Lunastamatta jäänyt lottovoitto - ja parisataa sivua kukkahattuilua ja muuta kivaa

[jps]

Positiivinen syrjintä on syntynyt keinoksi tosiasiallisen rasismin lieventämiseksi. Se ei ole ongelman alku vaan eräs keino vähentää alkuperäistä ongelmaa.

Mä taas näen tuon eri tavalla. Positiivisella syrjinnällä on tarkoitus pienentää ongelmaa, mutta lopputulos on varsin helposti päinvastainen. Heikompi syrjäyttää paremman vaihtoehdon työpaikassa etnisen taustansa vuoksi, se sitten aikaansaa aivan ansaittua vitutusta valtaväestössä.

 

[Hookah]

Sen verran minäkin sanon, että yksityishenkilöiden - ihan minkä väristen tahansa - tiliotteiden levittely sosmediassa alkaa mennä jo liian pitkälle. Eihän se heidän vikansa ole, että sossusta tulee niin saatanasti vastikkeetonta fyrkkaa tilille, vaan tämän maan munattoman suvaitsevaistohallituksen.

 

[markoj]

Mä taas näen tuon eri tavalla. Positiivisella syrjinnällä on tarkoitus pienentää ongelmaa, mutta lopputulos on varsin helposti päinvastainen. Heikompi syrjäyttää paremman vaihtoehdon työpaikassa etnisen taustansa vuoksi, se sitten aikaansaa aivan ansaittua vitutusta valtaväestössä.

Väärinkäytettynä juuri noin. Tuota pitäs tietysti soveltaa suht tasaväkisiin tapauksiin ja lähinnä päänavauksena, kuten tuossa Abu-Hannahin lautakuntatapauksessa on mun mielestä paljolti tapahtunut. Sekin on fakta, että pelkkä vierasperäinen nimi työnhaussa on usein melkoinen este, joka johtaa siihen, että varsinaista pätevyyttä ei koskaan edes arvioida.

 

[Mangelo]

Eihän se heidän vikansa ole, että sossusta tulee niin saatanasti vastikkeetonta fyrkkaa tilille, vaan tämän maan munattoman suvaitsevaistohallituksen.

Sehän on vaan positiivista syrjintää ja hieno homma. Ymmärtävät persuakiset paikkansa. Lisäksi tuo varmaan jonkin verran tasaa ulkolaisten tekemiä rikoksia ja raiskauksia kun normaali eläminen ei jää rahasta kiinni.

 

[jps]

Lisäksi tuo varmaan jonkin verran tasaa ulkolaisten tekemiä rikoksia ja raiskauksia kun normaali eläminen ei jää rahasta kiinni.

Ai raiskauksia tapahtuu siksi ettei ole rahaa.

 

[WebSlave]

Onks tuossa niinkuin tarkoituksena saada tyhmyyttään itseään ylivertaisena pitävät kokemaan syrjityn osa?

Vertautuuko tämä siihen, että hyvään talliin suoraan pääsevän kuskin pitäisi joutua välillä pikkutalliin "oppimaan nöyryyttä?"

Mä taas näen tuon eri tavalla. Positiivisella syrjinnällä on tarkoitus pienentää ongelmaa, mutta lopputulos on varsin helposti päinvastainen. Heikompi syrjäyttää paremman vaihtoehdon työpaikassa etnisen taustansa vuoksi, se sitten aikaansaa aivan ansaittua vitutusta valtaväestössä.

Yksityisektorilla varmaankin pätevyys on etnistä taustaa merkittävämpi tekijä, mutta vain silloin, jos työnantajataho ei ole rasistinen tai vähintäänkin varautunut ulkomaalaisten suhteen. Sillä puolella positiivista syrjintää tapahtunee varsin vähän.

Valtiollisella ja kunnallisella puolella ehkä enemmän, mutta se minusta kuuluukin yhteiskunnan tehtäviin. Mitä asiantuntevammasta hommasta on kyse, sitä vähemmän etninen tausta kuitenkin vaikuttaa. Nykytaloudella kun ei ole varaa palkata heikompaa tulosta tekevää edes kuntasektorilla. Usein saa lukea siitä, että korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen tekee Suomessa jotain hanttihommia, kun koulutusta vastaavaa työtä ei saa. Suomalaistaustaisista tällaisia juttua näkee harvemmin, he ovat mielummin kortistossa kuin ottavat vastaan (koulutukseensa nähden) hanttihommia.

 

[PuoliPöhkö]

Tuo positiivinen syrjintä on mun mielestäni täysin pimeä termi.

