Rallin MM-sarja vuodesta 1973 alkaen

[carl]

Tuo koko teiden tukkimis-sekamelska olisi vältetty sillä jos järjestäjät olisivat ymmärtäneet vaan yksinkertaisesti perua EK4:n Burzetin tulokset kokonaan. Kaikkien osalta.

Runsaasti kuvia -73 Montesta löytyy täältä:

http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=91

 

[makka]

KUvia

Tuo koko teiden tukkimis-sekamelska olisi vältetty sillä jos järjestäjät olisivat ymmärtäneet vaan yksinkertaisesti perua EK4:n Burzetin tulokset kokonaan. Kaikkien osalta.

Runsaasti kuvia -73 Montesta löytyy täältä:

http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=91

Olipa hieno kuvalöytö! Näitä lisää kiitos!

 

[Audi_sport_UK]

Aika yllätys, että -73 Ruotsin rallissa ei ollut suomalaisia kärkikuskeja lainkaan. Sen sijaan ranskalaisia oli jokunen.

 

[ettelbruck]

Aika yllätys, että -73 Ruotsin rallissa ei ollut suomalaisia kärkikuskeja lainkaan. Sen sijaan ranskalaisia oli jokunen.

Jostain syystä silloin kaikki suomalaiset huiput jättivät kisan väliin. Paras suomalainen oli 10., silloin vasta just 20v täyttänyt Fredrik Donner. Sai siinä ekan MM-pistesijoituksensa.
Kaiken kaikkiaan Donner ajoi vain kolme MM-rallia, tuon Ruotsin lisäksi 1973 Jyskälän ja 1987 Norsunluurannikon, jossa oli 9. ja ensimmäinen, joka pääsi N-ryhmäläisellä maaliin afrikkalaisessa MM-rallissa.
Tuosta Norsunluurannikon reissusta liikkui paljon hurjia tarinoita (monesti vastuu kuulijoilla) espoolaisella rautakaupalla noina vuosina, alkaen jo menolennosta Aeroflotilla...

 

[carl]

Kumma ilmiö oli tosiaan tuo suomalaishuippujen puuttuminen kokonaan. En tiedä oliko sitten samaan aikaan mahdollisesti joku muu merkittävä ralli, jossa suomalaiset ovat kilpailleet. Tuohon aikaan nimittäin MM-rallit eivät todellakaan olleet ainoita merkittäviä kisoja, vaan moni talli ja kuljettaja panosti yhtälailla tai jopa enemmänkin yksittäisiin kestävyysralleihin tai esim. Britannian rallisarjaan ym. Suomalaishuipuille esim. Tunturiralli ja Hankiralli olivat oikeasti tärkeitä kisoja, eikä vaan jotain testimielessä ajettuja "harjoitusralleja".

 

[carl]

Laitetaanpa nyt samalla "kisaraportti" tuosta Ruotsin rallistakin.

2/13 Ruotsin ralli 1973

Ruotsin KAK-rally-73 oli siis kauden toinen MM-osakilpailu Karlstadin ympäristössä. Jo ennen kisaa herätti suurta närää se, että järjestäjät määräsivät kisaan nastakiellon. Tämän tarkoituksena oli vähentää teiden kulumista ja pienentää rengaskuluja. Liekö sitten tämäkin ollut osasyynä siihen, että osanotto jäi varsin vaisuksi. Vain 73 lähtijää. Suomalaishuiput puuttuivat tosiaan kokonaan ja kansainvälistä väriä toivat lähinnä muutamat Alpine-tallin ranskalaiskuskit. Näistäkin tosin Bernard Darniche ja Jean-Pierre Nicolas osallistuivat vain Renault 12 Gordineilla ja vain Jean-Luc Therier lähti kisaan tehdas-Alpinella. Muut kärkipään nimet olivatkin lähinnä ruotsalaisia.

