Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[tmoi]

Laitoin tämän tänne, että pessimistit saa taas keksiä, kuinka huono uutinen tämäkin taas on.

Talous 14.1.2013 klo 19:57 | päivitetty 14.1.2013 klo 21:02

Standard & Poor's palautti Suomen näkymät vakaiksi ja säilytti AAA-luokituksen

Standard & Poor's on antanut tänään maanantaina Suomen valtion velkakirjoille parhaan mahdollisen eli AAA-luottoluokituksen pitkäaikaiselle lainalle ja A-1 lyhytaikaiselle lainalle. Luottoluokittaja palautti samalla Suomen luokitusnäkymät vakaiksi.

Vuosi sitten S&P arvioi Suomen luokitusnäkymät negatiivisiksi.

Vuoden 2011 lopulla luokitusjätti varoitti, että Suomen luottoluokitus on vaarassa laskea Euroopan sisäisten talousongelmien vuoksi.

Lisää aiheesta
Urpilainen: Työ luottoluokituksen säilyttämiseksi jatkuu 14.1.
Jenni Mehtonen
Yle Uutiset

 

[Archie]

Sehän on hyvä, että velkaa saadaan halvalla kolmen AAA:n maana. Sitä tietysti voisi arvioida, että miten hyvä on rating-systeemi, jossa parhaatkin maat velkaantuvat rajulla nopeudella - ilman indikaatiota tilanteen muuttumisesta.

Mainittakoon että Suomi ottaa velkaa suunnilleen saman verran per vuosi kuin mitä yhteenlasketut ansio- ja pääomatuloverot ovat.

 

[kouvotsvoni]

Voidaan sitten eteenpäin lainata hirmuisella voitolla esim Kreikkaan.

 

[Archie]

MIKSI järjestelmä on luotu tuollaiseksi ja onko moista pöljyyttä muualla maailmassa?

Ei sitä ole luotu tuollaiseksi, se on kasvanut sellaiseksi...

Nyt systeemi on jo liian mutkikas korjattavaksi. Pitäisi tehdä puhtaalta pöydältä uusi, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa. Vanhaa sen sijaan säädellään ja viritellään vaikkei siitä mitään isompaa hyötyä ole.

 

[Mosse]

Jotta Kiinan talous kasvais.

Ja tämä saastemylly nyt sitten on sitä 'pitkänaikavälinsuunnitelmallisuutta'?

Jos se olis sitä, niin siellä olis päästörajat olleet kovempia kuin euroopassa alusta alkaen (kun länsimaat siirsi tehtaansa sinne). Mutta tais ahneus iskeä.

 

[jaska]

Ei sitä ole luotu tuollaiseksi, se on kasvanut sellaiseksi...

Nyt systeemi on jo liian mutkikas korjattavaksi. Pitäisi tehdä puhtaalta pöydältä uusi, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa. Vanhaa sen sijaan säädellään ja viritellään vaikkei siitä mitään isompaa hyötyä ole.

Kyllähän tuossa juuri ehdotettiin, taas yhtä, paikkaa. Työtön saisi ansaita 300€ / kk ilman tukien menetystä.

Taas yksi keino lisätä ilmastointiteippiä systeemiin, joka ei toimi.

 

[Knoukka]

Olipa ohjelman luotettavuudesta mitä mieltä tahansa niin tämä eilisen MOTin käsikirjoitus ja erityisesti sen haastattelut kannattaa lukea.

Tätä toikkia lukiessa tulee mieleen se, että mitä enemmän tietoa, sitä kauemmas varmuus katoaa. Siis tätä varman tiedon määrää. On mennyt opetuslapsille hyvin oppi perille näemmä.

 

[jaska]

Olipa ohjelman luotettavuudesta mitä mieltä tahansa niin tämä eilisen MOTin käsikirjoitus ja erityisesti sen haastattelut kannattaa lukea.

Katselin tuosta n. 3/4 (alun missasin). Ihan hyvähän tuo oli, mutta minua häiritsi pari asiaa:

Valtio voi velkaantua loputtomasti
Kyllä, mutta velkaantumisen tahti on se joka huolettaa

Valtion pitää tasata suhdannevaihteluita
Kyllä, mutta onko nyt kyseessä suhdannevaihtelu, vai maa joka tarttisi rakennemuutosta

Suomi on velan ja budjettialijäämän mukaan Euroopan kärkeä
Jos vertailujoukko valitaan oikein, niin kuka tahansa on menestynyt

Hyviä pointteja - mutta se vastakkainen näkökulma ois myös voitu käsitellä.

