Ittehän taas olin pikemminkin sellainen, joka ei missään tapauksessa halunut tukea. Vaimollekin kerroin lopettamisesta vasta kahden päivän jälkeen (eli kun olin varma, että tää toimii). Myönsi kyllä sitten, että itseasiassa ihmettelikin, kun ei ollut huomannut mun käyneen röökillä, mutta kuvitteli kai, että olin kuitenkin käynyt.
Luin että Haaparannasta.Jos sinulla on avattaresi mukainen päähine käytössä, niin kyllä. Hapentarpeesta.
Moon aina kuvitellu, että toi on sulla jotakuinkin normaalitila?
Näinpä. Perusjuttu mielestäni lopettamisessa on sen asian sisäistäminen, että "mä en enää polta tupakkaa. Ikinä." Se on ainoa toimiva lähtökohta lopettamiselle. Lakko tai kokeilu tai tunnustelu tai muu hömppä on vain itsensä pettämistä. Jos lähtökohta on "en polta enää koskaan" on polttaminen sen jälkeen oma tietoinen päätös, eikä mikään lankeaminen tai "lakko ei pitänyt, no huomenna uudestaan". Ei, se on päätös ryhtyä jälleen tupakoijaksi.
Nimenomaan juuri näin.
Se aloittaminen ajoittuu monilla siihen teini-ikään, kun muutenkin olla tyhmiä. Poikkeuksellisen tyhmää oli mun mielestä erään työkaverini toiminta, kun aloitti tupakoinnin uudestaan noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kävi aina työkavereitten kanssa tupakkatauolla ja jostain syystä joskus sitten päätti pummata yhden. Jonakin toisena päivänä pummasi toisen. Kun oli muutaman pummannut, päätti ostaa askin, että voi maksaa velkansa takaisin. Ei kuitenkaan koko askia antanut vaan poltti itse loput. Ja sitten taas pummasi. Ja sitten kävikin ostamassa toisen askin. Ja kolmannen jne.
Asiapuhetta. Juuri sellaiset takaportit 'No voin mä kännissä vetää muutaman, tai juhlatilaisuuksissa tai kun kaveri tarjoo', aiheuttaa vain sen, että on vitusti kännissä, juhlissa tai kavereiden kanssa.
Hoitsuista taasen enemmistö polttaa
Luulin, että kyse oli niistä "hoidoista", kun aktin jälkeen vedetään röökit ja vasta sitten ymmärsin kun luin quottaamasi Mossen kirjoituksen.
No kappas, tuo jäi huomaamatta. Kuulemma tuo tupakoinnin määrä on kiinni luppoajan määrästä. Kotona, jos pitää keskeyttää telkkarin katsominen ja lähteä ulos tupakalle, niin ei tule niin helposti lähdettyä kuin töissä, jossa voi sen varjolla pitää hengähdystauon tai jos joutuu muutenkin odottelemaan tai oleskelemaan ulkosalla.
Tämäkin totta
Duunissa tulee noita hengähdystaukoja tosiaankin pidettyä vähemmän kuin aiemmin. Etenkin alussa kävi useinkin niin, että automaattisesti nousin ylös ikäänkuin mennäkseni tupkille, mutta sitten havahduin, että jaahas, enhän mä enää poltakaan. Siinäpä sitten ihmettelin, että mitäs tässä oikein keksis. Itseasiassa en ole oikein keksinyt vieläkään eli taukoja tulee pidettyä selävsti harvemmin, sillointällöin kyllä lähden polttavien duunikavereiden seuraksi röökinurkkaukseen, mutta mitän luontevaa tapaa pitää tauko en ole oppinut. Kaffettakaan kun ei viitti jatkuvasti olla ryystämässä.
Tiukka väite. Teen tänään tutkimusta KYSsin hoitajaa haastatellen.
Tuskin tuo suostuis muutenkaan, vaikkei olis sytostaatti- ja sädehoidossa. On nimittäin Belmyyn serkku.- otakko poskarit? :frank:
- NO EN!
- jaahas, kundit puhu forumilla paskaa :thumbdown
Mitä serkumpi, sitä her.... :wink:
Mitataanko tässä vaon tilavuutta edestä vai takaa?
