Turun keskustan kerrostalojen tuhopolttovyyhti kaatui oikeudessa näytön puutteeseen. Syyttäjän mukaan turkulaismies oli läsnä kaikilla palopaikoilla, mutta oikeuden mukaan palot saattoi silti syyttää joku muu.
PAIKALLISET Turun Sanomat 18.12.2017 13:08
Päivitetty 18.12.2017 16:03
Rebekka Härkönen
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi maanantaina kaikki syytteet vuonna 1965 syntynyttä miestä vastaan. Syytteet kaatamalla oikeus vapautti miehen myös yli 2,3 miljoonan euron vahingonkorvauksista.
Turun keskustan kerrostalojen tuhopolttovyyhti kaatui oikeudessa näytön puutteeseen.
Syyttäjän mukaan turkulaismies oli läsnä kaikilla palopaikoilla, mutta oikeuden mukaan palot saattoi silti syyttää joku muu.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi maanantaina kaikki syytteet vuonna 1965 syntynyttä miestä vastaan. Syytteet kaatamalla oikeus vapautti miehen myös yli 2,3 miljoonan euron vahingonkorvauksista.
Syyttäjä vaati miehelle vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta törkeästä tuhotyöstä, tuhotyöstä ja kahdesta tuhotyön yrityksestä.
Syyttäjä aikoo valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen ja vaatia esitutkintakertomuksen hyödyntämiskiellon kumoamista. Syytteet nostettiin ennen hyödyntämiskiellon määräämistä.
Mies tunnusti hyödyntämiskieltoon määrätyssä kuulustelussa Ursininkadun tuhopolton ja osan muista Turun keskusta-alueen tulipaloista. Käräjäoikeuden mukaan törkeän tekomuodon takia poliisin olisi pitänyt hankkia epäillyn avustaja paikalle ennen videokuulustelun aloittamista.
Alioikeuden mukaan mies oli tuomittu vuonna 1987 alentuneesti syyntakeisena vakavista rikosta, joten poliisin olisi pitänyt ymmärtää, että mies saattoi olla mielentilansa vuoksi erityisen haavoittuva henkilö. Poliisi on kertonut aiemmin (TS 7.11.), ettei sen käytössä ole ihmisten terveystietoja tai järjestelmää, jossa tuomioistuinten ratkaisut keskustelisivat poliisin järjestelmien kanssa.
Käräjäoikeudessa syytetty kiisti kaikki tuhopoltot, eikä halunnut tulla kuulluksi. Oikeus kävi ratkaisua tehdessään läpi suuren määrän todistelua kuten dna-näytteitä, todistajakertomuksia, epäillyn itsensä soittamia hätäkeskuspuheluja ja rikosten rekonstruktioita.
Tuomion mukaan syytetty voitiinkin yhdistää kaikkiin neljään tulipaloon. Tulitikusta löytyi dna:ta, samoin kerrostalon laudoituksen väliin sytykkeeksi tungetusta paperista. Epäillyn kengistä ja vaatteista löytyi leimahdusjälkiä.
Silminnäkijähavainnot sytyttäjästä puuttuivat kuitenkin kaikista paloista.
Ursininkadun paloa arvioidessaan oikeus totesi, että epäillyn käytös tapahtumailtana puhui tämän syyllisyyden puolesta. Mies vietti tuolloin karaokeiltaa kolmen muun miehen kanssa alkoholia juoden.
Yksi vieraista kertoi oikeudessa, että epäilty oli hermostunut ja ravasi jatkuvasti asunnon parvekkeella. Epäilty myös puhui kuolemasta ja kyseli todistajalta, tulisiko tämä hänen hautajaisiinsa.
Syytetty oli nelikosta se, joka huomasi ensimmäisenä kerrostalon ullakolla raivoavan tulipalon. Hän myös poistui ensimmäisenä asunnosta.
Kadulla illan isäntä kuvasi kännykällään palavaa taloa ja vierestä kuului syytetyn sekä tämän puolison ääniä.
– Pane se Facebookiin. Täällä Turussa palaa taas kerran! syytetty huusi videolla humalaisella äänellä.
Oikeuden mukaan miehen käytös Ursininkadun paloiltana sopi niin kutsutun pyromaanin käytösmalliin.
Oikeudella ei ollut kuitenkaan käytettävissään lääketieteellisen asiantuntijan selvitystä aiheesta. Tuomiossaan oikeus totesi, ettei se voi tehdä näyttöä arvioidessaan lääketieteellisiä arvioita sen perusteella, mitä jostakin ilmiöstä yleisesti kuvitellaan.
Koska yhdestäkään tuhopoltosta ei voitu sulkea aukottomasti pois vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, oikeus hylkäsi kaikki syytteet.