Venäjällä kehitetty mullistavia keksintöjä - miksi näitä ei ole osattu muuttaa rahaksi?
Laser on venäläisten keksintö.
Julkaistu: 7.1.2015 12:54
Venäläiset tiedemiehet ovat tehneet mullistavia keksintöjä, mutta niitä on hyödynnetty taloudellisesti vain ulkomailla.
Venäjä kuuluu asiantuntijoiden mukaan monilla aloilla tiedemaailman suurvaltoihin. Venäläiset tiedemiehet ovat tehneet viime vuosisadalla useita merkittäviä keksintöjä ja uraauurtavaa tutkimusta. Siksi onkin hämmentävää, miksi Venäjä on edelleen taloudellisesti vain öljystä ja muista luonnonvaroista riippuvainen maa, eikä Venäjällä ole juurikaan omaa korkean teknologian tuotantoa. Vai onko joku joskus kuullut venäläisistä tietokoneista tai kännyköistä tai muista huipputuotteista?
Venäjän tiedemaailmaan ja -saavutuksiin perehtynyt amerikkalaisen MIT-huippuyliopiston tiedehistorian professori Loren Graham on -lehden tuoreen artikkelin mukaan pohtinut asiaa jo useita vuosia. MIT on ollut Venäjällä mukana projekteissa, joissa on yritetty luoda Venäjälle oma Piilaakso yhteistyössä viranomaisten kanssa. Toistaiseksi keskusjohtoiset projektit eivät ole ottaneet tulta.
Grahamin mukaan Venäjän ongelmat ovat muun muassa yleinen haluttomuus bisneksen tekoon, rahakkaiden sijoittajien puute ja myös epävarmuus, joka johtuu arvaamattomasta oikeuslaitoksesta ja laajalle levinneesta korruptiosta. Osittain ongelmat ovat johtuneet Neuvostoliiton ajan lamaannuksesta, mutta Grahamin mukaan kyse on syvemmälle ulottuvasta ilmiöstä. Hän osoittaa sormella etenkin Venäjän päättäjiä.
Asian pitäisi hänen mukaansa kiinnostaa laajemmin myös ulkomaita, sillä Venäjän teknologinen takapajuisuus on näkynyt paitsi öljyn hinnanlaskusta johtuvana ruplakriisinä myös siinä, että maa ei ole onnistunut siirtymään kohti länsimaista demokratiaa.
Esimerkkinä laser
Venäläiset tiedemiehet ovat napanneet Nobeleita, mutta Grahamin mukaan he eivät ole kyenneet tuotteistamaan ideoitaan. Vaikka he olisivat olleetkin halukkaita siihen, heiltä ovat puuttuneet välineet.
– Otetaan esimerkiksi vaikka laser. Se kuuluu nykytalouden perustaan, kaikki käyttävät sitä kameroissa ja printtereissä kaiken aikaa. Se on myös varsin uusi keksintö 1950–60-luvuilta – ja kaksi venäläistä tiedemiestä sai sen keksimisestä Nobelin! Mukana oli myös amerikkalainen Charles Townes, mutta Aleksandr Prohorov ja Nikolai Basov oli venäläiset nobelistit, Graham kertoi Boston Globelle.
– Mutta kuka tekee rahaa laserilla? Maailmanmarkkinoilla ei ole yhtäkään merkittävää venäläistä alan yritystä, Graham päivittelee.
Amerikkalainen Charles Townes rikastui patentoimalla keksintönsä, mutta venäläisillä ei Neuvostoliiton aikana ollut sellaista mahdollisuutta. Graham on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka keksintö tehtäisiin nyt, Venäjältä puuttuisi keinot hyödyntää sitä, koska maassa ei ole edelleenkään sijoittajia rahoittamaan esimerkiksi tehtaan perustamista ja myyntiverkoston luomista.
