Pakkoruotsin kuolema

[Legoma brasiko]

Jotenkin nämä heitin sivut tarvisi vähän parempaa otetta. En osaa auttaa kosken ole alan ihmisiä, mutta tääkin on jotenkin amatöörimäinen, ehkei ammattilaiset uskalla osallistua ettei työt menisi vaikka samaa mieltä koko kansan kanssa olisivatkin.
Esimerkkinä tää:
http://vapaakielivalinta.fi/
En tahdo haukkua heitä jotka uskaltaa uhmata väkivaltaisia valloittajia, mutta parempiakin sivuja on nähty. Vaan toivoisi että ammattilaiset ottaisi tollasiin yhteyttä ja kertoisi miten parantaa.

Joo, varsinkin englannin kuullunymmärtämiskokeet oli epäinhimillistä tasoa mun mielestä. Silti kaikki muut tuntui pärjäävän niissä todella hyvin. Kirjoituksia varten harjoiteltiin tekemällä vanhojen yo-kokeiden kuullunymmärtämiskokeita. Täydet pisteet on 90 ja itse sain lähes poikkeuksetta 30-40 pistettä. Samalla muut saa helposti 70-80 pistettä ja jopa enemmän. Sitten virallisessa yo-kokeessa mun päässä taisi napsahtaa jotain, kun sain jopa hieman alle 60 pistettä.

Suoraan sanoen nuo yo-kuullunymmärtämiskokeet on syvältä perseestä, varsinkin monivalintaosuus, jota se on suurimmaksi osaksi. Useampi kuin yksi vaihtoehto on yleensä sellainen, joka vastaa sitä plörinää nauhalta. Yritä sitten siinä arpoa se oikea vaihtoehto.

Yo-lautakunta, HAISTAKAA VITTU!

Ongelma ei ollut se koe vaan se opetus sitä ennen. Selkeästi sä osaat kirjottaa suomea joten olisit oppinut englanninkin hyvin jos ne oisi ees yrittäneet. Ilmeisesti eivät. Erikseen oisi semmonen joka ei osaisi suomeakaan. Eikä se kirjottaminen ja puhuminen eroa niin paljoa kumminkaan. Kumpaa vaan tekee. Ennenhän oli paljon jotka osasi puhua muttei kirjottaa.

Meijän amerikkalainen vaihto-oppilaskaan saanu läheskään täysiä pisteitä noista harjoituskokeista. Vois olla ettei itsekkään saisi, vaikka ne suomeksi olisi.

Toi ei nyt vielä paljoa kerro
(Ei muuten ja virnekin meni ehkä vähäsen väärään osotteeseen, on heillä paremmat koulut kuin täällä kuten elintasosta voi huomata, riippumatta siitä ketä kehutaan, mutta siellä kaikki käy sen lukion kuten monessa muussakin maassa, ei tarvii välkky olla tms., täällä vain ruotsalaiset käy kaikki lukion koska tulee paremmat palkat, suurin osa suomalaisista ei.)
En muista että mun aikaan olisi ollut ees mitään harjotuskokeita tai sitten vaan onnistuin nekin tunnit oleen töissä. Ennen kun nuoretkin niitä sai. Nykysin on ihan tolkuttomat vaatimukset töitten saannille ja melkein aikuisiakin (ja ihan aikuisiakin) lapsia vie vanhemmat kouluun kuin pikkupentuja jotka ei ees kävellä osaa koskei vanhemmillakaan kiirusta töihin ole. Jotain on mennyt pahasti vikaan enkä usko tästä maan selviävän enää. Kokkarivalta jees.

 

[Quasimodo]

Meijän amerikkalainen vaihto-oppilaskaan saanu läheskään täysiä pisteitä noista harjoituskokeista. Vois olla ettei itsekkään saisi, vaikka ne suomeksi olisi.

Intissä ollessani yks marokkolainen koko ikänsä Suomessa asunut kaveri kertoi kirjoittaneensa Suomen vieraana kielenä. Kuullunymmärtämiskokeessa kysymysten vastausvaihtoehdot oli oli usein sellaisia, että ainakin kaksi olisi sopinut täydellisesti siihen nauhaan. Noista piti sitten päätellä, kumpi on "enemmän oikein"

 

[toleranssisiipi]

Joo, kyllä nyt pakkoruotsi ihan varmana kuolee, kun ~50000 ihmistä on kirjoittanut nimensä nettiadressiin.

