Eihän asumista ja sen muotoa voi täysin rahallisena sijoituksena pitää, tärkeintähän on kuitenkin löytää itselle se sopivin katto pään päälle, valintahetken tilanteen ja ennakoidun tulevaisuuden mukaan.
Mutta ei siitä faktasta eroonkaan pääse, että joissakin/monissa tapauksissa voi jäädä niin paljon miinukselle, että se vaikuttaa sitten seuraavan valinnan hetkellä. (Harva meistä on tainnut asua samassa talossa vaikkapa yli 20v, eli vaihto tulee enemmin tai myöhemmin tai siinä välissä.)
Kun jostainvitunjämsästä ostaa talon 107€:urolla, ja myyntihetkellä saa vain vitosen, niin hankala on lähteä Sivistyksen Pariin (pääkaupunkiseutu + ehkä Vantaa, varauksin) kun ei ole asunnosta revittyä likviditeettiä ja niskassa on edelleen edellisen kämpän velat ja se inha lannan haju mikä maalaisista löyhkää. Pakko mennä vuokralle. Ja sehän on syrjäytymisen ensiaskel. Seuraava ensiaskel onkin sitten jo toinen ensiaskel. Eikä niitä voi olla montaa, vain se yksi. Sitten kompastuu ja lentää rähmälleen. Ehkä satuttaa otsansa. Aivon muistikeskus vaurioituu eikä enää muista kuka ajoi kisan nopeimman kierroksen 1997 Jerezin F1-kisassa. Jos et muista, olet ehkä jo lyönyt pääsi. Tsemppiä.