Pakkoruotsin kuolema

FW08

Registered User of Talent
Liittynyt
9.7.2008
Viestit
22189
Sijainti
Behind the rabbit
Taisi olla lievästi sarkastinen kommentti. :thumbup:
Iltalehden kommenteissa joku kertoi että puolet sai ehdot pakkoruotsista. Suomi24:ssä että koko luokka oli laitettu pihalle ja opettaja piti tuntia itsekseen.
Oikein on loistoaine. :wall:
Oppiaineen vikahan se on. Sama porukka kun pistettäisiin opettelemaan saksaa, ranskaa, esperantoa tai vaikka klingonia niin kymppiä tippuisi kaikille tuosta vaan. Eikö?


Erikoinen tapa ilmaista, että itselleen on jotain opetettuja tietoja tarttunut.
Varsinkin kun tuo ei edes ollut se pääasiallinen sisältö jota tuossa ilmaistiin.
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
Ruotsin opiskelu tuhosi minun motivaationi opiskella saksaa ylä-asteella.
Mulla oli kovasti ongelmia koulussa kielten opiskelussa juuri siinä, että tahtoi eri kielten sanat mennä sekaisin kokeissa. Pari vuotta yläasteella opiskelin saksaa ja rimaa hipoen pääsin kokeista läpi. Varmasti olisi saksan opiskelu mennyt paremmin, jos tuntimäärät olis olleet samat kuin englannissa ja ruotsin tunneilla ei olis tarvinnut käydä lainkaan. Siinä tapauksessa olisin jatkanut saksaa lukiossakin. Tarvetta saksan kielen taidolle olisi kovasti, aika huonosti ne sielläpäin englantia osaavat (tai eivät viitsi/uskalla englantia käyttää). Toki surkeaksihan tuo englannin osaamisenikin jäi :eek:
 

Legoma brasiko

\ ¨o¨ /
Liittynyt
16.7.2013
Viestit
203
Mulla oli kovasti ongelmia koulussa kielten opiskelussa juuri siinä, että tahtoi eri kielten sanat mennä sekaisin kokeissa. Pari vuotta yläasteella opiskelin saksaa ja rimaa hipoen pääsin kokeista läpi. Varmasti olisi saksan opiskelu mennyt paremmin, jos tuntimäärät olis olleet samat kuin englannissa ja ruotsin tunneilla ei olis tarvinnut käydä lainkaan. Siinä tapauksessa olisin jatkanut saksaa lukiossakin. Tarvetta saksan kielen taidolle olisi kovasti, aika huonosti ne sielläpäin englantia osaavat (tai eivät viitsi/uskalla englantia käyttää). Toki surkeaksihan tuo englannin osaamisenikin jäi :eek:
Mulla noin kävi vasta aikuisena kun olisi pitänyt osata puhuakin.

Oppiaineen vikahan se on. Sama porukka kun pistettäisiin opettelemaan saksaa, ranskaa, esperantoa tai vaikka klingonia niin kymppiä tippuisi kaikille tuosta vaan. Eikö?
Eli se porukka on kumminkin se sama pisaporukka joka pesee mennentullen tiedoissa ja taidoissa ne ruottalaiset, vaan on liian rauhallista jotta uskaltaisi asialle jotain tehdä.
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
Mulla noin kävi vasta aikuisena kun olisi pitänyt osata puhuakin.
Onneks ei koulussa tarvinnut, eikä peruskoulussa tarvinnut kuulemaansakaan ymmärtää. Sanakokeet pelasti mut monesti, sain niistä lähes aina täydet pisteet. Tarvinnut kuin opetella sanastoa ulkoa, sama se mikä kieli kyseessä. Varsinaisissa kokeissa tahtoi sitten mennä kielet sekaisin, mutta nelosen koenumerollakin sai todistukseen vitosen, kun oli vetänyt sanakokeissa ja epäsäännöllisten verbien kyselyissä kympit. Lukiossa iskikin sitten päin naamaa ne kuullunymmärtämiskokeet...
 