 

[jaska]

Isokalliolta pitkästä aikaa hyvää tekstiä.

Takaperin tulevaisuuteen

Jos teillä arvon lukijat olisi sijoitettavaa rahaa, sijoittaisitteko ne Urpilaisen johtamaan sijoitusrahastoon tai Kataisen johtaman firman osakkeisiin? Ette varmaan. Kuitenkin, vaikka yksikään äänestäjä ei niin tekisi, hallitus luulee tietävänsä, mihin rahaa kannattaa sijoittaa ja lisäksi myös sen, mitä yritystemme tulisi valmistaa.
Olisikohan virka noussut päähän vai uskovatko he iänikuiseen kaupunkilegendaan siitä, että jos Jumala on antanut viran, niin hän antaa myös hoitoon tarvittavan järjen. Ei anna!

Kun tarkastelee Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän rakennemuutosta viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajalta, ero on huima. Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että Ruotsissa on suosittu uusien työpaikkojen syntymistä ja Suomessa vanhojen työpaikkojen säilymistä. Täällä itkee jokainen poliitikko vuorollaan uuden Nokian perään ja kertoo sellaisen löytäneensä, kunhan siihen ensi alkuun upotetaan pari miljardia veronmaksajien rahoja ja annetaan jatkolle pysyvä verohelpotus, jos ei kehdata jatkuvaa suoraa vuosittaista tukea pyytää.
Ruotsissa poliitikot eivät kehtaa ehdotella verovaroilla rakennettavaksi uusia Volvoja, Saabeja tai Ericssoneja. Eivät kehtaa, koska ymmärtävät, ettei se ole heidän tehtävänsä. Siellä poliitikot ymmärtävät, että se riittää, että maassa kannattaa ja on mahdollista yrittää. Sillä tavalla syntyy Ikeoita, H&M:ja sekä Clas Ohlssoneita. Matalan jalostusarvon telakatkin he älysivät lopettaa jo kahdeksankymmentäluvulla ja yhdeksänkymmentäluvulla myydä puunjalostuksensa suomalaisille.

Kun länsinaapurit eivät varmaan ole sen älykkäämpiä kuin me, ero on kai sitten muissa ominaisuuksissa. Mahtaisiko se olla itsetunnossa? Hyvällä itsetunnolla varustetut länsinaapurin kansalaiset ovat varmoja siitä, että pärjäävät uusilla aloilla. Ei tarvitse verovaroin ylläpitää menneisyyden työpaikkoja, kun uusia syntyy niiden tilalle.
Meillä taitaa itsetuntovaje johtaa siihen, että tarraudutaan kaksin käsin menneisyyteen, kun uusi ja outo pelottaa. Kun on sellaiset poliitikot millainen kansa, niin elinkeinopolitiikan päämääräksi on muodostunut työpaikkojen säilyttäminen. Se on johtanut aikojen kuluessa siihen, että verovaroja lapetaan miljarditolkulla ylläpitämään eilisiä työpaikkoja.
Rakennemuutosta kailotetaan ratkaisuksi joka rakoon, mutta jospa kyseessä ei ole sen kummempi asia, kuin asennemuutos. Jonka soisi pikaisesti tapahtuvan ministerien pääkopissa.
Me kestämme väestön ikääntymisen ja muutkin yhtä yllättävät luonnonmullistukset, jos kansalle annetaan mahdollisuus nähdä tulevaisuus ja sen tuomat muutokset positiivisena. Veroja kiristämällä ja elämisen hintaa sillä tavalla nostamalla kenenkään tulevaisuus ei näytä valoisalta. Karsimalla tarpeettomat tuet yrityksiltä, karsimalla tarpeeton ja vain työttömyyteen johtava ylikoulutus ja kohtelemalla muutenkin verorahoja arvokkaasti, voidaan kansalle ja yrityksille luvata tulevaisuudessa paremmin työtä ja yrittämistä tarjoava tulevaisuus.
Poliitikkojen valtaahan se pienentäisi, mutta eikö valta perustuslainkin mukaan kuulu kansalle?

