läpi selvässä johdossa koska kuuli radioviestin väärin.

Häkkisen ollessa varikolla David Coulthard meni ohi ja kilpailun johdossa aikoi ohittaa samalla kierroksella sinnittelevän Heinz-Harald Frentzenin ja Eddie Irvinen. Mikan ainoa toivo voittaa kilpailu oli saada Coulthard kiinni ja päästä ohi. Ainoa neuvo oli vain, että aja lujaa ja älä kolaroi.

Mikalla oli kuitenkin salainen etu puolellaan sillä tallimääräyksellä oli sovittu, että se kuljettaja McLarenilla joka on johdossa ensimmäisen mutkan tai parhaan startin jälkeen saa voittaa kilpailun. Häkkinen oli ottanut kummankin edukseen.

Aivan kilpailun lopulla Coulthard päästi kaikesta huolimatta Häkkisen edelle vaikka hän olisi voinut pitää paikkansa sillä aivan ehdoton tiimimääräys ei ollut edellyttäen, että toinen kuljettajista ei olisi ollut ohitettavalla etäisyydellä toisesta. Lopulta Coulthard antoi tilaa ja tapaus herätti närkästystä.

Suomessa se herätti vain riemua, että Häkkinen voitti. Kolmanneksi kilpailussa ajoi Heinz-Harald Frentzen kierroksella jääneenä. McLarenille jokainen jäi kilpailussa vähintään kierroksella ja hallitseva maailmanmestari Jacques Villeneuve oli viides.

Lopulta asiaa selvitettiin kisan jälkeen, mutta tallimääräysvoitto jäi lopulta voimaan. FIA määräsi kuitenkin pykälään 151c-lisäyksen joka tarkoitti sitä, että kauden 1998 Australian kisan jälkeen jokainen ennaltamäärätty kilpailun lopputulos tulisi tuottamaan ankaria rangaistuksia.

Tallimääräykset säilyivät kuitenkin kyseenalaisina ja tallipomot viittasivat kintaalla säännöille. Sen jälkeen tallimääräyksiä alettiin kuitenkin tutkia paremmin ja lopulta se huipentui kauden 2002 Itävallan kisaan ja sen seuranneen kohun myötä F1:stä kiellettiin kauden 2003 alusta lähtien tallimääräykset.

 

[CCMK]

Hungaroring 16.8.1998

Suurimman osan Unkarin kisaa kärkisijoja pitivät Mika Häkkinen ja David Coulthard. Michael Schumacher piti kolmatta sijaa. Ferrarilla ideanystyrät kävivät kuumana. Schumin jääminen kolmanneksi ja Mikan voittaminen tietäisivät ongelmia ja käytännössä vaikeuttaisivat merkittävästi Schumin mestaruuskamppailua. Ross Brawn osoitti mestaritaktikon vikaa suostuteltuaan tallipäällikkö Jean Todtin suostumaan riskitaktiikkaan jossa tehdään kolme pysähdystä alkuperäisen kahden sijaan.

Kierroksella 43 Schumacher otettiin yllättäen varikolle. Autoon päätettiin tankata vain sen verran, että auto pysyy kevyenä. Onnistuisiko taktiikka? Se jäisi nähtäväksi. Ennen kierrosta 43 Schumin auto alkoi olla erittäin kevyt. Itse asiassa bensaa ei ollut enää kuin yhden ainoan kierroksen verran lisää täysimittaiseen ajamiseen ja 3 kierrosta Minardin tasoiseen mateluun radalla.

Auton ollessa lähes höyryillä ja viime tipoilla Schumin auton havaittiin olleen jopa 5-6 sekuntia Häkkisen ja Coulthardin autoa nopeampi kierroksella. Tosin traaginen virhe tai varikon missaaminen olisi tarkoittanut bensan loppumista ja radan varteen jäämistä. Schumi tuli kuitenkin varikolle ja autoon tankattiin vain riittävän kevyt lasti jotta auto pysyisi nopeana McLareneihin nähden.