Saab-tallissa Stig Blomqwist ja Pärre Eklund lähtivät hakemaan kotikisastaan voittoa. Lancia-talli luotti myös paikallisosaamiseen, kuskeina olivat Harry Källström ja Ove Andersson punaisilla Fulvioillaan. Ove oli juuri edellisessä kisassa, Monte carlossa ajanut Alpinen laskuun, nyt kuitenkin Lancialla. Merkkiuskollisuudesta ei tuohon aikaan ollut tietoakaan, sillä Andersson oli jo -72 vuoden lopulla nimitetty uuden Toyota teamin tallipäälliköksi, joten hän oli alkuvuoden aikana häärinyt kolmen eri automerkin parissa.
Björn Waldegård ja Lars Nyström ajoivat VW:llä ja Håkan Lindberg Fiatilla. Melkoinen ruotsalaistaistelu oli siis odotettavissa.

Ilman nastoja lähdettiin luistelemaan lumisille pätkille ja Blomqwist aloitti heti väkevästi, ajaen pohjat seitsemälle ensimmäiselle ek:lle. Johto oli tässä vaiheessa jo 5 minuuttia! Kakkospätkällä keskeyttivät sekä Ove Andersson että Bernard Darniche.
Stig Blomqwistin Saabin polttoainejärjestelmä oikutteli jo vitospätkältä lähtien ja ongelma paheni kokoajan. 9.pätkän jälkeen Saabin mekaanikot korjasivat vikaa, mutta huoltotoimet venyivät niin, että Stigulle tuli runsaasti at-pisteitä ja hän putosi neljänneksi, peräti 8 minuutin päähän kärjestä. Kärkipaikalla oli nyt tallitoveri Per Eklund. Stigu aloitti kuitenkin hurjan takaa-ajon ja takoi pohjia jatkuvalla syötöllä. Kisan puolivälissä oli tauko, jolloin hän oli kuronut Eklundia jo 4 minuuttia kiinni. Muut kilpakumppanit vain hämmästelivät Stigun käsittämätöntä menoa. Tauon jälkeen sama meno vain jatkui. Seuraavan seitsemän ek:n jälkeen Blomqwist oli jo saanut Eklundin kiinni ja siirtyi rallin johtoon ek 27:n jälkeen. Hän oli 18 erikoiskokeen aikana repinyt Pärren 8 minuutin johdon kiinni! Loppukisan Stigu ajeli johdossa ja voitti kisan lopulta yli 2 minuutin erolla Per Eklundiin. Saabeille komea kaksoisvoitto kotikisassa. Kolmossijalle ajoi yllätysnimi Jean-Luc Therier Alpine-Renaultillaan. Mies lensi ruotsiin suoraan omista häistään, Pariisista eikä ehtinyt lainkaan harjoitella kisaa varten. Taisi olla vielä ensikertalainen ruotsissa?? Hatunnoston arvoinen suoritus häneltä. Neljänneksi ajoi Harry Kallström ,joka ajoi viimeistä kisaa Lancialla. Muistelisin,että jotain erimielisyyksiäkin? taisi olla Lancia tallin kanssa ja tästä syystä oli siirtymässä VW:n talliin. Seuraavilla sijoilla olivat Håkan Lindberg ja Björn Waldegård. Suomalaisista mukana olivat Frederic Donner joka oli kymmenes ja Hans Sevelius 17:s.

kuvia Ruotsin rallista-73 löytyypi täältä:

http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=93

 

[talpela]

Tuo olikin täysin uusi tieto, että ilman nastoja päästelty Ruotsin MM-kisassa. Ollu varmaan melkosen slipperyä Hurjaa oli Stigun kyyti Saabilla noina vuosina niin Ruotsissa kuin Jyskälässäkin

 

[Pärre]

Muistan tapahtuman. Ajatelkaapa muuten, jos joku voittaisi tänäpänä MM-rallin n. 10-minuutilla. Pisti naurattamaan ajatus, että Waldegård ajoi kuplalla, mutta noihin aikoihin se oli kansallisella tasolla ihan käypä ohjus. Ulf Grönholmhan sellaista viskoi hyvin varsinkin talvisissa ralleissa täällä meilläkin.

Sori, tästä nyt ei tainnut olla varsinaista sisältöä aiheeseen, mutta en malltanut olla tunnelmoimatta. :dunno:

 

[jjs]

Sori, tästä nyt ei tainnut olla varsinaista sisältöä aiheeseen, mutta en malltanut olla tunnelmoimatta. :dunno:

Älä pyytele anteeksi, juuri tunnelmointi on mielestäni tämän sivuston tärkeimpiä juttuja, ainakin allekirjoittaneelle, forumin noviisille :ahem:

 

[carl]

Muistan tapahtuman. Ajatelkaapa muuten, jos joku voittaisi tänäpänä MM-rallin n. 10-minuutilla.

