Kolme viikonloppua tuli putkeen painettua metässä.
Ensin Imatra-Ralli, jossa lähdin reitille jo pe iltapäivällä. Illalla nukkumaan vuoksen rannalle takakonttimajotukseen. Aamulla sitten paikallisen prisman aukiolon mukaisesti liikkeelle aamun sarastaessa ja pätkien tuplaus.
Ek3n viestipiste kirraava vasen hieman houkutteli, mutta päätin kuitenkin nähdä mahdollisimman paljon autoja, joten paikoiksi valikoitui ek1 huomiolla oleva linjavikanen nyppyoikea. Siitä puolessavälissä ek5 piilosta kirraava oikea, jossa muutama roikko ja pieni ojakyntö, sekä Barckin harttarit. Sitten vielä päätin mennä kahden pysähtyneen gps pallon houkuttelemana semmoiselle vanhalle hakkuuoikealle ek8lle.
Paikalle tultuani ihmettelin pitkään että missä ne autot nyt ovat ja lopulta huomasin bemarin perseen notkossa. Autojen jälkeen menin katsomaan lähemmin, ja kyllä, siellä oli vielä Ruohion civicci syvemmällä notkossa. Päätin jäädä katsomaan, että miten ne nostetaan sieltä poikkeen. Pitkähkön odottelun jälkeen paikallinen isäntä tuli kaivurilla tasottamaan penkat ja nostamaan autot pois notkosta. Siitä sitten kotiin, jossa olin yhden aikoihin. Kilometrejä tuli hieman vajaa tuhat ja saldo 0+1.
Seuraavana Ikaalisten hamu, jonne lähettiin kavereiden kanssa lauantai-aamuna. Pätkät läpitte ja päädyttiin vanhaan jämi-rallin y-rysä lato vasuriin ja ylhäällä mainittuun nyppyoikeaan.
Ek1 ja 3 tarjoili viihdettä ruotsalaisten volvojen muodossa. Oudointa mielestäni oli se, että paikka toimi nuotista ja vielä seuraavallakin ajokerralla. Pimeen kuskit oli taas suuri pettymys muutamaa liippiä lukuunottamatta. Lie sitten tunnettu paikka, sekä pätkille ajettu sepelistä muodostunut linja ns pilanneet paikan.
Ek5 saavuttiin joskus puolivälin paikkeilla. Aluksi mentiin katsomaan talon pihaan, mutta sitten meinattiin jo lähteä kotiin pellon kautta. Pellolla olikin tuttuja katsomassa ja näin ollen tuli hieman jäätyä ns suustaan kiinni. Juuri lähdön hetkellä tulikin bemari ylikovaa ja kaatui. Myöhemmin vielä focus veti näyttävät nokkaperät ja aivan viimeisistä autoista starletti jäi hennosti jumiin. Myös joku citroen ajoi paikan muikkuna peltoon. Siitä sitten kotiin. Kilometrejä tuli n. 500 ja saldona 2+7 riippuen laskutavasta.
Viimeisenä vielä Länsirannikon SM, johon lähteminen oli aika spontaania, kun vasta perjantaina lounaalla iski innostus että nyt on lähdettävä.
Perjantaina kiiruhdin ajamaan ek2 ja ek1 läpitte. Paikaksi valikoitui ek1 pienentien lopun tiukka y-rysä vasen. Muuten ei paikassa mitään ihmeellistä, mutta Koski-lammi tarjoili yleisölle viihdettä ojakynnön muodossa.
Lauantai-aamuna taas aikaisin klo5 takakonttimajoituksesta liikenteeseen ajaen loput pätkät läpitte. Ensimmäiseksi paikaksi valikoitui ek3 keskustelua herättänyt kirraava nyppyvasen, jossa vasta välitiellä istuttua tuli viesti, että siinä onkin jälkihuomio. Päätin mennä silti siihen kun muualle ei oikein olisi ehtinyt.
Ensimmäisenä reitille lähteneen Korhosen poistumisen äänet kuuluivat ja mietin olisiko sittenkin pitänyt mennä aiemmin olleisiin mutkiin. Kuitenkin jo seuraavana tullut Korhola kaatoi uudemman kerran, jonka sain jopa sattumalta kameralle. Ilman Korhosen rajua kaatoa, en sitä välttämättä edes olisi nauhalle saanut. Sain myös kuvattua hieman rajummin menneen Eskelisen kaadon. Välihuomiona voisin sanoa, että en ole ikinä saanut kaatoa nauhalle, sillä mieluummin katson itse kaadot omilla silmilläni kuin kuvaisin ne. Myöskään en ikinä ollut nähnyt R5 ulosajoa saatika kaatoa, joita tulikin kaksi muutamaan minuuttiin. Olisi melkein pitänyt laittaa lottoa vetämään. Video Korholan kaadosta näkyi myös Ylen kisakoosteessa ja Korholan omassa somessa, mikä oli itselle aika hieno asia.
Tauoista huolimatta katsoin paikassa kaikki autot ja siitä lähdin katsomaan ek6 pienentien alun rytky-oikeaa, jossa Rytkösellä oli ollut jtn ohjelmaa. Tätä en kuitenkaan nähnyt. Vesisateen ja ukkosen yllättäessä hain suojaa ladon nurkalta ja vesisateen hetkeksi tauottua lähdin huoltoparkkiin morottamaan tuttuja, ja siitä kotiin. Kilometrejä tuli vajaa 800 ja saldoksi jäi 2+0.
Tässä alla vielä videot kaadoista:
Kolmen viikonlopun rupeamasta tuli saldoksi kaksi yötä autossa, n.2300 kilometriä ja 4+8. Yhteissaldo on siis täysin sama kuin koko viime kesäkaudelta. Vuoden yhteissaldo on nytten mainitut kaksi yötä autossa, n.3000 kilometriä, ja 5+9.
Loppusanana voin sanoa, että olen tämän vuoden aikana saanut lukuisia penkkatuttuja, mikä on hieno asia. On oikein mukava jutustella etukäteen paikoista yms. sekä jakaa tapahtumia ralleista, ja myöskin pakalla jutustella. Pelastihan yhden päivän se, että jäikin hieman pidemmäksi aikaa paikkaan jutustelemaan. Myöskään Imatran hakkuuvasurin missaaminen ei haitannut kun ek5 oli tutun tuttu, josta olin juuri ennen kisaa kuullut, että lähtee Imatralle pakalle. Maailma voi joskus olla melkoisen pieni.
Tulipas pitkä viesti. Seuraavana mahdollisesti Mynämäen F-Cup.
Morotetaan jos tavataan!