Mangelo

Well-known member
Liittynyt
19.4.2007
Viestit
24380
Onneks ei koulussa tarvinnut, eikä peruskoulussa tarvinnut kuulemaansakaan ymmärtää. Sanakokeet pelasti mut monesti, sain niistä lähes aina täydet pisteet. Tarvinnut kuin opetella sanastoa ulkoa, sama se mikä kieli kyseessä. Varsinaisissa kokeissa tahtoi sitten mennä kielet sekaisin, mutta nelosen koenumerollakin sai todistukseen vitosen, kun oli vetänyt sanakokeissa ja epäsäännöllisten verbien kyselyissä kympit. Lukiossa iskikin sitten päin naamaa ne kuullunymmärtämiskokeet...
Jostain syystä englannin kuulunymmärtämiset meni lukiossa aina perseelleen, mut ruotsissa ja saksassa sai aika hyvin tasoa nostettu kirjoituksia kohden. Jotenkin vaan oppi iteroimaan oikean vaihtoehdon riittävällä tarkkuudella, vaikkei varma ollutkaan. Englannissa ne vaihtoehdot tuntui harhaanjohdatukselta, B- ja C-kielissä oikeaan johdatukselta. Ainekirjoitukset olikin sitten aika jänniä kun joutuu laittamaan tekstiin suunilleen jokaisen osaamansa sanan. Mutta ei kai se ole kiellettyä hölynpölyä kirjoittaa, pisteitä tulee kourallinen oikeasta lauserakenteesta ja taivutuksesta :eek:
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
Jostain syystä englannin kuulunymmärtämiset meni lukiossa aina perseelleen, mut ruotsissa ja saksassa sai aika hyvin tasoa nostettu kirjoituksia kohden. Jotenkin vaan oppi iteroimaan oikean vaihtoehdon riittävällä tarkkuudella, vaikkei varma ollutkaan. Englannissa ne vaihtoehdot tuntui harhaanjohdatukselta, B- ja C-kielissä oikeaan johdatukselta.
Vaatimustaso oli englannissa tietysti kovempi, koska sitä oli pidempään opiskeltu.

Ainekirjoitukset olikin sitten aika jänniä kun joutuu laittamaan tekstiin suunilleen jokaisen osaamansa sanan. Mutta ei kai se ole kiellettyä hölynpölyä kirjoittaa, pisteitä tulee kourallinen oikeasta lauserakenteesta ja taivutuksesta
Tavallaan tuo päti muidenkin aineiden kokeiden esseevastauksiin. Psykologian opettajamme joskus sanoikin, että nähdessään oikein pitkän esseevastauksen, hän tietää heti ettei kirjoittajalla ole aiheesta mitään muistikuvaa ja todennäköisesti ei ole edes ymmärtänyt kysymystä. No näinhän se on, sitä yritti kirjoittaa kaiken muistamansa, jos edes jostain saisi säälipisteitä.
 

Legoma brasiko

\ ¨o¨ /
Liittynyt
16.7.2013
Viestit
203
Onneks ei koulussa tarvinnut, eikä peruskoulussa tarvinnut kuulemaansakaan ymmärtää. Sanakokeet pelasti mut monesti, sain niistä lähes aina täydet pisteet. Tarvinnut kuin opetella sanastoa ulkoa, sama se mikä kieli kyseessä. Varsinaisissa kokeissa tahtoi sitten mennä kielet sekaisin, mutta nelosen koenumerollakin sai todistukseen vitosen, kun oli vetänyt sanakokeissa ja epäsäännöllisten verbien kyselyissä kympit. Lukiossa iskikin sitten päin naamaa ne kuullunymmärtämiskokeet...
Juuh. Eivät liiemmin sitä puhumista viittineet opettaa eivätkä kuuntelemista.
Vaikka ne juurikin tärkeimmät oisi.
Resurssit laitettu turhanpäiväisiin kieliin niin tietty ei oikein riitä tärkeämpään.
Olisi puhumiset ja kuuntelemisetkin ihan helppoa opettaa kunhan vaan eri maista toisivat opettajia lapsille tai vaihtoehtoisesti eri maihin veisivät lapset opetteleen. Jälkimmäinen voisi olla halpaakin ottaen huomioon miten kallista täällä on.
 

Legoma brasiko

\ ¨o¨ /
Liittynyt
16.7.2013
Viestit
203
Jostain syystä englannin kuulunymmärtämiset meni lukiossa aina perseelleen, mut ruotsissa ja saksassa sai aika hyvin tasoa nostettu kirjoituksia kohden. Jotenkin vaan oppi iteroimaan oikean vaihtoehdon riittävällä tarkkuudella, vaikkei varma ollutkaan. Englannissa ne vaihtoehdot tuntui harhaanjohdatukselta, B- ja C-kielissä oikeaan johdatukselta. Ainekirjoitukset olikin sitten aika jänniä kun joutuu laittamaan tekstiin suunilleen jokaisen osaamansa sanan. Mutta ei kai se ole kiellettyä hölynpölyä kirjoittaa, pisteitä tulee kourallinen oikeasta lauserakenteesta ja taivutuksesta :eek:
Eikös noi olleet monivalintoja?