Niinpä. Ei onnistuisi edes Loebilta. Ja tuo mieletön ero on ajettu 18 erikoiskokeen aikana, joten vastaa ihan nykypäivän mm-rallin erikoiskoemäärää. Eikä voi edes sanoa auton olleen ylivoimainen, koska kakkoseksi sijoittuneella Per Eklundilla oli samanlainen. Kyllä siinä on ajettu ihan mies miestä vastaan. Siinä on toki voinut olla suurikin ero, kuinka paljon kuskit ovat harjoitelleet pätkiä. Tuolloinhan pätkiä tahkottiin ihan hullun lailla nuotitusaikana, kun mitään 2 ajokertaa per pätkä- rajoituksia ei ollut. Stigu on voinut toki tuntea joka mutkan ulkoa, mutta silti uskomaton suoritus. Taisi olla parhaina päivinä Stigu ja Saab96 yhtä ylivoimainen yhdistelmä kuin myöhemmin vaikka Loeb ja Citroen tai Tommi ja Mitsu.

Aika hauskaa muuten huomata kuinka erilaisia monet asiat ovat olleet vuoden -73 mm-ralleissa verrattuna tämän päivän mm-ralleihin. Vasta 2 kisaa käsitelty, mutta heti jo kiinnitin huomiota kuinka paljon enemmän on ollut kaikenlaista mielenkiintoista ja yllätyksellistä tapahtumaa. Varsin värikkäitä kisoja ja kärkinimet vaihtuvat kisoista toiseen. Ei todellakaan mitään tylsiä kisoja joissa mennään joka rallissa samalla kaavalla, samat naamat kärjessä.

 

[Pärre]

Sama kaavapa hyvinkin toistuu kisa toisensa jälkeen. Se käy ilmi myös selostuksissa, joissa usein sanotaan näin: "Näin olemme saaneet tämän päivän tapahtumat paketoitua". Tuotteistamiseksikin sitä kutsutaan. Tuotteisiin ei käsitteellisesti ihan kitkatta istu yllärit. Paitsi jos ne käsikirjoitetaan sinne.

Onko kenelläkään tietoa, miksi suomalaisia ei juurikaan ollut mukana vuoden 1973 KAK-rallissa? Rengaskulut ainakin olisivat olleet alhaiset!:wink:

 

[carl]

3/13 Portugalin ralli 1973

MM-kausi jatkui ruotsin jälkeen portugalin TAP rallyn merkeissä maaliskuussa. Aiemmin syksyllä ajettu kisa oli siirretty nyt kevääseen. Reitille starttasi 79 kilpailijaa. Pätkiä oli sekä soralla että asvaltilla.

Kärkipään lähtölistaa kun katsoo, niin näyttää kuin lukisi 80-luvun tallipäälliköiden nimilistaa
Mukana on mm. Ove Andersson kartturinaan Jean Todt. Samoin mukana ovat Jean-Pierre Nicolas ja Achim Warmbold. Ninni Russo löytyy puolestaan Alcide Paganellin kartturin penkiltä ja Rafaelle Pinton kartturina on Arnaldo Bernacchini, joka vaikutti myöhemmin Lancia-tallissa.
Kilpailun osanotto jäi suht vaisuksi ruotsin tapaan, eikä mukana ollut kuin tusina varsinaisia "huippunimiä". Loput olivat lähinnä paikallisia, tuntemattomampia nimiä. Suomalaisia ei taaskaan paikalla näkynyt, tosin Frederic Donner oli ilmoittautunut kisaan, mutta ei startannut.

Alpine-Renaultin tallista mukana olivat Jean-Luc Therier, Jean-Pierre Nicolas ja Bernard Darniche. Fiat Spydereillä Björn Waldegård, Alcide Paganelli ja Raffaelle Pinto. VW:tä edustivat Harry "Sputnik" Kallström ja Tony Fall. Uuden 2-litraisen punamustan Toyota Celican kisaan toi Ove Andersson, joka toimi samalla uuden Toyota teamin tallipäällikkönä.

