Oral-B 500 oli ihan hyvä kisa. Lopun yllätykset ja Harvickin jäätävä epäonni petasi Kahnelle voiton joka meinasi jo mennä ensimmäiseen Green-White-Checkersiin. Myöhästyin kaupanpäälle töistä kun ruutulippu heilui vasta n. 06:50 Suomen aikaa.
Hieno homma että Kahne pääsi Chaseen...ja Kenseth myös. :thumbup:
Oli erinomainen kisa kaiken kaikkiaan ja ainakin sen 195 kierroksen ajan jota Kevin Harvick johti letkaa, mutta Kasey Kahnelle tosiaan voitto ja lippu jahtiin sekä rennompi runkosarjan päätöskisa ensi viikonloppuna Richmondissa.
Kyllä kun NASCARia katsoo, niin voi hieman joustaakkin aikataulujen kanssa - sen verran spektaakkelimaisia jännityshetkiä ja loistavaa moottoriurheilua
Kasey Kahne tosiaan ajoi voittoon Atlantassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, ja suoraan sanoen se tuli hieman puun takaa vaikka kisa jo alkujaan auringon laskettua Georgian osavaltiossa alkoi melkein jo valaistuksen alla - ja se jos mikä juurikin sopii KK:lle erinomaisesti. Mutta vauhdillisesti KK:n kisa ei mennyt lähellä kärkeä vaan aivan lopussa auto tosiaan heräsi kun pito lisääntyi entisestään ja Kenny Francis sai auton melkeinpän ensimmäistä kertaa tänä vuonna oikeaan aikaan kisassa säädöiltään sellaiseksi josta Kahne piti ja näin ollen kauden ensimmäinen voitto hänelle vasta kauden kolmannella (!) top-5:lla. Kausi on Kaseylla mennyt hyvinkin mollivoittoisesti, eikä sitä 1.5 mailien radoilla tavattua mahtia ole tänä vuonna ollut laisinkaan eikä myöskään KK:n bravuurit, eli valaistusten aikana ole tullut tulosta siihen malliin mitä ollaan odotettu - erityisesti juuri 1.5 mailien radoilla, kun muutamaan otteeseen totutusti keskikokoluokan ovaaleilla on tänä vuonna ilta-aikaan ajettu lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sekä nyt kahteen kertaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Nyt ensimmäistä G-W-C -yritystä ennen varikolla KK menetti kärkitilan, mutta lopun kahden kierroksen shootoutissa hän päihitti Matt Kensethin (joka myös tosiaan odotetusti varmisti paikan jahtiin) ja näin ollen oli ruutulipulla ensimmäisenä.
Kasey Kahnella ja #5 tiimillä riittää silti paljon vielä tehtävää, että saisivat pakkansa kuntoon Hendrickin tehtaalla, kun tallikaverit ovat kaikki tänä vuonna voittaneet kolmesti ja hänen kanssaan tehtaalla yhteistilat ja -kehityksen jakava Jeff Gordonin #24 tiimi on ollut paria viime kisoissa tullutta takaiskua huolimatta ihan tämän vuoden eliittiä. Nyt kuitenkin suunta on oikea ja vaikka hymyä ei ihan vielä kauden ensimmäisestä voitosta irronnut voittajan ympyrässä kuten olisi luullut (johtuen nimen omaan hieman vielä kärjen takana olemisesta) niin tämä oli askel parempaan ja ehdottomasti että saa suunnata katseet jo ensimmäiselle Chasen kierrokselle ja ajaa Richmondissa rennommin Chasen kokoonpanon päättävässä kisassa, jossa vielä jännitettävää monella riittää edelleen.
