Paljonkohan vastaavan summan keräämisen vaikutukset olisivat per desiili, jos ansioverotusta korotettaisiin? Epäilen, että suuremmat.
Tämä on kieltämättä totta. Jos homma yritetään hoitaa tuloveron progression kiristyksellä ja tavoitellaan 1,4 mrd verotulojen kasvua (alv:n korotuksen tuoma lisä) mennään metsään ja pahasti. 90-luvulla tuloverotusta kiristettiin jättämällä osa ansiotason noususta huomioimatta veroasteikoissa. Jos veroasteikkojen indeksikorotukset nyt puolitettaisiin saataisiin 50-200 miljoonaa euroa lisää tuloja per vuosi. Tuo 90-luvun mallikaan ei jälkikäteen ajatellen ollut mikään menestys. ALV:n korotus on verotulojen kasvattamisen näkökulmasta paljon tehokkaampi kuin mikään muu kuviteltavissa oleva yksittäinen veromuutos.
Käytännössä hallitusneuvotteluissa taidetaan tuloverotuksen osalta tapella ihan päinvastaisesta ratkaisusta. Kokoomus suurimpana puolueena esittää varmasti tuloverojen alentamista kaikissa tuloluokissa yhdessä alv:n ja muiden välillisten verojen korottamisen kanssa. Sillä tavalla osa alv:n korotuksella saaduista verotuloista menetetään samantien. Lopputuloksena on pahimmillaan se, että verotuloja ei saada merkittävästi lisää lyhellä aikavälillä ja lähinnä vain odotetaan ja toivotaan, että talouskasvu hoitaa homman. Kirittävää tulee kuitenkin kokoajan lisää, kun budjetti on niin pahasti alijäämäinen.
Sille ei sinänsä voi mitään, että pienituloisetkin kärsivät, kun valtion taloutta aletaan tasapainottaa. Lähinnä vain toivon sitä, että eivät kärsi turhaan eli ensi vaalikaudella ihan oikeasti tehdään leikkausten lisäksi sellaisia veroratkaisuja, joilla kavennetaan budjettialijäämää.
Jos oikeudenmukaisuutta haluttaisiin alv-muodossa enämpi, niin pitäisi varmaan muodostaa vielä enemmän verokantoja. (elikä välttämättömyys hyödykkeet pidettäisiin pienemmällä prosenteilla jne.)
Tuo kaiketi toimisi, jos ne heikoimmassa asemassa olevien välttämättömyyshyödykkeet voitaisiin erotella tehokkaasti (ja hinnat ihan oikeasti laskisivat). Hetemäen työryhmän väliraportissa ei eriytettyjä arvonlisäverokantoja toimivaksi keinoksi nähty. Arvonlisäverotuksen tehokkuus perustuu suurelta osin siihen, että kaikkea verotetaan samalla verokannalla, jolloin verotus vääristää kulutusvalintoja mahdollisimman vähän. Esimerkiksi ruoan alv:n alentaminen söi ison siivun verotuloja ja hyöty on kiistanalainen. 400 miljoonalla eurolla olisi voitu auttaa heikoimmassa asemasssa olevia paljon tehokkaamminkin. Esim. toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 2009 "vain" 615 miljoonaa euroa.