Avauspätkällä pohjat ajoi Bernard Darniche, joka otti kisan johdon haltuunsa. Seuraavilla erikoiskokeilla pohjia ajoi pääasiassa Darniche ja tallikaveri Therier. Darniche johti kisaa aina EK24:lle asti, kunnes lopulta joutui keskeyttämään tekniseen vikaan. Johtoon siirtyi kannassa roikkunut Therier. Viimeinen lenkki verotti monia muitakin kärkikuskeja. Darnichen lisäksi keskeyttämään joutui koko Fiat-kolmikko Paganelli, Waldegård ja Pinto. Sama kohtalo oli myös VW:n molemmilla kuljettajilla Kallström ja Fall. Ove Anderssonin Toyotan matkanteko loppui jo aiemmin ja kun vielä Chris Sclater ja Achim Warmbold joutuivat keskeyttämään viimeisellä lenkillä, oli paikalliskúskeilla tilaisuus nousta tuloslistassa korkealle. Maaliin tultiin Alpinen kaksoisvoitolla, Therier ykkönen ja J-P Nicolas kakkonen. Kolmoseksi ajoi kotiyleisön riemuksi portugalilainen Francisco Romaozinho Citroen DS21:lla jääden voittajasta lähes puoli tuntia. Seuraavat sijat menivät myös portugalilaiskuljettajille.

Vuoden-73 MM-sarjassa pisteet jaettiin valmistajille siten, että kunkin merkin parhaiten sijoittunut auto keräsi pisteitä. Ykkösijasta sai 20 pistettä, kakkossijasta 15, kolmossijasta 12, nelossijasta 10, 5.sija 8p, 6.sija 6p, 7.sija 4p, 8.sija 3 pistettä, 9.sija 2 pistettä ja 10.sija 1 piste.
Kolmen rallin jälkeen kärkipaikalla oli Alpine-Renault, joka oli kahden voiton ja yhden kolmossijan ansiosta saavuttanut jo 52 pistettä. Seuraavana Fiat 22 pisteellä ja kolmosena Saab 20 pisteellä. Tilanne oli tosin epävirallinen, koska kauden lopussa vain 8 parasta tulosta laskettiin loppupisteisiin mukaan.

kuvia: http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=94&page=1
ja videoo alussa 1.18 asti "lähes teräväpiirtotasoisena..heh" www.youtube.com/watch?v=L7kl-5Gveao

 

[Audi_sport_UK]

44. Alpenfahrt 1973 oli Itävallan virallinen WRC-osakilpailu
http://www.youtube.com/watch?v=yvIC_oKzXeU

In-car kuvaa jo tuolloin. :thumbup:

 

[carl]

Ja kisaraporttia taas pitkästä aikaa:

4/13 Safari-ralli 1973

Vuorossa oli suosittu klassikkokisa Itä-Afrikan Safari-ralli, joka ajettiin nyt 21.kerran. Nairobista startanneessa kisassa oli taas mukana suomalaishuippujakin. Fordin leivissä kisaan starttasivat Roger Clark, Hannu Mikkola, paikallinen Vic Preston jr. ja Timo Mäkinen. Datsun toi kisaan 240Z-mallilla Shekhar Mehtan, Rauno Aaltosen sekä Edgar Herrmannin. Datsun 1800:lla ajoivat mm. Zully Remtulla, Harry Kallström ja Tony Fall. Porschen puikoissa Sobieslaw Zasada puolasta sekä Björn Waldegård. Peugeot 504:lla mm. Ove Andersson ja Bert Shankland. Mitsubishilla ajoi kenialainen Joginder Singh.