 

[Montana]

Intissä ollessani yks marokkolainen koko ikänsä Suomessa asunut kaveri kertoi kirjoittaneensa Suomen vieraana kielenä. Kuullunymmärtämiskokeessa kysymysten vastausvaihtoehdot oli oli usein sellaisia, että ainakin kaksi olisi sopinut täydellisesti siihen nauhaan. Noista piti sitten päätellä, kumpi on "enemmän oikein"

Muistan itse kanssa nuo luetunymmärtämisen kokeet. En tajua ketä se palvelee, että laitetaan vaihtoehdot sellaisiksi, että vastaaminen perustuu enemmänkin arvaamiseen kuin tietoon..

Netistä löytyy muuten A1 Suomen yo-kokeita. Muistan huvikseni tehneeni yhtä niistä muutaman tehtävän verran. Oliko heti toinen kysymys, joka oli vähän sellainen, että pitäisikö minun vastata tuohon A, B vai D? Seuraavassa taas vaihtoehdot A ja C olivat kummatkin sopivia.

 

[Legoma brasiko]

Muistan itse kanssa nuo luetunymmärtämisen kokeet. En tajua ketä se palvelee, että laitetaan vaihtoehdot sellaisiksi, että vastaaminen perustuu enemmänkin arvaamiseen kuin tietoon..

Netistä löytyy muuten A1 Suomen yo-kokeita. Muistan huvikseni tehneeni yhtä niistä muutaman tehtävän verran. Oliko heti toinen kysymys, joka oli vähän sellainen, että pitäisikö minun vastata tuohon A, B vai D? Seuraavassa taas vaihtoehdot A ja C olivat kummatkin sopivia.

No kivahan se ettei ihan helppoja ole. Vieläkös siellä Gaussin käyrä on käytössä eli sama kaikille?
Ei mun aikaan kyllä vaikeita olleet (ei sillä että muistaisin koko koetta olleen), muttei sillon vielä ulkomaisia kanavia ollu suurimmalla osalla (esim. mulla ei ollu mittään kaapelia) eikä netistä ohjelmaa.
Tason nosto olisi olennaisinta, eli että jokainen osaisi ja ne jotka saa hyvät arvosanat sitten oikeesti osaisi paremmin kuin ne ulkomaiset sen kielen osaajat keskimäärin. Mutta se lähtis siitä opetuksesta eli pakkoruotsi pois ja tarpeellisten kielten opetusta tilalle.

 

[WebSlave]

Joo, kyllä nyt pakkoruotsi ihan varmana kuolee, kun ~50000 ihmistä on kirjoittanut nimensä nettiadressiin.

Kansalaisaloite on vähän enemmän kuin nettiadressi. 50 tuhatta allekirjoitusta velvoittaa käsittelemään aloitteen eduskunnassa. Lisäksi kannatusilmoituksia voi allekirjoittaa vaikkapa kirjastoissa ja tiedän tähän nimenomaiseen aloitteeseen kerätyn kannattajia myös aktiivisten ihmisten toimesta siten, että heillä on ollut täytettävät lomakkeet mukanaan.

Ei tämä aloite tule läpi menemään eikä varsinkan nykyisessä muodossaan. Toisin kuin aloitteen nimessä on, ruotsista ei siinä ehdoteta valinnaista oppiainetta, vaan vapaaehtoinen. Sen saisi siis jättää kokonaan pois ja olla ottamatta mitään tilalle. Ja tätä sitten perustellaan Suomen kilpailukyvyn paranemisella.

 

[Legoma brasiko]

Kansalaisaloite on vähän enemmän kuin nettiadressi. 50 tuhatta allekirjoitusta velvoittaa käsittelemään aloitteen eduskunnassa. Lisäksi kannatusilmoituksia voi allekirjoittaa vaikkapa kirjastoissa ja tiedän tähän nimenomaiseen aloitteeseen kerätty kannattajia myös aktiivisten ihmisten toimesta siten, että heillä on ollut täytettävät lomakkeet mukanaan.

Ei tämä aloite tule läpi menemään eikä varsinkan nykyisessä muodossaan. Toisin kuin aloitteen nimessä on, ruotsista ei siinä ehdoteta valinnaista oppiainetta, vaan vapaaehtoinen. Sen saisi siis jättää kokonaan pois ja olla ottamatta mitään tilalle. Ja tätä sitten perustellaan Suomen kilpailukyvyn paranemisella.