Paluun rattiin tehnyt Tony Stewart aloitti kisan vihreällä radalla, joka sopii Tonylle erittäin hyvin, todella railakkaasti ja heti ensimmäisillä kierroksilla hän ajoi kolme vierekkäin ulkokautta ohi, kun renkaissa oli pitoa niin ohittaminen oli myös mahdollista heti starteissa (paitsi ulkopuolelta startatessa oli kaikilla sama ongelma uusintastarteissa, jolloin pääsuoraklipillä ei ollut pitoa yhtään ulkopuolella). Kun kuitenkin aurinko laski jo aika pian startista ja alettiin mennä valojen alle, niin Stewartin ajama top-5:n sillä hetken alkoi kuitenkin ottaa takapakkia ja pian hän oli jo top-10:n ulkopuolella, kun auto ei enää toiminut ulkolinjalla kurveissa niin hyvin kuin kisan alkupuolella, eikä saanut kunnollista vauhtia kurveista edes pidon kasvettua. Sitten uusintastartissa Kyle Buschin kanssa osuminen ja seinään kummatkin sillä seurauksella, että auton balanssi kärsi osuman seurauksena ja lopulta kisan puolenvälin jälkeen eturengas antoi periksi ja hän osui seinään ja joutui keskeyttämään. Tony Stewart ajoi kuitenkin loistavan kisan ennen ongelmia ottaen huomioon kaiken mitä tuossa vähän aikaa sitten tapahtui ja mitä hän on kokenut - ja hän tosiaan tuli ja teki kaiken mitä vain voi hänen taitonsa tietäen odottaa ratin takana tekevän; TS:lle ilman muuta parasta terapiaa tuon kokemuksen jälkeen oli vain päästä tekemään sitä mistä pitää, eli mitä hän itsekkin sanoi, päästä vain kilpailemaan NASCARiin takaisin - ja mikä parempi kuin hyvä auto läpi viikonlopun, johon Chad Johnston tosiaan panosti niin paljon ja enemmän johon tallipomo vain voi, että se olisi heti kilpailukykyinen kun autot pyörähtävät ensimmäistä kertaa radalle. Nyt 41:s tila keskeytyksen takia, mutta 26:s pisteissä, eli jahtikelpoinen vielä (pitää olla kolmenkymmenen joukossa, jotta voitto merkitsee pääsyä jahtiin) voitolla Richmondissa jonka TS haluaa saavuttaa ja voittaa #14 tiimille.
Tulokset Atlantasta:
http://www.nascar.com/en_us/sprint-cup-series/standings/results/2014/oralb-usa-500.raceResults.results.html
Pisteet ennen runkosarjan finaalia:
http://www.nascar.com/en_us/sprint-cup-series/standings.html
Muita huomioitavaa oli Jimmie Johnsonin toinen peräkkäin 4:s tila ja kolmas peräkkäinen top-10, kun hän oli 9:s Michiganissa. #48 tiimi alkaa hivenen olla jo paremmassa iskukyvyssä, vaikka viikonloppu ei Atlantassa ollut täydellinen kisaviiikonlopun aikana vaivanneen balanssin vuoksi, joka heitätti autoa kurveissa luistattaen ja jousien ei-niin-hyvin pehmeästi niitä vastaanottavan, mutta kisassa illan tullen auto alkoi virkoamaan ja myös hyvin autoa ilta-aikaan ajattava ja oikeita säätöjän ajettavuuteen Chad Knausilta pyytäen JJ sai hyvän tuloksen aikaiseksi, vaikka aivan voittotaisteluun ei #48 autolla ollutkaan.
Matt Kenseth oli toinen ja varmisti että kaikki JGR:n autot ovat jahdissa - yllättävän myöhään se varmistui vasta MK:n kohdalla. Matt Kenseth on ollut koko kauden top-10:stä huolimatta suuri pettymys, mutta nyt katsotaan mitä alkaa tapahtumaan kun itse mestaruudesta taistelu käynnistyy. MK on kuitenkin ajanut tasaisesti läpi kauden, mutta JGR:n kaikissa autoissa (#20 Matt Kenseth, #11 Denny Hamlin ja #18 Kyle Busch) on ollut vain huolenaiheina juuri keskimittaiset ovaalit (sekä suuremmat) ja mailin litteiden ovaalien ohjelma, joka juuri ajokorkeuden kautta konvertoi käytössä olevaa tehoa autoissa läpi kierroksen ja erityisesti suoravauhtia puolentoista mailin radoilla - autot ei vain ole kiihtyneet kurvien jälkeen johtuen monesti keskellä mutkaa tapahtuvasta kaasun käytöstä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti - kääntyykö auto tarvittavan nopeasti, pitääkö renkaat ja jouset sekä liimaantuuko auto rataan tehojen saatavuuden puolesta; läpi kurvin tapahtuva auton konflikti radan pinnan suhteen, jossa valintaisesti ovaalin kallistuksesta riippuu miten ajetaan kurviin, mutta kääntyminen ja siitä jo nokan pitäisi alkaa näyttämään indexistä kurvin alalinjan suuntaan lähelle rataviivaa että auto kanuunoi siitä itselleen suoravauhdin ilman että tarvitsee hirveästi naputella kaasua tai helpata. Lyhytradoilla ja superspeedwaylla JGR:n autot ovat olleet ihan hyvässä kyydissä, mutta ilman muuta nyt Chaseen mentäessä pitää keskimittaisten ohjelma olla kunnossa, riippumatta onko uutta vai vanhempaa ratapintaa kun puhutaan auton yleisestä tehosta - Atlanta oli jo paljon parempi koko organisaatiolta.