Kisan avasi parhaiten britti Roger Clark joka johti ensimmäisten erikoiskokeiden jälkeen. Hän ajoi Nairobin eteläpuolella, aina Tansaniassa asti kulkeneen lenkin kokonaan johdossa kisan puoliväliin asti, kunnes joutui keskeyttämään virranjakajan rikkouduttua. Johtopaikan otti nyt tallikaveri Mäkinen joka kulki johdossa Pohjois-Kenian lenkillä. Erään pitkän suoran päässä olevassa vasurissa auto kuitenkin lähti luisuun mutalätäköstä ja kiepsahti vauhdikkaat voltit. Auto pysähtyi takaisin tielle. Auto vaurioitui pahasti ja akku levisi rytäkässä, joka pakotti Mäkisen keskeyttämään. Seuraavaksi johtopaikan peri Rauno Aaltonen Datsunilla. Tuntumassa tulivat myös Mikkola ja Kallström, jotka välillä kävivät myös johdossa, mutta Aaltosen komennossa enimmäkseen mentiin. Kisan loppumetreillä Aaltosen Datsunin taka-akseli petti juuri ennen mutaista kaarretta, ja tämän seurauksena Aaltonen ajoi rajusti ulos. Hän koitti vielä jatkaa rautalankaviritysten avulla, muttei päässyt paria kilometriä pidemmälle. Mikkola näki Raunon kaatuneen auton ja häntä ohittaessaan kävi sen verran ulkona että ohjaus vioittui. Mikkola johti kisaa, mutta vain 40 km kunnes ohjaus petti autosta lopullisesti ja keskeytys oli edessä. Kaikki 3 suomalaiskuskia olivat keskeyttäneet kärkisijalta. Reitti oli jälleen tuttuun tapaan todella vaativa ja aiheutti mm. runsaita myöhästymisiä kilpailijoille. Kisaan startanneista 89 autosta vain 18 pääsi maaliin. Keskeytyksiä oli siis todella paljon ja keskeytysten syyt olivat myös välillä todella mielenkiintoisia. Joku kilpailija ajoi rotkoon pudoten rinnettä 60m, joku puolestaan törmäsi hyeenaan, joku taas puhveliin. Eräs persoonallisin keskeytyssyy oli Boa-käärmeen kietoutuminen taka-akselin ympäri Erikoinen keskeytyssyy oli sekin, kun erään kilpailijan auto syttyi tuleen tankkauspaikalla paikallisen katsojan heitettyä tupakantumppinsa maahan valuneen bensan keskelle. Keskeytys oli edessä myös sillä epäonnisella kilpailijalla, jolta työntöapua tarjonneet katsojat varastivat passin ja kilpailukirjan ym.paperit. Loppumetreillä kisaa johti Harry Kallström saman tallin Shekhar Mehta kannoillaan. Viimeisellä osuudella Kallströmin auto ei jaksanut nousta mutaista ylämäkeä. jolloin Mehta meni ohi ja samalla kisan voittoon. Kallström tuli maaliin toisena, mutta voitto jäi vielä tuomariston käsiteltäväksi. Mehtan auton keula oli romuna, ja sääntöjen mukaan piti kustakin puuttuvasta etuvalosta tulla 1 virhepiste. Tulokseksi saatiin tasapisteet, mutta Mehta julistettiin voittajaksi, koska oli ajanut pidempään ilman virhepisteitä. Kakkonen oli siis Kallström ja kolmas Ove Andersson. Waldegård keskeytti loppumetreillä tekniseen vikaan. Toinen Porsche-kuljettaja Zasada vaihdelaatikkovikaan ja oli kisassa myös tien tukkeena muille kilpailijoille hyvin epäurheilijamaiseen tapaan.

kuvia safarista-73: http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=98&page=1

 

[carl]