Esim. "Syrjitty" on sanana täysin negatiivinen, vrt. "Syrjään työnnetty"
Syrjiminen, eli "yhteisöstä pois työntäminen" ei ole positiivista. Ei vaikka etuliitteeksi lisäisikin sanan "positiivinen".

Ihminen menee hämilleen kuullessaan jotain tällaista, vastaavia esimerkkejä voisivat olla vaikkapa:

"Positiivinen kiduttaminen"
"Positiivinen raiskaus"
"Positiivinen henkinen nujertaminen"

Miltä kuulostaisi esimerkiksi:

Positiivisen omaisuusrikoksen kohteeksi joutunut kommentoi ryöstetyksi tulemistaan:
"Tämä nykyisin muodissa oleva "positiivinen ryöstely" auttoi ilman muuta minua päätymään tähän erioikeutettuun asemaan yhtenä ryöstetyistä! Että silleen tosi käihää!"

Niin, että olisiko joku "Positiivinen huomioiminen", "positiivinen kohtelu" tms. parempi termi tälle etuoikeuksia kohteelleen antavalle menettelylle?

 

[Bobakki]

Tuo positiivinen syrjintä on mun mielestäni täysin pimeä termi.

Termihän on huono käännös Ison-Britannian vastaavasta (positive discrimination). Kaiken järjen mukaan se pitäisi kääntää käänteiseksi syrjinnäksi, jos syrjintä-sanaa pitää käyttää.

Käytännön juuret ovat muutes USA:ssa, jossa se tunnetaan huomattavasti positiivisemmalla nimellä affirmative action. Kääntyisikö tässä kontekstissa parhaiten myönteiseksi tai edistäväksi toiminnaksi.

 

[jps]

Tuo positiivinen syrjintä on mun mielestäni täysin pimeä termi.

Suomessahan on pitkä perinne ruotsinkielisten positiivisesta syrjinnästä esimerkiksi opiskelupaikoissa. Itse jäin aikoinaan yhtenä vuonna yliopistosta pihalle kun pääsykokeissa mun pistemäärä oli vain 8 % parempi kuin huonoimmalla valitulla ruotsinkielisellä samalle opintolinjalle. Systeri taas jäi pihalle muutamaa vuotta myöhemmin toisesta yliopistosta, kun pisteet olivat vain 10 %'a paremmat kuin ruotsinkielisellä. Jostain syystä tuo hiukka vitutti kumpaakin.

 

[Renngeist]

Suomessahan on pitkä perinne ruotsinkielisten positiivisesta syrjinnästä esimerkiksi opiskelupaikoissa. Itse jäin aikoinaan yhtenä vuonna yliopistosta pihalle kun pääsykokeissa mun pistemäärä oli vain 8 % parempi kuin huonoimmalla valitulla ruotsinkielisellä samalle opintolinjalle. Systeri taas jäi pihalle muutamaa vuotta myöhemmin toisesta yliopistosta, kun pisteet olivat vain 10 %'a paremmat kuin ruotsinkielisellä. Jostain syystä tuo hiukka vitutti kumpaakin.

Itse hain suomenkielisellä kokeella ruotsinkielisessä kiintiössä ja pääsin suoraan sisään. Toki ei yliopisto tässä tapauksessa.

 

[Knoukka]

Abu-Hannan ja Appelsinin kommentteja Lunastamton lottovoitto -kohuun.

Toimittaja ja kirjailija Umayya Abu-Hanna pitää rasismikirjoituksestaan (HS 30. 12.) noussutta poikkeuksellisen suurta huomiota merkkinä siitä, että Suomessa aika alkaa olla kypsä muutokselle kohti monikulttuurisuutta.

"Muutos on väistämätön. Suomi ei voi sulkea oviaan", sanoo rasismin vuoksi Hollantiin muuttanut Abu-Hanna.

Muutoksen esteenä on kuitenkin "kollektiivinen itsetunto": yhteiskunta ei hänestä kestä kritiikkiä ulkomaalaistaustaisilta.

"Ulkomaalaistaustaisen ihmisen suomalaisuus kyseenalaistetaan heti, jos hän nostaa esille vaikeita asioita", Abu-Hanna sanoo HS:lle.

"Lottovoitto jäi lunastamatta" -kirjoitus nousi nopeasti vuoden 2012 luetuimmaksi jutuksi HS:n verkkosivuilla. Sitä luettiin kahdessa päivässä yli 410 000 kertaa. Kirjoituksessa vuonna 1981 Suomeen tullut Abu-Hanna kertoi kokemastaan rasismista ja muutostaan Amsterdamiin.