 

[jaska]

Telakkateollisuudesta hesarista:

Metallityöväen liiton nettisivuilla on linkki kansalaisadressiin, johon kerätään nimiä "telakkateollisuuden turvaamiseksi Suomessa".

Metalli vauhditti maanantaina nimien keruuta lähettämällä jäsenilleen aiheesta tekstiviestin.

Maanantai-iltana allekirjoituksia oli jo lähes 7 000, ja niitä tuli jatkuvasti lisää.

Adressissa vaaditaan, että valtion tulee varmistaa telakkateollisuuden tulevaisuus lähtemällä osaomistajaksi.

Myös yrittäjiltä edellytetään osallistumista telakkateollisuuden tukemiseen.

"On yhdistettävä voimamme yli puoluerajojen tarvittavan liiketalouden, sijoitusluovuuden ja työn osaamisen saamiseksi kasaan. Me allekirjoittaneet uskomme edelleen Suomen telakkateollisuuden olevan maailman paras", adressissa todetaan.

Kansallisen yhteishengen innoittamana voikin kysyä, olisiko Metallityöväen liitto itse valmis osallistumaan telakkatalkoisiin.

Onhan liitolla noin 150 miljoonan euron sijoitusvarallisuus.

Liitosta tulee selvä vastaus: ei.

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liiton sijoitusstrategia on tarkasti rajattu.

Yksittäisen sijoituksen maksimikoko on kaksi miljoonaa euroa. Oman alan yrityksiin ei lähtökohtaisesti sijoiteta – ellei kyseessä ole pörssiyhtiö, jossa sijoitus on likvidi.

Aalto korostaa, että metallin rahat ovat jäseniltä kerättyjä varoja, joten liikaa riskiä ei voi ottaa. Metalli sijoittaa rahansa siis "tuottavasti ja turvaavasti". Samalla periaatteella toimivat myös työeläkeyhtiöt.

Kaikkien muiden rahaa (myös eläkerahoja) pitää tuonne heittää. Mutta oman liiton varoja ei uskalleta.

:nope:

 

[Knoukka]

Katselin tuosta n. 3/4 (alun missasin). Ihan hyvähän tuo oli, mutta minua häiritsi pari asiaa:

Valtio voi velkaantua loputtomasti
Kyllä, mutta velkaantumisen tahti on se joka huolettaa

Valtion pitää tasata suhdannevaihteluita
Kyllä, mutta onko nyt kyseessä suhdannevaihtelu, vai maa joka tarttisi rakennemuutosta

Suomi on velan ja budjettialijäämän mukaan Euroopan kärkeä
Jos vertailujoukko valitaan oikein, niin kuka tahansa on menestynyt

Hyviä pointteja - mutta se vastakkainen näkökulma ois myös voitu käsitellä.

Toki nuo ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta kilpailukyvyn ja valtiovelan pelottelun varjolla en usko oikean suuntaisia poliittisia päätöksiä syntyvän. Itse asiassa näitä kahta aivan olennaista ja huolestuttavaa asiaa käytetään ajamaan tiettyjen piirien etuja ja toiveita.

Ja vertailujoukkona Euroopan maat ovat vain ja ainoastaan se oikea. Kehen pitäisi sitten verrata?

 

[Knoukka]

Tylyä tekstiä suomalaissairaaloista.

Tylyä tekstiä suomalaissairaaloista: "Sanoin, että ehdottomasti ei tuonne ja tuonne"

Onko tässä käymässä niin, että ennen niin hyvä erikoissairaanhoitokin olla pilaamassa.

Suomessa on sairaaloita, joihin Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen ei menisi potilaaksi.
- Yhdenkään Suomen sairaanhoitopiriin voimassaolevassa strategiassa ei mainita, mitä hyötyä pitäisi olla potilaalle. Se kuvaa tilannetta. Tässä maassa ei tiedetä, mitä hyötyä potilas saa, Ilkka Vohlonen sanoo IS:lle.

- Jos menee lonkan tekonivel-leikkaukseen, ei uskalleta sanoa, kuinka pitkään se pysyy paikallaan. Eikä minulle osata sanoa kuinka monta aivohalvauspotilasta sairaalassa kuolee vuoden kuluessa.