En ole aloitetta lukenut, mutta ehkä siellä on myyrä ollut laatimassa?:idea:
Sinänsä asialla ei ole merkitystä, jäisihän sitä kait sitten vielä pakollinen kieli jokin (ei englanti koska ei ole mitään määritelty muuta pakolliseksi kuin ruotsi jos oikein olen ymmärtänyt.)
Parempi olisi osata yksi hyvin kuin monta ei-ollenkaan.

 

[Montana]

Itsehän kirjoitin ruotsin kielen yo-kokeessa. Minusta kyse on mielenkiintoisesta kielestä, eikä minun mielestä pakollista tarvitse purkaa, koska koulussa on paljon epämieluisempiakin aineita.

Pakollisuudesta puheenollen, niin äidinkieli lienee ainoa aine, joka on kaikkein pakollisin aine, sillä se pitää kirjoittaa yo-kokeessa. Ja rehellisesti sanoen minä en tiedä mitä osaamista äidinkielen yo-kokeet mittaavat. Kaveri kirjoitti ensiksi A:n ja seuraavalla yrityksellä tipahtikin E. Miten? Kaveri itsekkin hämmästeli sitä. Kyse onkin siitä, että katsotaan kuka on luovin ja sulavin kirjoittaja eikä niinkään sitä kellä on eniten tietämystä.

 

[Legoma brasiko]

Itsehän kirjoitin ruotsin kielen yo-kokeessa. Minusta kyse on mielenkiintoisesta kielestä, eikä minun mielestä pakollista tarvitse purkaa, koska koulussa on paljon epämieluisempiakin aineita.

Pakollisuudesta puheenollen, niin äidinkieli lienee ainoa aine, joka on kaikkein pakollisin aine, sillä se pitää kirjoittaa yo-kokeessa. Ja rehellisesti sanoen minä en tiedä mitä osaamista äidinkielen yo-kokeet mittaavat. Kaveri kirjoitti ensiksi A:n ja seuraavalla yrityksellä tipahtikin E. Miten? Kaveri itsekkin hämmästeli sitä. Kyse onkin siitä, että katsotaan kuka on luovin ja sulavin kirjoittaja eikä niinkään sitä kellä on eniten tietämystä.

Ettei vaan ollut eri arvostelija?
Nimittäin ne taitaa toimia niin, että yksi lukee ne, laittaa arvosanan.
Sitten osan viittii toinenkin lukea, hyvin harvan - ja voi vaihtaa jos tekee mieli.
Nimi näkyy kaikissa kumminkin. Ei ole anonyymi se kirjoittaja.
Eli sun kaveri kirjoitti aineen, ei tykännyt siitä se joka luki.
Kirjoitti uudelleen -joku muu luki?

Vai oisiko muuttuneet?

 

[Renngeist]

Netistä löytyy muuten A1 Suomen yo-kokeita. Muistan huvikseni tehneeni yhtä niistä muutaman tehtävän verran. Oliko heti toinen kysymys, joka oli vähän sellainen, että pitäisikö minun vastata tuohon A, B vai D? Seuraavassa taas vaihtoehdot A ja C olivat kummatkin sopivia.

Itse olen kattellut myös niitä B-suomen kokeita. Niissä on kyllä sellaista kielioppia ettei tulisi itselle edes mieleenkään käyttää mitään sellaista muotoa.

 

[WebSlave]

Ja rehellisesti sanoen minä en tiedä mitä osaamista äidinkielen yo-kokeet mittaavat. Kaveri kirjoitti ensiksi A:n ja seuraavalla yrityksellä tipahtikin E. Miten? Kaveri itsekkin hämmästeli sitä. Kyse onkin siitä, että katsotaan kuka on luovin ja sulavin kirjoittaja eikä niinkään sitä kellä on eniten tietämystä.

Silloin, kun äidinkielenkoe oli pelkkä aine noin saattoikin olla. Oli silloinkin kyllä tiedosta hyötyä, koska kirjoittaessaan hyödyntää kokonaissivistystään niin sisällön tuottamisessa kuin kieliopillisessa muotoilussakin. Harva äidinkielen asioista muuta kuin kohtuullista kirjoitustaitoa elämässään tarvitsee.

Lukiossa kirjoittelin tasaisia aineita, mutta vielä yläasteella ainenumeroni vaihtelivat kympin ja viitosen välillä riippuen siitä millaisesta aiheesta piti/sai kirjoittaa, pitikö kirjoittaa tunnilla tai saiko käyttää lähdeaineistoa. Lukiossa aiheet olivat yleensä mielekkäämpiä.

