Varhemmin tässä otsikossa jäsenet Mehe ja OoPee lausuivat hyvin viisaita sanoja, joihin voi yhtyä.
Nämä Pariisin terroristit taisivat olla kaikki toisen tai kolmannen polven siirtolaisia. Kasvaneet, käyneet koulunsa jne. Ranskassa. Sitten jotakin on tapahtunut ja he radikalisoituivat. Kuten esim. Timo Soini, ulkoasiainvaliokunnan pj, totesi, on vaarallista, kun kertyy näköalattomia, tulevaisuudettomia nuoria miehiä läjään. Jotenkin heidät tulisi saada yhteiskuntaan mukaan, rakentamaan itselleen ja samalla muille kunnollista tulevaisuutta. Miten, en heti osaa sanoa.
Ruotsissa asiaa on tutkittukin. Ensimmäisen polven siirtolaiset ja pakolaiset ovat olleet tyytyväisiä. Ovat päässeet turvaan ja saaneet elämänsyrjästä uudelleen kiinni. Mutta toinen ja kolmas polvi kokee itsensä juurettomiksi, kokee syvää ristiriitaa kotikultuurin ja ympäröivän kulttuurin välillä, ahdistuu ja syrjäytyy. Eivät kuitenkaan kaikki.
Yksi asia tässä nuorten miesten, joskus naistenkin, radikalisoitumisessa on ihmetyttänyt. Miksi kehityskulku on aina sama: minua ahdistaa, löydän valon ääri-islamista, kaikki ongelmat ratkeavat, kun luodaan utopiayhteiskunta, joka tapahtuu ampumalla ja räjäyttämällä muita ihmisiä, mieluiten vääräuskoisia. Kaiketi moskeijoissa vaanii head huntereita, joilla agenda on aina sama: ääri-islam.
Miksei voisi tapahtua toisinkin: joutilaat nuoret miehet ryhtyisivät vaikka siivoamaan Pariisin lähiönsä nurkkia. Tekisivät koriskentän, tai jonkun muun. Pitäisivät kahvilaa, jossa niin he kuin kaltaisensa kokoontuisivat. Urheilua, lukemista, elokuvaharrastusta jne. Mitäpä jos perustaisivat yrityksen? Kahvila, ravintola, pesula, autokorjaamo, siivousalan palveluyritys, leipomo tai jotain.