Kaisa Salmen kielletty sisällissotaperformanssi siirtyi Mannerheimin patsaalta Lahteen Fellmanin pellolle
Taiteilija Kaisa Salmi halusi kukittaa Mannerheimin patsaan punaisilla neilikoilla. Ensin suunnitelma hyväksyttiin, sitten kiellettiin.
Kiasman edessä ratsastava Mannerheimin patsas punaisten neilikoiden peitossa. Sellaisen näyn taiteilija Kaisa Salmi olisi halunnut vuosi sitten rakentaa Helsingin paraatipaikalle.
Helsingin taidemuseon konservaattori oli nähnyt suunnitelmat ja arvioinut kukituksen toteuttamiskelpoiseksi. Salmi sai taidemuseolta sopimusluonnokset allekirjoitettavaksi ja tilasi 8 000 neilikkaa.
Sitten alkoi tapahtua kummia. Taidemuseo halusi vielä toisen mielipiteen. Pyydettiin uusi lausunto ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ja heidän mielestään patsaan jalustan muovittaminen ja kukkien kiinnitys voisi aiheuttaa värivaurioita jalustan pintaan. Taidemuseon asiantuntijaryhmä päätti kieltää teoksen toteuttamisen.
Edes yksi vuorokausi, taiteilija ruinasi museolta. Se oli turhaa. Hänelle ehdotettiin tilalle Kolmen sepän patsasta.
Silloin Salmi päätteli, että Mannerheimin yhdistäminen punaisiin kukkiin saattoi olla joidenkin mielestä poliittisesti epäkorrektia.
Salmi antoi turhaan tilatut kukat romanikerjäläisten jaettavaksi. Itse hän istui maahan kerjäämään. Siitä tuli kerjäläisperformanssi.
Aiemmin Salmi on rakentanut gerbera-labyrintin Eduskuntatalon portaille ja nukuttanut ihmisiä päiväunille sänkyihin keskellä Helsinkiä. Hän haluaa hämmentää.
Sisällissota performanssin aiheena jäi kuitenkin kytemään Salmen mieleen. Hän halusi myös löytää suuren paikan ihmisistä koostuvalle monumentaaliselle performanssille. Siitä tulisi aihe hänen väitöskirjalleen Aalto-yliopiston taiteen laitoksella.
"Luin sisällissodasta kertovia kuvauksia, sellaisia kuin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Yrjö Kallisen muistelmia sotavankileiriltä. Sitten tuli tämä Fellmanin pelto."
Viiden hehtaarin alueelle koottiin kymmeniä tuhansia pakenevia punaisia lapsineen ja hevosineen viikon ajaksi. Kenttätuomioistuimet jakoivat ja toimeenpanivat kuolemantuomioita, taudit ja nälkä näännyttivät.
Tyrmätty Mannerheimin patsaan kukitus muuttuikin mammuttimaiseksi joukkoperformanssiksi. Mittakaava on suuri, sillä taiteilija haluaa koota sunnuntaina 28. tätä kuuta pellolle 22 000 ihmistä – kuin koko Heinolan väestö muuttaisi Lahteen. Jo yli kuusi tuhatta on ilmoittautunut mukaan internetin kautta.
Sekin on melkoinen ihmismäärä.
Vappuaatto olisi ollut paras ajankohta. Silloin taistelu Lahdesta päättyi saksalaisten voittoon ja punavankeja alettiin kerätä Fellmanin pellolle.
Salmi odottaa kovasti keväisempiä ilmoja. Performanssin koreografian on laatinut Hanna Brotherus ja lumessa tarpominen ei kuulu suunnitelmiin.
"Siinä kieritään maahan päin, nostetaan kädet ylös, nojataan toisiin ja ihan spontaanisti harjoituksissa ihmiset halusivat halata naapuriaan", Salmi kuvaa koreografiaa. Kaikki esiintyjät ovat amatöörejä. Heidän liikkeitään ohjaavat korokkeilla seisovat 120 apulaisohjaajaa.
"Harjoituksissa kuviteltiin, mikä olisi viimeinen sana hetkeä ennen kuolemaa. Päädyttiin siihen, että useilla se varmaankin olisi äiti. Sen sanominen toi kyyneleet silmiin. Tämä on hyvin latautunut juttu."
Salmi hämmästyi, kuinka monella osallistujalla on suvun kautta jokin omakohtainen linkki sisällissodan tapahtumiin ja jopa Fellmanin peltoon.
"Vieläkin on niitä, jotka muistavat, että `mun isoisä oli siellä`. Tarinat omasta suvusta ja salattu perimätieto ovat saaneet monet mukaan. Historiasta voi tulla osalliseksi taiteen kautta."
Salmi kertoo, kuinka keski-ikäinen yritysjohtaja ilmoittautui performanssiin, koska haluaa sovittaa isoisänsä toiminnan nuorena sotilaana Hans Kalmin teloituskomppaniassa.
"Haluan avata keskustelun tästä historian vaiheesta ja auttaa ihmisiä löytämään sovinnon näiden tapahtumien kanssa."
Sovinnon ajatus mielessään Kaisa Salmi haki performanssille korkea-arvoista suojelijaa ja kummeja eri puolilta poliittista kenttää. Presidentti Sauli Niinistö kieltäytyi, samoin pääministeri Jyrki Katainen ja ministeri Alexander Stubb.
Suojelijaksi suostui presidentti Tarja Halonen ja kummeiksi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ja tunnettu sotarikosten tutkija, professori Helena Ranta. Opetusministeriö aikoo osallistua performanssiin joukolla.
Se on varmaa, että Fellmanin puistossa on 28. 4. suuri joukko ihmisiä. Sunnuntaikävelijätkin voivat tulla mukaan. Taiteilijalla on tulijoille vain yksi toive: pukeutukaa tummiin vaatteisiin.