Ralliraporttia

5/13 Marokon MM-ralli 1973

Seuraavana oli jälleen vuorossa todellinen kestävyyskisa Marokon ralli. Kuljettajat kehuivat tätä kisaa kovasti, myös suomalaiset, ja pitivät Marokon rallia lupaavana kilpailuna, josta voisi nousta tulevaisuudessa ihan Monten, Safarin ym.klassikkojen veroinen tapaus. Tämä oli todellinen seikkailukisa, jossa kaikki 11 erikoiskoetta olivat varsinaisia maratonpätkiä. Pisin niistä peräti 250 km! Paahtavan kuumassa säässä, kivikkoisille ja karuille vuoristoteille starttasi 66 osallistujaa. Alpine-tallin hienosti alkanutta kautta lähti jatkamaan Bernard Darniche, Jean-Luc Therier ja J-P Nicolas. Fiat-tallin 124 Spidereillä starttasivat Rauno Aaltonen ja Björn Waldegård. Edellisen kisan, Safari-rallin voittaja Shekhar Mehta lähti hakemaan menestystä jälleen Datsun-tallille. Peugeot-tallin väreissä ajoivat 504-mallilla Hannu Mikkola ja Timo Mäkinen. Peugeotin laskuun ajoivat myös Bernard Consten ja Tony Fall. Citroen osallistui myös tähän kilpailuun kuskeinaan mm. Jean Deschaseaux ja Robert Neyret. Ripeimmin kisan avasi 31-vuotias Bernard Darniche Alpinellaan. Entinen kilpapyöräilijä oli aloittanut rallin harrastamisen vasta 6 vuotta aiemmin ja nyt nakutti pohjia pohjien perään. Muut vain ihmettelivät kauanko 700-kiloinen Alpine kestää moista kuritusta, kun tätä kisaa ajetaan perinteisesti hitaan kiiruhtamisen taktiikalla, kiviä kierrellen. Timo Mäkinen keskeytti kytkinrikkoon 4.Ek:lla. Myös tallikaveri Tony Fall joutui keskeyttämään jousituksen hajottua. Darniche jatkoi pohjien takomista ja johti kisaa. Rauno Aaltosella oli tilanne pätkällä kun Renaultin huoltoauto tuli vaarallisesti pätkällä vastaan. Huoltoauto oli mennyt korjaamaan Therierin Alpinen jousitusta. Ongelmistaan sisuuntuneena Therier alkoi vetää hurjia aikoja. 7.pätkällä Hannu Mikkola joutui keskeyttämään kytkimen hajottua, kuten tallikaveri Mäkinen aiemmin. Viimeinenkin suomalainen, Rauno Aaltonen oli kisasta ulkona kun Fiatin ohjaus hajosi 8.pätkällä. Kahdeksannella erikoiskokeella Shekhar Mehta koki hurjan ulosajon. Lähes täydestä vauhdista tie "katosi" alta ja Datsun syöksyi joenuomaan. Auto heitti tämän jälkeen hurjat voltit kivikossa ja meni melkoisen huonoon kuntoon. Mehtan ja kartturi Gerry Phillipsin oli vaikea päästä autosta ulos, mutta he olivat kuitenkin kunnossa. Seuraavat 6 tuntia he viettivät kuumassa erämaassa. Seuraavat kilpailijat pysähtyivät vuorollaan tarjoamaan apua, mutta Mehta ja Phillips kehottivat heitä vain jatkamaan kisaa. Vesipullonsa he kuitenkin jättivät, joka tuli tarpeeseen kuumassa auringonpaahteessa seisoskeluun. Lopulta paikallispoliisi haki heidät pois erämaasta. Alareunan linkistä löytyy myös kaksi eri kuvaa Mehtan romuttuneesta Datsunista. Jean-Francois Piot oli toisen päivän jälkeen noussut hienosti kakkoseksi Renaultilla, mutta kisan loppuvaiheessa auto hajosi. Erämaan laivat, raskaat Citroen DS23:t alkavat kisan vanhetessa nousta tuloksissa. Jean Deschesaux vetää pohjat kahdella pisimmällä ek:lla. Muut vain ihmettelivät, mitä oikoreittejä mies oikein ajelee kun noin hyviin aikoihin pystyy. Tosin hän on voittanutkin tämän kisan -71 ja tallikaveri Neyret vuosina -69 ja -70. Darnichen vauhtiin ei kuitenkaan kukaan pysty ja auto kesti hienosti maaliin. Hän johti kisaa alusta loppuun ja voitti lopulta kisan lähes 20 minuutin erolla ennen kakkoseksi ajanutta Citroenin Robert Neyretiä. Citroenilla ajanut Richard Bochnicek oli lopulta kolmas. Seuraavilla sijoilla Ponnelle (Citroen),J-P Nicolas, Waldegård, Therier, Deschaseaux. Vain 12 kilpailijaa selvisi rankan kisan maaliin.

kuvia: http://motorcanalsbalil.no-ip.info/thumbnails.php?album=97

harvinainen videonpätkä Alpineiden menosta Marokon rallissa-73. Kohdasta 0.37 eteenpäin aina 2.00 asti. http://www.youtube.com/watch?v=N9jjMp-RcmQ

 

[Böö]

Sääntöuudistus: 2020 Erillinen 1 auton tiimi.

 

[AnttiL]

Tää olis ehkä sopinut paremmin ketjuun WRC-kausi 2020 tai FIA rakentaa rallia?