Muita esimerkkejä historiallisista keksinnöistä, joita Venäjä ei ole onnistunut hyödyntämään itse, ovat Grahamin mukaan esimerkiksi sähkövalaistus sekä särötys, joka on keskeinen tekniikka maaperän kaasujen talteenotossa. Särötyksestä kirjoitettiin Venäjällä artikkeleita jo 1950-luvulla, mutta amerikkalaiset keksivät sen varsinaisesti 30 vuotta myöhemmin. Myös tietokoneiden luomisessa venäläiset tekivät Grahamin mukaan uraauurtavaa työtä.
Syvälle menevät ongelmat
Loren Graham listaa Venäjän ongelmiksi myös yleisen bisneshaluttomuuden. Tiedemiehet puurtavat työtään kammioissaan ja saavat ehkä saavutuksistaan mainetta. Mutta mammonan tekeminen ei heiltä luonnistu.
– Venäläisten tiedemiesten mukaan liiketoiminta on likaista, eikä tiedemiehen pidä alentua astumaan ulos ajatusten maailmasta... Venäjällä tätä vahvistaa vielä se fakta, että maassa on paljon korruptiota, ja intellektuellin mielestä bisnekseen lähteminen on sama kuin rikollisuuteen sekaantuminen, Graham luonnehtii.
Hänen mukaansa venäläiset ovat onnistuneet tuotteistamaan joitakin aineettomia keksintöjä kuten ohjelmistoja, koska silloin ei tarvitse esimerkiksi perustaa tehdasta.
– Jos Venäjällä haluaa rakentaa tai tuottaa jotain, joka vaatii tehtaan tai kaupan, luoksesi tulee vierailulle joku joka sanoo sinun tarvitsevan suojelua, ja jos et maksa, bisneksesi murskataan, Graham synkistelee.
Päättäjät tiedostavat ongelman – ja luovat sen
Professori Grahamin mukaan Venäjän päättäjät ovat tiedostaneet ongelman. Presidentti Vladimir Putin totesi viimeksi joulukuussa Kansakunnan tila -puheessaan, että Venäjän on päästävä eroon riippuvuudestaan ulkomaiseen teknologiaan.
Kuitenkin maa on käytännössä raaka-aineoligarkkien hallitsema ”banaanivaltio”, josta puuttuu suuri yksityinen bisnessektori, joka voisi toimia huipputeknologian kehittäjänä ja tuottajana. Siksi Venäjä ei Grahamin mukaan ole noussut talouden suurvallaksi – ja siksi se hakee arvostusta pullistelemalla sotilaallisesti.
Amerikkalaisprofessori näkeekin Venäjän ongelmana erityisesti poliitikot, jotka pelkäävät suurta itsenäistä liike-elämää, koska se voisi nousta heille poliittiseksi uhaksi. Poliitikot yrittävät luoda huipputeknologian hyödyntämiselle edellytyksiä keskusjohtoisesti, mikä ei ole omiaan aktivoimaan yritteliäitä ihmisiä. Paras tapa olisi luoda olosuhteet, jossa kaikki tapahtuisi kuin itsestään vapaiden ja luotettavien markkinoiden ansiosta.
– Venäjä on 300 vuotta yrittänyt teollistua ja nykyaikaistua, mutta sen talous perustuu yhä pääasiassa öljyyn ja kaasuun. Kyseessä on tragedia ja... Venäjän johtajat vain ajattelevat, että se ratkaistaan hallinnon määräyksillä, Grahan tuskailee.
– Venäjä ei ole onnistunut käyttämään tiedemiestensä ja insinööriensä lahjakkuutta hyväkseen, ja se on mielestäni yksi tärkeistä syistä, miksi Venäjä ei myöskään ole kyennyt siirtymään demokratiaan. Venäjän hallinnon mielestä heidän pitää uudistua – mutta keinot, joita he valitsevat ongelman ratkaisemiseksi vain pahentavat ongelmaa, Graham sanoo.
Jari Alenius
