Työllisyysjärjestelmä murtuu – "Tarvitaan iso ajattelutapojen muutos"
Täystyöllisyyteen ei ole paluuta, sanoo työelämän tutkija Antti Kasvio, jonka mielestä vuorotteluvapaajärjestelmän romuttaminen olisi suuri menetys. Perjantaina työministeri ilmoitti, että vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät.
Kun työntekijä nyky-Suomessa downshiftaa, leppoistaa tai kohtuullistaa työtään, sille on yleensä vahvat, omaan elämäntilanteeseen liittyvät perusteet. Näin sanoo sosiologi, työelämän tutkija Antti Kasvio.
Kasvio on yhdessä tutkija Susanna Lundellin kanssa kirjoittanut Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat -kirjan, jonka Työterveyslaitos on julkaissut.
Sosiologin mukaan yhteiskuntakin hyötyy tarpeeseen tulevasta leppoistuksesta: kustannukset voivat nousta korkeiksi, jos työntekijällä ei ole huokoistamisen mahdollisuutta silloin, kun hän työelämässä sitä tarvitsee. Pitäisihän työntekijän työkyvyn ja motivaation säilyä eläkeikään asti.
– Työelämän oravanpyörä pyörii entistä kiivaammin; se on entistä vaativampi. Sitä enemmän näitä huokoistamisen mahdollisuuksia tarvitaan.
Kasvio myöntää, että yt-neuvotteluja käyvässä Suomessa järkevä ihminen miettii kahteen kertaan ennen kuin puhuu työnantajalle taakan kohtuullistamisesta. Siinä herää herkästi epäily siitä, onko ihminen työhönsä ollenkaan sitoutunut.
”Vuorotteluvapaa on hyvää akkujen latausta etenkin keski-ikäisille"
Vuorotteluvapaa on suosittu väline kohtuullistaa työnteon taakkaa. Se on myös kallis järjestelmä, sanoo Kasvio.
Perjantaina työministeri kertoi, että vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät ensi vuonna.
– Toki joudutaan miettimään, mitkä ovat jouston tarpeet ja mihin yhteiskunnalla on varaa. Se on itsestäänselvä asia, toteaa Kasviokin.
Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua oli olemassa välitön uhka, että vuorotteluvapaajärjestelmä menee pesuveden mukana kokonaisuudessaan. Järjestelmä on etenkin keski-ikäisille hyvä mahdollisuus ladata akkuja ja uusiutua, sanoo sosiologi.
– Tietysti vastaan puhuu se, että hyvinvointivaltion rahoituspohjan säilyttäminen edellyttää työuran pidentämistä alusta, lopusta ja keskeltä.
Hyötyjä on kuitenkin paljon: elämisen laatuun ja terveyteen sekä työkykyyn ja työmotivaatioon liittyviä.
– Iso menetys se on, jos vuorotteluvapaasta kokonaan joudutaan luopumaan.
Täystyöllisyys karkaa kuin unelma
Työelämän tutkija Antti Kasvio sanoo, että Suomessa haikaillaan paluuta perinteiseen pohjoismaiseen täystyöllisyysyhteiskuntaan, jossa ihmiset opiskelisivat tehokkaasti ja valmistuisivat mahdollisimman nuorina, menisivät jatkuviin kokopäivätöihin ja mahdollisimman keskeytyksittä tekisivät töitä myöhäiseen eläkeikään saakka.
– On niin monia tekijöitä, jotka murentavat pohjaa tämän tyyppisen mallin toteutumiselta. Kyllä se "kauas pilvet karkaavat -unelmalta" entistä vahvemmin meidän suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä näyttää.
Kasvio ei usko täystyöllisyysmallin enää toteutuvan, eikä Suomessa liioin palata yhdenmukaiseen palkansaajayhteiskuntaan.
Perustulo ei olekaan vieras ajatus nuorille.
– Jos nuoremmat ihmiset miettivät työuraansa 10–40 vuotta eteenpäin, ja jos heitä kiinnostaa perustulo, niin en kyllä yhtään ihmettele.
Sosiologi: Perinteisen ansiotyön merkitys hiipuu hiljalleen
Vanha työllisyysjärjestelmä mullistuu, ja se ottaa koville, sanoo sosiologi. Ajattelunkin on muututtava.
Kasvion arvio on se, että Suomessa valtaapitävät eivät vielä tajua työelämän suurta murrosta, kun esimerkiksi Saksassa jo mietitään vakavasti sitä, miten työnteon mallit muuttuvat ja miten muutospaineet hallitaan. Kasvio soisi, että Suomessakin käytäisiin tästä ennakkoluulotonta keskustelua.
Kasvio uskoo, että tulevaisuudessa yhteiskunnassa tehdään vain ne työtunnit, jotka tuottavat sille, organisaatioille ja ihmisille riittävän lisäarvon. Näin ansiotyön merkitys vähenee.
Robotisaatio ahmii palvelualojen työpaikkoja, ja toisaalta ihmiset arvostavat vapauttaan yhä enemmän, eikä kokoaikaisia töitä – mikäli niitä on – enää haluta välttämättä ottaa vastaan.
Sosiologin arvion mukaan Suomessa työkulttuuri on voimakkaasti eriytynyt jo nyt: työllä on hyvin erilaisia merkityksiä eri ihmisille, ja nuorempien sukupolvien keskuudessa eriytyminen on vielä voimakkaampaa.