Kirjoituksesta noussut kohu ei Abu-Hannan mielestä liity siihen, että yksi yksinhuoltaja on muuttanut Suomesta, eikä siihen, että maassa sanotaan olevan rasismia.

"Nyt pohditaan sitä, onko Suomi vai Abu-Hanna konna vai uhri. Tämä ei palvele itse asiaa, joka oli se, onko meillä jotakin muutettavaa. Tämä oli se pointti", Abu-Hanna korostaa. "Kyse on siitä, halutaanko Suomessa myöntää rasismin olemassaolo."

Kirjoitukseen on reagoitu tunteella.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin korosti kritiikissään, että Palestiinasta Suomeen muuttanut Abu-Hanna on saanut Suomesta koulutuksen, työpaikkoja ja apua adoptioon.

Abu-Hanna sanoo olevansa hämmentynyt finanssinäkökulmasta.

"Tulin Suomeen 20-vuotiaana. Olin terve ja erittäin korkeasti koulutettu nuori nainen. Koko lapsuus ja aikuisuus eivät ole maksaneet Suomen valtiolle yhtään. Sen jälkeen olen tehnyt kovasti töitä ja maksanut veroja."

"Minun lapseni on Etelä-Afrikan ongelmien lahja. Tämän logiikan mukana minun pitäisi kiittää apartheidia. Adoptioprosessi ei ole ilmainen, ja jokainen maksaa omat kustannuksensa. Muun osuuden olen hoitanut veroja maksamalla, eikä perheeni ole Ulla Appelsinin verovaroilla maksettu", Abu-Hanna tokaisee.

"Suomessa ongelma on se, että muualta tulevien pitää tietää paikkansa, joka on muita alempana. Mutta se että tästä pitää olla vielä kiitollinen, se ei ole oikein. Minä en ainakaan ole", Abu-Hanna sanoo.

"Totta kai minä olen hirveän kiitollinen. Minä rakastan sitä maata, joka on ollut ja tulee aina olemaan ytimessäni."

Viestien määrä ja keskustelun valtava laajuus yllättivät myös Ulla Appelsinin.

"Noin 80 prosenttia minulle tulleista sähköpostiviesteistä on ollut positiivisia. Joillakin keskustelupalstoilla toki näköjään sekä minua että Abu-Hannaa kohdellaan osin epäasiallisesti, mutta ainahan netissä on nimettömiä huutelijoita", Appelsin sanoo.

"Rasismiin en ole omaan sähköpostiini tulleissa viesteissä törmännyt. Sen sijaan olen saanut muutamia hämmentävän aggressiivisen sävyisiä viestejä koulutetuilta vaikuttavilta supisuomalaisilta ihmisiltä, jotka tuomitsevat jyrkästi kirjoitukseni. Osa on halunnut jopa kieltää koko aiheesta kirjoittamisen", Appelsin kertoo.

"En haluaisi Suomesta sellaista paikkaa, jossa ei saisi puhua vaikeistakin asioista."

Suomessa jäädään helposti puhumaan arvoista ja asenteista, kun taas Hollannissa on vallalla väittelemisen ja poleemisuuden kulttuuri, miettii puolestaan Helsingin kaupungin nuorisojohtaja Tommi Laitio, joka asui Amsterdamissa 2005–2008.

Hollantilaiset sen sijaan suhtautuvat erilaisuuteen hyvin käytännönläheisesti. Ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä siedetään.

"Liberaali elä ja anna toisten elää -periaate on tehnyt mahdolliseksi katolisten, kalvinistien ja ei-uskonnollisten rinnakkaiselon. Siksi suurin osa hollantilaisista suhtautuu myös maahanmuuttoon käytännöllisesti", Laitio sanoo.

Erimielisyydet ovat selkeästi näkyvissä. Esimerkiksi äärioikeistolaista puoluetta johtava Geert Wildes on esittänyt äärimmäisiä maahanmuuttokriittisiä näkemyksiään. Poliittiset murhat ja väkivaltaiset iskut ovat myös liittyneet äärioikeistolaisuuteen.

"Ulkomaalaisvastaisiin ja rasistisiinkin näkemyksiin on helpompi reagoida, kun ne ovat näkyvissä. Hollannissa on selvää, että koko yhteiskunta ei ole liberaalin moniarvoisuuden takana", Laitio sanoo.