Schumille vaihdettiin myös renkaat vaikka jälkikäteen Goodyearin D-seokset eivät olleet menettäneet kuin vasta korkeintaan 50 % pidostaan ja Hungaroringin rengaskulumisen vuoksi ja kevyen lastin takia renkaat olisi voitu säästää jopa kilpailun loppuun asti tai seuraavaan varikkopysähdykseen saakka. Riskejä ei kuitenkaan haluttu Ferrarin pilttuussa ottaa.

Kolmessa kierroksessa Schumi saavutti Häkkistä ja siirtyi johtoon kierroksella 47. Schumin ajateltiin voittavan ja Ferrarin onnen kruunasi Häkkisen auton hyytyminen vaihdelaatikon takia ennen kilpailun loppua.

Schumacherille voitto oli hieno lisä maailmanmestaruudesta taisteluun. David Coulthard otti toisen sijan ja kolmas oli Jacques Villeneuve. Kisan päätyttyä kabineteissa oltiin vihaisia yleisöryntäyksen takia.

Yleisö ryntäsi radalle kisan jälkeen ja siinä rikottiin kauden 1992 Silverstonen jälkeen tullutta pykälää missä yleisö ei enää saanut mennä radalle ennen kuin oli turvallista.

Lopulta kiistaa asiasta käytiin ja Lokakuussa 1998 Hungaroringin rataviranomaiset tuomittiin miljoonan dollarin ehdonalaiseen sakkoon josta 750 000 dollaria tulisi maksettavaa mikäli tapaus toistuisi kahden seuraavan vuoden aikana. Lopulta summa oli vain alunperin annettu 250 000 dollarin sakko.

 

[CCMK]

Montreal 7.6.1998

Montrealin kilpailu muistetaan varmasti lähinnä ensimmäisen startin kolareista. Toisessakin startissa kolaroitiin ja osia lensi ympäri rataa ja Eddie Irvine kärsi rengasrikon ja joutui tekemään ylimääräisen varikkopysähdyksen. Oikea takarengas vaihdettiin. Eddie pääsi jatkamaan joukon hännillä.

Ensimmäisten kierrosten keskeytykset toivat radalle turva-auton. Kisaa jatkettiin kierroksella 6. Kierroksella 13 Pedro Dinizin ajokista lensi ruohoa radalle ja turva-auto tuli radalle. Sitten vielä Mika Salon ja Johnny Herbertin kolarin jälkeen radalle tuli kolmannen kerran Safety Car.

Kisan jatkuessa Irvine oli noussut mukaan tavoittelemaan edes pisteitä. Kierroksella 38 Irvine meni alkuperäiselle suunnitellulle varikkostopille. Siinä vaiheessa hän oli kahdeksantena. Siinä vaiheessa järjestys oli Fisichella, Schumacher, Panis, Hill, Wurz, Nakano, Magnussen ja Irvine.

Pystyisikö Irvine ajamaan edessä olevien hitaiden autojen ohi ja nousemaan pisteille ja kenties jopa palkinnoille? Siinä vaiheessa Fisichella ja Schumacher menivät niin kaukana edellä, että voittoon Irvinellä ei ollut enää mitään mahdollisuutta ilman keskeytyksiä Fisicolla tai Schumilla.

Lisäksi Irvinelle oli ennen kisaa annettu tallimääräys olla ohittamatta Schumacheria mikäli Schumacher olisi kolmen parhaan joukossa riippumatta siitä, että voittaisiko Schumacher kilpailua vai ei.

Irvine aloitti hirvittävän kirin. Kierroksen sisään hän nousi yhden sijan Panisin keskeyttäessä ja kahden kierroksen sisään viidenneksi ja lopulta Hillin kantaan kunnes Hill keskeytti. Lopulta Irvine otti kolmannen sijan kilpailussa Schumacherin voittaessa ja Fisichellan ollessa toinen.