 

[AnttiL]

Otetaas tämä ketju käyttöön pienelle tilastohavainnolle. Monesti puhutaan että se ja se aikakausi oli oikeaa kulta-aikaa, mutta milloin oikeasti oli eniten talleja ja milloin oli kovin kilpailu (kiitos inspiraatiosta Tuomisen Tomille)

Ensinnäkin tallit ihan puhtaan numeerisesti, jaoteltuna koko kauden ajaneisiin tai osan kautta ajaneisiin. Ennen vuotta 1995 sai laske avain 7-8 parasta tulosta pisteisiin, joten olen laskenut täyden kauden talliksi 7-8 kisaa ajaneen (kunkin vuoden sääntöjen mukaan). Stobartin kaltaisia satelliittitalleja tai muita yksityistalleja en ole laskenut mukaan, paitsi esim. M-Sportin tai Kronosin tapauksessa, kun ovat edustaneet merkkiä ainoana tallina kärkikamppailuissa. En ole myöskään laskenut kuin korkeimman luokan (esim A8, B12) tallit, eli esimerkiksi Volkswagen kausina 1986-1987 ei ole luettu mukaan.

Pieni virhe tuohon lipsahti kun 2016 Citroen olikin vain osa-aikainen talli. Vaikka 80-luvulla merkkejä oli paljon, harva talli panosti koko kauteen tosissaan. 2009 oli muutaman vuoden pieni notkahdus, muuten on oltu vuodestas 1991 3-5 kokoaikaisen tallin sarjassa, pari kertaa jopa kuuteen talliin yltäen.

Kilpailullisuutta mittasin sillä, moniko talli kunakin vuona ylsi voittoon tai podiumiin tai ei kumpaankaan.

80-luvulla voittoja saavutettiin useammalla merkillä juurikin erikoistumisen takia, esim 1985 voitettiin Renaultilla Korsika ja Toyotalla Safari, lisäksi sitten enemmän sarjaa kiertäneet Audi, Pösö ja Lancia. 1989 myös tuli pieniä poikkeuksia Lancian dominointiin kun Toyota, Mitsubishi ja Mazda onnnistuivat kukin voittamaan yhden kisan.

Vuosia 2017 ja 2018 voidaan pitää poikkeuksellisina sen puolesta, että sarjassa oli mukana neljä tallia ja kaikki onnistuivat voittamaan kisoja. Sama toki toistui parina muunakin vuonna, mutta talleja oli mukana vähemmän. Tomi Tuominen puolestaan on usein hehkuttanut 2000-luvun alkua, mutta vain vuonna 2001 useampi kuin neljä tallia onnistui voittamaan, ja esim vuosina 2002-2004 oli selkeä jako neljään voittavaan tiimiin ja jämätiimeihin.

 

[JTH]

Hienoa tilastoa. Mutta "esim 1985 voitettiin Renaultilla Korsika ja Toyotalla Safari, lisäksi sitten enemmän sarjaa kiertäneet Audi, Pösö ja Lancia. " Mielestäni nuo kolme teamia Audi, Pösö ja Lancia olivat kyllä full time. Vihreisiin pylväisiin olet kelpuuttanut vain kaksi. Mitkä kaksi ja miksi ei kolme?

 

[DC]

Hienoa tilastoa. Mutta "esim 1985 voitettiin Renaultilla Korsika ja Toyotalla Safari, lisäksi sitten enemmän sarjaa kiertäneet Audi, Pösö ja Lancia. " Mielestäni nuo kolme teamia Audi, Pösö ja Lancia olivat kyllä full time. Vihreisiin pylväisiin olet kelpuuttanut vain kaksi. Mitkä kaksi ja miksi ei kolme?

Lanciallehan 1985 oli jonkinmoinen tynkäkausi, kun melkein koko vuosi meni S4:sta kehitellessä ja odotellessa. Virallisesti tehdas oli mukana ainoastaan Montessa, Safarissa, Korsikassa Suurajoissa, San Remossa ja RAC:ssa. Toki Jolly Club (Biasion) Portugalissa voidaan laskea jonkinlaiseksi rajatapaukseksi, mutta kategorisesti ei kuitenkaan kuulu mukaan.