Tarkastusvaliokunnan mietinnössä (TrVM9/2010 vp), joka valmistui neljä vuotta sitten vaalikauden lopussa ja joka pohjautui tutkimukseen Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisuja 1/2010), pyrittiin arvioimaan harmaan talouden laajuutta. Mietinnössä todettiin, että Tilastokeskus arvioi vuonna 2008 harmaan talouden määräksi runsaan yhden prosentin bruttokansantuotteesta, Maailmanpankki arvioi vuonna 2010 sen olevan 18,5 % ja tutkimus päätyi arvioimaan harmaan talouden kokonaismäärän vuonna 2008 noin 6,9 %:ksi bruttokansantuotteesta. Jo tuolloin tarkastusvaliokunta piti kiistattomana, että harmaan talouden laajuuden mittaamiseen sisältyy epävarmuustekijöitä ja virhemahdollisuuksia.
Valiokunta on myös nyt pyrkinyt selvittämään harmaan talouden kokoa ja pyytänyt kuulemiltaan asiantuntijoilta arviota harmaan talouden koosta, harmaan talouden tietoperustasta ja harmaan talouden torjunnasta saaduista euromääräisistä hyödyistä. Asiantuntijoiden käsitykset olivat melko yhteneväisiä eli veronkierron määrän mittaamisen todettiin olevan erittäin vaikeaa, ja vain yksi asiantuntija antoi konkreettisen arvion. Virenin (2013) verotarkastusten perusteella tekemä arvio harmaan talouden arvosta on alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Luotettavien arvioiden saamiseksi tarvitaan asiantuntijoiden mukaan hyvin suunniteltu tutkimusasetelma. Luotettava arvio toimenpiteen vaikutuksista voi perustua vain siihen, että pystytään uskottavasti arvioimaan, mitä olisi tapahtunut ilman toimenpidettä. Tämä edellyttää viranomaisten ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Vaikutukset eivät rajoitu vain verotulomenetyksiin, vaan heijastuvat myös talouden toimintaan.