Vohlosen omainen meni lonkkaleikkaukseen.

- Sanoin, että ehdottomasti ei tuonne ja tuonne.

Vohlonen ei suostu tarkentamaan mihin tai minkä tyyppisiin sairaaloihin hän ei potilaaksi menisi.

- En suostu puuttumaan asiaan, joka on todennäköisesti alkamassa.

Taustalla on, että Vohlonen ei halua vaarantaa juuri sairaanhoitopiirien johtajille esiteltyjä hankkeita. Hän ei halua säikäyttää "juuri niitä joille hyötyä olisi."

- Toinen olisi lähtenyt potilaan kokonaiskustannusten tarkastelusta, siitä mitä tapahtuu hoidossa ja sen jälkeen. Toinen vaihtoehto on käynnisteillä oleva Utilis Sanitas, Terveyshyöty-verkostohanke.

Vohlosen mukaan sairaaloiden erojen taustalla voi olla useita tekijöitä.

- Voi olla, että joissain sairaaloissa potilaat tulevat hoitoon niin huonossa kunnossa, että tehtävissä ei paljoa ole. Sairaalassa ei ehkä tehdä riittävää määrää, jotta taidot pysyisivät tallessa.

Maailmalta on tietoa, että henkilökunnan vaihtuessa on tärkeää, että uudet tiimin jäsenetkin tietävät mitä prosessissa tapahtuu.

- On tilanteita, että joku henkilökunnan jäsen tulee paikalle satunnaisesti keikkamielessä. Eihän hän tunne prosessia, eivätkä tiimin jäsenet hänen prosessiaan.

Ongelmien taustalla on Vohlosen mielestä logiikka, jolla sairaaloita rahoitetaan.

- Nythän rahoitus tapahtuu riippumatta siitä, mikä hyöty on.

 

[jaska]

Toki nuo ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta kilpailukyvyn ja valtiovelan pelottelun varjolla en usko oikean suuntaisia poliittisia päätöksiä syntyvän. Itse asiassa näitä kahta aivan olennaista ja huolestuttavaa asiaa käytetään ajamaan tiettyjen piirien etuja ja toiveita.

Ehdottoman totta. Pointtihan ohjelmassa oli, että valtiolla on "muskelia" ottaa talousiskut vastaan - joka on täysin validi pointti. Mutta minua huolestuttaa (kuten tuosta Isokallion kirjoituksesta käy ilmi), että tätä muskelia ohjataan peruutuspeilillä.

Tulevaisuuteen suuntautuvat investoinnit on ehdottoman kannatettavia, vaikka velkarahalla. Mutta vanhojen rakenteiden ylläpito ei.

Eurooppa on oikea viiteryhmä, mutta silti meidän valtion alijäämä tai velka ei ole mitenkään erinomaisia - tämä olisi voitu sanoa suoraan.

 

[Archie]

Valtio voi velkaantua loputtomasti
Kyllä, mutta velkaantumisen tahti on se joka huolettaa

Jos se voi velkaantua loputtomasti, niin mitä merkitystä tahdilla on?
Tosiasia on, että valtio ei voi velkaantua loputtomasti. Valtioita on mennyt konkurssiin läpi historian ja menee nytkin. Kun luotonantajat eivät luota valtioon, niin luotto loppuu ja konkurssi uhkaa. Lopuksi valtio paikkaa tilannetta painamalla rahaa, joka romahduttaa valuutan arvon.

Valtion pitää tasata suhdannevaihteluita
Kyllä, mutta onko nyt kyseessä suhdannevaihtelu, vai maa joka tarttisi rakennemuutosta

Jos valtiot vain tasoittaisivat suhdannevaihteluita, niin se olisi suht ok. Taipumus on kuitenkin kärjistää niitä velkaantumalla myös talouden piikkiaikoina. Sitä paitsi politiikoilla on tendenssi ajatella asioita suhdannevaihteluina, koska se on paljon helpompaa kuin tarttua rakennemuutokseen.

Knoukka: Ja vertailujoukkona Euroopan maat ovat vain ja ainoastaan se oikea. Kehen pitäisi sitten verrata?

