Rally di San Marino 2010 CIR
Juu, korkealla olisi oltu ilman rengasrikkoa ek7:lla. Vasen takapyörä osui kiveen 4km lähdöstä, eli jäljellä oli 7km. Päätimme jatkaa tyhjällä pyörällä, mutta hetken päästä meno hankaloitui entisestään, kun vanteesta irtosi keskiö. Siinä vaiheessa oli pakko pysähtyä vaihtamaan pyörää. Vaihto itsessään meni kolmeen ja puoleen minuuttiin, mutta tyhjällä renkaalla ajelu sekä 15s odottelu, ettei takana tulleen kisaa pilattu, toi yhteensä yli 5min takkiin. Sijoituksista ei siis enää tarvinnut haaveilla. Sinänsä hauska yksityiskohta seuraavalle pätkälle ajettuun pohja-aikaan oli sekarengastus, eli kolme racing-pyörää ja yhdessä takanurkassa 9-. Hyvin silläkin näytti ehtivän.
Eka päivä meni ihan plörinäksi heti kättelyssä, kun kolme ensimmäistä autoa lähtivät 2min väleillä ja loput minuutin välein. Pölyseinä oli sitä luokkaa, että kertaalleen pysähdyimme kokonaan ja useamman kerran joutui ottamaan vauhdin ihan kävelyvauhdiksi, koska yksinkertaisesti näkyvyyttä ei ollut paikoittain metriäkään. Perjantain toiselle lenkille järjestäjä antoi sitten kahden minuutin välit kaikille.
Toisen päivän pätkillä pölyhaitta oli huomattavasti vähäisempi. Pätkäajat putoilivat lauantaina siihen malliin, että hymyä riitti huollossa. Erityisesti ranskalaiset Bf:n rengasheput olivat todella mielissään. Italian mestaruussarjassa saa ajaa millä tahansa rengasmerkillä, eli Bf, Pirelli ja Yokohama käyvät kovaa kamppailua.
Olosuhteet olivat reippaan helteiset, +31…+42. Kuljettaja totesi rallin olleen hänen uransa rankin, meikäläiselle kyseinen kisa meni sijalle 2, Malesia 2006 on edelleen kosteusprosenttinsa vuoksi ykkönen. Kunnon juoma- ja energiatankkaus on elinehto, kirjaimellisesti.
Trofeo Rally Terra on meidän osaltamme nyt paketoitu. Sarjan viimeistä osakilpailua lokakuussa emme aja, sarjan voitto kun varmistui jo Sardiniassa. Katsotaan taas mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
