Minä luulen, että Massan suosimiseen liittyi paitsi paljon sisäpolitiikkaa ( jonka rintamat on aikaslailla arvoitukset ), niin se seikka, että Schumi jäi talliin. Hänelle oli Massa tuttu ja Massan pärjääminen Kimille nostaisi hänen statustaan. Joutuihan hän lähtemään vastoin tahtoaan ja oli kuitenkin selvästi Massaa parempi. Kimi ei tästä tekijästä paljoa välittänyt mutta ei myöskään sinisilmäisenä arvannut tai saattanut kuvitella, että talli sallisi tuon myyräntyön. Mutta ennen kaikkea asetelmiin vaikutti se seikka, että Alonson/Santanderin kanssa oli jo kulissien takana aiesopimuksia ja jos tallissa olisi kaksi maailmanmestaria ( myös Massa ) olisi palkkaneuvottelut ja talliin jäävän kanssa tilanne paljon helpompi. Myös omistajasuku oli jo pistänyt giljotiiniin Todtin palkan ja muutenkin huomioinut suuriksi nousseet palkkiot ( myös Kimin ). Tämä oli aikaa jolloin mm Ferrarin tehtaalla oli lomautuksia.
Kimillä oli ts toisena vuotenaan jo ennestään riitaisan tallin sisällä voimia jotka olivat hänen tulevaisuuttaan vastaan. Samaten johtajistossa Todtin tuki katosi ja tilalle tulleet rakentelivat omaa uraansa samalla kun Monte varmisteli taloutta. Näin raha kääntyi Kimiä vastaan ja toisaalta johtajisto myi lojaliteettiaan seitsemästi viikossa.
Kimin manageritkin - vaikka taitavia neuvottelijoita ovatkin - eivät hekään arvanneet, että italialaistalli toimii kuten maassa on tapana toimia. Valtapeliä, moraalittomuutta ja mafiamaista toimintaa. Näin jo alkuasetelmissa ei olisikaan riittänyt se, että Kimi myytiin Ferrarille huippuhintaan. Ei Ferrarin johtajisto katso investointinsa perään vaan pelaa peliään niin kuin vain mahdollista on. Robertsonien olisi pitänyt saattaa ja varmistaa myös se, että tallissa pysyy Kimille lojaalit voimat ja että hännellä on valtataistossa omat voimansa. Todtin kadottua Kimi jäi pelinappulaksi hintalapustaan huolimatta ja Kimihän taas tälläisiin seläntakana touhuihin ei rupea. Ja sai maksaa selkärankansa suoruudesta kun kerran tähän matelijoiden porukkaan sen luonteesta tietämättä lähti.