Ei välttämättä kehenkään. Voisi miettiä, että jos jatketaan nykyisellään 10 vuotta (joka on yllättävän lyhyt aika), niin missä tilanteessa silloin ollaan? Pienten laskutoimitusten jälkeen huomaa, että tilanne olisi täysin kestämätön. Se tarkoittaa, että velkaantumisvauhtia täytyy kasvattaa merkittävästi tai kuluja on leikattava. Tietysti lisätulotkin olisi hyviä, mutta kaikkein vaikeiten saatavissa (etujärjestöt yms. roska..).

 

[jaska]

Jos se voi velkaantua loputtomasti, niin mitä merkitystä tahdilla on?
Tosiasia on, että valtio ei voi velkaantua loputtomasti. Valtioita on mennyt konkurssiin läpi historian ja menee nytkin. Kun luotonantajat eivät luota valtioon, niin luotto loppuu ja konkurssi uhkaa. Lopuksi valtio paikkaa tilannetta painamalla rahaa, joka romahduttaa valuutan arvon.

Valtio voi velkaantua loputtomasti, jos tahti on rauhallinen - eli pitkällä aikavälillä korkeintaan bkt:n kasvun tahti. Valtion tavoite ei ole jäädä eläkkeelle ja olla velaton, kuten yksityisen.

 

[Archie]

Valtio voi velkaantua loputtomasti, jos tahti on rauhallinen - eli pitkällä aikavälillä korkeintaan bkt:n kasvun tahti.

Tietysti noin, mutta se vaatii BKT:n kasvua, jolloin suhteellinen velka ei kasva. Jos väittää, että valtio voi velkaantua loputtomasti, niin olisi syytä mainita tuo pienellä kirjoitettu erityisehto.

Valtion tavoite ei ole jäädä eläkkeelle ja olla velaton, kuten yksityisen.

Ihanko totta?

 

[jjv]

Isokalliolta pitkästä aikaa hyvää tekstiä.

Koska kirjoitit "pitkästä aikaa" niin pakko kysyä luitko nuo kaksi miehen viimeisintä joulukuun kirjoitusta (18. ja 11.12.), oliko ne ei-hyvää tekstiä?

 

[markoj]

Olipa ohjelman luotettavuudesta mitä mieltä tahansa niin tämä eilisen MOTin käsikirjoitus ja erityisesti sen haastattelut kannattaa lukea.

Vois lukasta, kun ei näytä sen vääristelijäkoplan tekosilta. Ei ne taida enää edes puikoissa olla.

 

[jaska]

Koska kirjoitit "pitkästä aikaa" niin pakko kysyä luitko nuo kaksi miehen viimeisintä joulukuun kirjoitusta (18. ja 11.12.), oliko ne ei-hyvää tekstiä?

Pitkästä aikaa on suhteellinen käsite

... lähinnä muistelin että viime viikon artikkelista en saanut juuri kiinni.

 

[markoj]

Ja tämä saastemylly nyt sitten on sitä 'pitkänaikavälinsuunnitelmallisuutta'?

Jos se olis sitä, niin siellä olis päästörajat olleet kovempia kuin euroopassa alusta alkaen (kun länsimaat siirsi tehtaansa sinne). Mutta tais ahneus iskeä.

Kiina tekee sitä mitä joka ainut rikas teollisuusmaakin on tehnyt. Rikastuminen ensin ja sitten katotaan ympäristöä. Sen kohdalla rankka saastuttaminen jää luultavasti kokonaispotissa lyhyemmäksi ja pienemmäksi. Pakko sen on koko ajan kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön, koska sen tuhoamisesta alkaa tulla jo kustannuksia. Puhutaan kuitenki 1,4mrd porukasta niin hommaa ei voi tehdä ilman jälkiä. Intiassa tilanne on jokseenkin samanlainen, mutta aika vähän sitä moralisoidaan. Siellä on ollu vapaus ja demokratia yli 60v. ja se jäi taloudessa Kiinan taakse jo Maon aikana, kun oli vielä 50-luvulla reilusti edellä. Silti siellä on vastaavat ympäristöongelmat muista ongelmista puhumattakaan.

Ahneusko on kiinalaisten ominaisuus? Ne ei keksinyt teollistamista, kapitalismia, kommunismia tai vapaakauppaa.