Näissähän pitäisi sitten olla semmonen järjestelmä että kröh tai kops tarkoittaisi että seuraavaa tarvitaan. Jollonka raaputtaa osaaja vaikkapa päätä näyttäen joko yhtä, kahta, kolmea taikka neljää sormea. Opettaja kyllä huomaa ehkä muttei viitsi välittää. :D Niin ne muuallakin tekee. Siksi ulkomaiset ihmetyttää kun ei ne kovin fiksuille vaikuta vaikka mitä olisi tutkintoja. (Suomalaiset taasen niitä ulkolukijoita jotka ei tosiaan osaa ajatella ilman että joku käskee.)
Osaajat sitten laittaa oikein ja muut vähäsen väärin.

Ihanko totta? Sää et juurikaan vitsejä väännä, mutta varmistahan, että lukemani on totta. Ja onko asialle jokin virallinen syy? Laki, asetus, tms?
Ei siellä mitään merkitystä koska kotipoltto.
 

super_1600

Well-known member
Liittynyt
22.8.2005
Viestit
362
Kanadan Quebec on ranskankielinen, mutta koko Kanada ei ole. Ranskan Bretagnessa puhutaan bretonia, mutta muualla Ranskassa ranskaa. Espanjan Kataloniassa puhutaan katalaania, mutta ei muualla Espanjassa.

Miksi nämä valtiot eivät pakota rahvasta puhumaan vähemmistöjen kieltä?



En ihmettele yhtään:)
Jos et pysty sivistyneesti keskustelemaan niin elä kirjoita mitään
 

FW08

Registered User of Talent
Liittynyt
9.7.2008
Viestit
22189
Sijainti
Behind the rabbit
Jostain syystä englannin kuulunymmärtämiset meni lukiossa aina perseelleen, mut ruotsissa ja saksassa sai aika hyvin tasoa nostettu kirjoituksia kohden. Jotenkin vaan oppi iteroimaan oikean vaihtoehdon riittävällä tarkkuudella, vaikkei varma ollutkaan. Englannissa ne vaihtoehdot tuntui harhaanjohdatukselta, B- ja C-kielissä oikeaan johdatukselta. Ainekirjoitukset olikin sitten aika jänniä kun joutuu laittamaan tekstiin suunilleen jokaisen osaamansa sanan. Mutta ei kai se ole kiellettyä hölynpölyä kirjoittaa, pisteitä tulee kourallinen oikeasta lauserakenteesta ja taivutuksesta :eek:
Kumma juttu, että aineessa jossa vaaditaan ihan oikeetakin osaamista meni sulla perseelleen.
 

SaabV4

Well-known member
Liittynyt
15.9.2009
Viestit
68
Kanadan Quebec on ranskankielinen, mutta koko Kanada ei ole. Ranskan Bretagnessa puhutaan bretonia, mutta muualla Ranskassa ranskaa. Espanjan Kataloniassa puhutaan katalaania, mutta ei muualla Espanjassa.

Miksi nämä valtiot eivät pakota rahvasta puhumaan vähemmistöjen kieltä?



Jos et pysty sivistyneesti keskustelemaan niin elä kirjoita mitään
Ursäkta mig
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Ihanko totta? Sää et juurikaan vitsejä väännä, mutta varmistahan, että lukemani on totta. Ja onko asialle jokin virallinen syy? Laki, asetus, tms?

§ 3–4 og § 3–7 i Lov av 2. juni 1989 nr. 2

II. Salg av alkoholholdig drikk gruppe 2 og 3.

Endret ved lover 8 jan 1993 nr. 23 (ikr. 1 mars 1993), 6 mai 2011 nr. 13 (ikr. 1 jan 2012 iflg. res. 6 mai 2011 nr. 466).
§ 3-3. Fastsettelse av antall salgsbevillinger for AS Vinmonopolet
Departementet kan fastsette høyeste antall salgsbevillinger og fordelingen av disse. Kommunestyret fastsetter det høyeste antall utsalgssteder for AS Vinmonopolet innen kommunen og godkjenner deres beliggenhet. Bestemmelsen i § 1-7a første ledd første punktum gjelder tilsvarende.
Endret ved lover 16 mai 1997 nr. 28 (ikr. 1 jan 1998), 17 des 2004 nr. 86 (ikr. 1 juli 2005 iflg. res. 17 juni 2005 nr. 599).
§ 3-4. Tidsinnskrenkninger for salg fra AS Vinmonopolets utsalg
Salg fra AS Vinmonopolets utsalg kan skje fra kl. 08.30 til kl. 18.00. På dagen før søn- og helligdager skal salget opphøre kl. 15.00. Dette gjelder ikke dagen før Kristi Himmelfartsdag. Åpningstiden for AS Vinmonopolets utsalg kan likevel ikke være lengre enn fastsatt salgstid for annen alkoholholdig drikk i kommunen.
Åpningstiden for AS Vinmonopolets utsalg fastsettes av departementet. Departementet kan bestemme at salgstiden skal begrenses til ukens 5 første hverdager.
Salg fra AS Vinmonopolets utsalg er forbudt på søn- og helligdager, 1. og 17. mai, jul-, nyttårs-, påske- og pinseaften og på stemmedagene for stortingsvalg, fylkestingsvalg, kommunestyrevalg og på folkeavstemning vedtatt ved lov.
Endret ved lover 8 jan 1993 nr. 23, 16 mai 1997 nr. 28 (ikr. 1 juli 1997), 17 des 2004 nr. 86 (ikr. 1 juli 2005 iflg. res. 17 juni 2005 nr. 599).
III. Salg av alkoholholdig drikk gruppe 1.

