No kappas, tuo jäi huomaamatta. Kuulemma tuo tupakoinnin määrä on kiinni luppoajan määrästä. Kotona, jos pitää keskeyttää telkkarin katsominen ja lähteä ulos tupakalle, niin ei tule niin helposti lähdettyä kuin töissä, jossa voi sen varjolla pitää hengähdystauon tai jos joutuu muutenkin odottelemaan tai oleskelemaan ulkosalla.
Duunissa tulee noita hengähdystaukoja tosiaankin pidettyä vähemmän kuin aiemmin. Etenkin alussa kävi useinkin niin, että automaattisesti nousin ylös ikäänkuin mennäkseni tupkille, mutta sitten havahduin, että jaahas, enhän mä enää poltakaan. Siinäpä sitten ihmettelin, että mitäs tässä oikein keksis. Itseasiassa en ole oikein keksinyt vieläkään eli taukoja tulee pidettyä selävsti harvemmin, sillointällöin kyllä lähden polttavien duunikavereiden seuraksi röökinurkkaukseen, mutta mitän luontevaa tapaa pitää tauko en ole oppinut. Kaffettakaan kun ei viitti jatkuvasti olla ryystämässä.
Alussa sain muuten osakseni jopa jonkunlaisen hämmästelyn ja ihailun sekaista huomiota, kun lopetettuani tupakoinnin roikuskelin edelleenkin röökipaikalla muiden seurana. Ihmettelivät suureen ääneen, että miten ihmeessä mä voin olla polttamatta kaikkien muiden polttaessa. Totuus oli, että itseasiassa se muiden polttamisen seuraaminen jopa auttoi mua, lähinnä se vain vahvisti itselleni sitä käsitystä, että kuinka tyhmästä ja turhasta puuhasta siinä loppujenlopuksi olikaan kyse