Suvaitsevaisuudessaan mitenkään ruusuinen maa Hollanti ei ole, Laitio painottaa. "Amsterdam on punavihreä kupla Hollannin sisällä, mutta esimerkiksi Rotterdamissa ja maaseudulla ulkomaalaisvastaisuus on hyvin voimakasta."

Abu-Hannan kirjoituksessa kritiikkiä on herättänyt myös se, että hän ei ole opetellut hollannin kieltä. "Kyllä minä aion opiskella hollantia, en vain ole vielä tehnyt sitä. Olen vain väsynyt", Abu-Hanna sanoo.

"Minun tapauksessani on helpompi olla Amsterdamissa kuin Helsingissä. Se ei tarkoita, etteikö tämä maa olisi täysin vapaa rasismista. Mutta täällä kukaan ei vaadi kiitollisuutta siitä, että saa olla maassa."

 

[burb]

Näissä asioissa yleistämisen vaara on ilmeinen, ja se johtaa vain uuteen poruun.

 

[Fagerholm]

Lukematta yleistän nyt tän jutun johonkin toiseen.

 

[Örfil]

Näissä asioissa yleistämisen vaara on ilmeinen, ja se johtaa vain uuteen poruun.

Lyhyesti referoituna: kop

 

[FW08]

Lukematta yleistän nyt tän jutun johonkin toiseen.

Tuo viesti olisi paljon provokatiivisempi, jos nyt ylipäänsä lukea osaisit.

 

[Tsuhna]

Ihan jännät boldaukset kyllä, olis sieltä jotain muutakin voinut boldata.. mutta boldaajan tietäen ei mitenkään yllättävät valinnat.

Mennään näillä.

 

[Örfil]

Sellainen pikku huomio että mm. Hollannilla (tai Alankomailla) tämä "ei niin ihmisystävällinen" siirtomaahistoria ovat kyllä pikkaisen edesauttaneet tätä nykyistä "kasvojen pesua" ja kansakunnan "omantunnon" syntyä.

Suomella ei ole siirtomaahistoriaa ja sellaista taakkaa niskoillaan. Päinvastoin, Suomi on ollut siirtomaa ja jatkuvasti miehitettynä puolelta sun toiselta.

Olisi siksi kohtuutonta odottaa että täällä oltaisiin nyt porstuan ovet levällään kelle tahansa. Tämä tuppaa unohtumaan jatkuvasti näistä keskusteluista.

Ja Abu-Hanna itse varmaan edustaa aika lailla vähemmistöä maahanmuuttajien osalta mm. oman koulutustaustansa puolesta.

 

[Mangelo]

Ai raiskauksia tapahtuu siksi ettei ole rahaa.

Emmä tietenkään voi tietää raiskaajan ajatusmaailmaa, mutta kuvittelisin että potentiaaliset raiskaajat saattaisivat jättää raiskaamatta jos saisivat pillua helpommin rahalla tai sen tuomalla statuksella. Raiskaamiselle altistavat katurikollisjengiympyrät ehkä saattaisivat jäädä kokonaan muodostumatta.

 

[Knoukka]

Ihan jännät boldaukset kyllä, olis sieltä jotain muutakin voinut boldata.. mutta boldaajan tietäen ei mitenkään yllättävät valinnat.

Sehän tuon koko jutun pointti onkin, että mitä minä boldasin. Näemmä.

 

[WebSlave]

Sellainen pikku huomio että mm. Hollannilla (tai Alankomailla) tämä "ei niin ihmisystävällinen" siirtomaahistoria ovat kyllä pikkaisen edesauttaneet tätä nykyistä "kasvojen pesua" ja kansakunnan "omantunnon" syntyä.

Suomella ei ole siirtomaahistoriaa ja sellaista taakkaa niskoillaan. Päinvastoin, Suomi on ollut siirtomaa ja jatkuvasti miehitettynä puolelta sun toiselta.

Ihan hyvä pointti sikälikin, että siirtomaahistorian puuttumisen vuoksi Suomi on ollut pitempään etnisesti yhtenäinen. Siirtomaavaltoihin etnisesti toisenlaista porukkaa on alkanut virrata aiemmin ja nykyisinkin virtaa enemmän. Suomi vielä opettelee tätä ulkomaalaistaustaisiin suhtautumista.

Mutta siirtomaa Suomi ei ole ollut. Se on ollut osa Ruotsia ja osa Venäjää. Siirtomaat eivät ole maayhteydessä isäntäänsä, eivätkä hallinnollisestikaan yleensä suoraan osa isäntävaltioitaan.