Endret ved lover 8 jan 1993 nr. 23, 17 des 2004 nr. 86 (ikr. 1 juli 2005 iflg. res. 17 juni 2005 nr. 599), 6 mai 2011 nr. 13 (ikr. 1 jan 2012 iflg. res. 6 mai 2011 nr. 466).
§ 3-5. (Opphevet ved lov 16 mai 1997 nr. 28 (ikr. 1 jan 1998).)
§ 3-6. (Opphevet ved lov 8 jan 1993 nr. 23.)
§ 3-7. Tidsinnskrenkninger for salg og utlevering av alkoholholdig drikk med høyst 4,7 volumprosent alkohol
Salg og utlevering av alkoholholdig drikk gruppe 1 kan skje fra kl. 08.00 til kl. 18.00. På dager før søn- og helligdager skal salget opphøre kl. 15.00. Dette gjelder ikke dagen før Kristi Himmelfartsdag.
Kommunestyret kan generelt for kommunen eller for det enkelte salgssted innskrenke eller utvide tiden for salg i forhold til det som følger av første ledd. Salg og utlevering av drikk som nevnt i første ledd er likevel forbudt etter kl. 20.00 på hverdager, og etter kl. 18.00 på dager før søn- og helligdager unntatt dagen før Kristi Himmelfartsdag. Det kan bestemmes at salg ikke skal finne sted til bestemte tider på dagen eller på bestemte ukedager.
Salg og utlevering av drikk som nevnt i første ledd skal ikke skje på søn- og helligdager, 1. og 17. mai, og på stemmedagene for stortingsvalg, fylkestingsvalg, kommunestyrevalg og folkeavstemning vedtatt ved lov.
 

Quasimodo

Well-known member
Liittynyt
30.6.2008
Viestit
5455
Sijainti
Helsinki
Onneks ei koulussa tarvinnut, eikä peruskoulussa tarvinnut kuulemaansakaan ymmärtää. Sanakokeet pelasti mut monesti, sain niistä lähes aina täydet pisteet. Tarvinnut kuin opetella sanastoa ulkoa, sama se mikä kieli kyseessä. Varsinaisissa kokeissa tahtoi sitten mennä kielet sekaisin, mutta nelosen koenumerollakin sai todistukseen vitosen, kun oli vetänyt sanakokeissa ja epäsäännöllisten verbien kyselyissä kympit. Lukiossa iskikin sitten päin naamaa ne kuullunymmärtämiskokeet...
Joo, varsinkin englannin kuullunymmärtämiskokeet oli epäinhimillistä tasoa mun mielestä. Silti kaikki muut tuntui pärjäävän niissä todella hyvin. Kirjoituksia varten harjoiteltiin tekemällä vanhojen yo-kokeiden kuullunymmärtämiskokeita. Täydet pisteet on 90 ja itse sain lähes poikkeuksetta 30-40 pistettä. Samalla muut saa helposti 70-80 pistettä ja jopa enemmän. Sitten virallisessa yo-kokeessa mun päässä taisi napsahtaa jotain, kun sain jopa hieman alle 60 pistettä. :rolleyes:

Suoraan sanoen nuo yo-kuullunymmärtämiskokeet on syvältä perseestä, varsinkin monivalintaosuus, jota se on suurimmaksi osaksi. Useampi kuin yksi vaihtoehto on yleensä sellainen, joka vastaa sitä plörinää nauhalta. Yritä sitten siinä arpoa se oikea vaihtoehto.

Yo-lautakunta, HAISTAKAA VITTU!
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
Joo, varsinkin englannin kuullunymmärtämiskokeet oli epäinhimillistä tasoa mun mielestä. Silti kaikki muut tuntui pärjäävän niissä todella hyvin. Kirjoituksia varten harjoiteltiin tekemällä vanhojen yo-kokeiden kuullunymmärtämiskokeita. Täydet pisteet on 90 ja itse sain lähes poikkeuksetta 30-40 pistettä.
Meijän amerikkalainen vaihto-oppilaskaan saanu läheskään täysiä pisteitä noista harjoituskokeista. Vois olla ettei itsekkään saisi, vaikka ne suomeksi olisi.
 
Ylös