Danica Patrick ajoi myös uransa parhaan sijoituksen ja oli maalissa 6:s. Lupaa erittäin hyvää boostia loppukaudelle ja katsotaan miten DP saa tuloksia aikaan - nyt ainakin tallipomo Tony Gibson sai auton todella ajettavaksi DP:lle. Stewart-Haas Racingin autot ovat tänä vuonna KH:n lisäksi ajaneet hyviä suorituksia kesästä alkaen aika ajoin, että alkaa löytymään myös KH:n tallikavereilla se tarvittava säädöistä autojen kovaa menemiseen.
Kevin Harvickilta aivan loistava kisa Atlantassa ja #4 tiimi oli menossa vihdoin siihen kauden kolmanteen voittoon, mutta kappas: kisan lopussa taas kaikki meni mönkään ja sijalla 19:sta maaliin.. :nope: Varikolta paalun kautta ansaittu ensimmäinen pilttuupaikka ei ollut lainkaan ylilyöntiasetelmassa, kun kahdessa ensimmäisessä pilttuussa oleva asfaltti oli todella liukasta ja muilla paikoilla olevasta betonipinnoitteesta moni sai autonsa varikkokäynneillä täyteen vauhtiin ja nopeasti (moni kyllä luistelikin myöskin). 195 johdettua kierrosta ylivoimaisesti eniten ja vaikka monta kertaa varikkokäynneillä johtosija menikin, niin siitä huolimatta uusintastarteissa ulkopuolen liukkaudesta huolimatta Kevin otti ulkokautta ohituksia ja juoksusta ja haasteesta riippuen, ennemmin tai myöhemmin, aina kärkipaikan takaisin ja kasvatti eroa. Ainoa haastaja kisan alussa oli Jeff Gordon, mutta JG osui seinään rengasrikon jäljiltä ja jäi kaksi kierrosta kärjelle, mutta kovalla taistelulla juuri kisan lopussa pääsi takaisin johtokierrokselle eli sai jäädyt kierrokset anteeksi ja sijoittui lopulta 17:sta. Denny Hamlin oli toinen haastaja, mutta DH:n auto jäi ennen lopun mylläköitä juuri noin top-10:n autoksi kunnes tosiaan hän käytti mahdollisuutensa lopussa ja tuli maaliin kolmantena.
Kasey Kahne oli lopussa se kaveri joka ajoi kärjessä Kevin Harvickin edessä, mutta juuri ennen valkoista lippua tuli keltainen Kyle Buschin ja Martin Truex Jr:n törmäiltyä (josta myös kisan jälkeen käytiin kiivasta keskustelua näiden kahden toimesta) ja Harvick sai mahdollisuuden ottaa varikolla kärkipaikka, mutta ei jälleenkään valitettavasti onnistunut. Uusintastartissa eturivin takana, KH koitti päästä huonon uusintastartin ottaneen Paul Menardin ohi ulkokautta sillä seurauksella, että viime kisan voittaja Joey Logano oli juuri vieressä seinän viereisellä linjalla, jolloin tuli kontaktia ja kumpikin (sekä Harvick että Logano) seinään sekä muutamalle muullekkin autolle vahinkoa kolarissa. Joey Logano oli lopulta maalissa 14:sta ja Paul Menard 18:sta. Kevin Harvickille on onneksi jälleen tulossa hyvä lyhytrata runkosarjan finaalissa ensi viikonloppuna, eli Richmondissa hakemaan sitä kauden kolmatta voittoa radalla, joka sopii KH:lle erinomaisesti!