Nykyisin ylioppilaskoe on monipuolisempi:

Uusimuotoinen koe

Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Äidinkielen arvosana määräytyy molempien kokeiden perusteella.

Tekstitaidon koe

Kokeessa mitataan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Aineistona voi olla asiatekstejä, esim. artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia ja kaunokirjallisia tekstejä. Arvostelussa kiinnitetään huomitoa sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun. Tehtäviä on viisi, joista kokelas saa tehdä vain kolme.

Esseekoe

Kokeessa mitataan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esi. kuvia, tilastoja ja taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista saa valita yhden.
http://www.peda.net/veraja/jarvenpaa/lukio/kurssisivut/aidinkieli/yo-koe

 

[FW08]

Meijän amerikkalainen vaihto-oppilaskaan saanu läheskään täysiä pisteitä noista harjoituskokeista. Vois olla ettei itsekkään saisi, vaikka ne suomeksi olisi.

Ei niistä helpolla täysiä kuulu saadakaan. Eikä kielen natiivin puhujan kielitaitokaan ole automaattisesti välttävää parempi. TJEU kurski.

 

[Andy]

Eikä kielen natiivin puhujan kielitaitokaan ole automaattisesti välttävää parempi. TJEU kurski.

 

[Andy]

Jos pakkoruotsi poistettaisi, mitä tulisi tilalle? Olisiko oikeus opiskella ruotsia sitten vaarassa? Pääkaupunkiseudulla ei varmastikaan, mutta entäpä asuinkaupungissani Lahdessa? Poikani menee parin vuoden päästä kouluun, ja voihan olla että mihin kouluun nyt meneekin, jos ruotsin opiskelun velvoite poistettaisi, siellä ei olisi mahdollisuutta opiskella ruotsia, tai jos vaikka mahdollisuus olisi mutta ruotsinlukijoiden ryhmä ei tulisi täyteen, niin hänen olisi valittava jokin muu kieli ruotsin asemesta. Eikö tässä tapauksessa siis tämä pakosti valittu kieli olisi se pakkokieli vaikkei se olisi ruotsi?

 

[Albert Oil]

Pakkoswahili joka kouluun. Sillä pärjää Itiksessä ja Lieksassa.

 

[Mehe Rienarsuo]

On mahtavaa huomata kuinka häviäjät löytävät omalle häviäjyydelleen syyn aina muualta kuin itsestä. Esimerkiksi se, että Suomessa peruskoulun pakolliseen oppimäärään kuuluu jossain mitassa mm. kumpikin Suomen virallisista kielistä, on omiaan tappamaan kenen tahansa luumukuulan kaikki ambitiot elämässä. Lisäksi se on tietysti aivan epistä.

 

[Albert Oil]

Mä en osaa mitään ja se on Mehen vika.

 

[SaabV4]

Pelle

eikun Ville

 

[Montana]

Silloin, kun äidinkielenkoe oli pelkkä aine noin saattoikin olla. Oli silloinkin kyllä tiedosta hyötyä, koska kirjoittaessaan hyödyntää kokonaissivistystään niin sisällön tuottamisessa kuin kieliopillisessa muotoilussakin. Harva äidinkielen asioista muuta kuin kohtuullista kirjoitustaitoa elämässään tarvitsee.

Lukiossa kirjoittelin tasaisia aineita, mutta vielä yläasteella ainenumeroni vaihtelivat kympin ja viitosen välillä riippuen siitä millaisesta aiheesta piti/sai kirjoittaa, pitikö kirjoittaa tunnilla tai saiko käyttää lähdeaineistoa. Lukiossa aiheet olivat yleensä mielekkäämpiä.

Nykyisin ylioppilaskoe on monipuolisempi:

Itse olen tehnyt nimenomaan uudentyyppisen yo-kokeen. Yleistieto auttaa sen verran, että pääsee kokeesta läpi ja voi saada hyvällä tuurilla lubenterin, mutta jos haluaa parempaa niin täytyy olla myös luova ja sujuva kirjoittaja.

 

[Mosse]

On mahtavaa huomata kuinka häviäjät löytävät omalle häviäjyydelleen syyn aina muualta kuin itsestä. Esimerkiksi se, että Suomessa peruskoulun pakolliseen oppimäärään kuuluu jossain mitassa mm. kumpikin Suomen virallisista kielistä, on omiaan tappamaan kenen tahansa luumukuulan kaikki ambitiot elämässä. Lisäksi se on tietysti aivan epistä.

Itsehän kirjoitin komiasti ruottinkielestä sen Cum Laude Vademecumin!