Kyllä.
Mulle tuli mieleen (heh), että mieletön ihminen ei voi koskaan olla hullu, koska hänellä ei ole mieltä. Näin voidaan mukavasti kiertää hulluus. Tosin kompromissiratkaisuna on mielipuolisuus tarjolla. Mielekkyys asettaa alttiiksi hulluudelle. Erityisen riskialtista on olla jotakin mieltä. Samaa mieltä oleminen on symbioottista takertumista ja regressiota imeväisikään. Eri mieltä oleminen on ihmistenvälistä jakomielisyyttä, sosiaalista jakomielisyyttä, joka johtaa vähitellen maailmansotaan. Mielistely on fiilistelyn symbioottinen muoto, joka johtaa hallusinatoriseen kanssakäymiseen ja muistuttaa hypnoosia tai oopiumin nauttimisen jälkeistä tilaa. Jos tekee jotakin mielellään, on sairastumisen riski korkea; tosin mielellään tekemisessä harvoin on mieltä. Vain mielettömyys voi suojata meitä mielisairaudelta. Mielisairaus taas tarkoittaa sellaista sairautta, josta pitää hyvin paljon. Mielentila on paikka jossa mieli sijaitsee. Mielenosoituksessa taas sananmukaisesti osoitetaan mieltä esim. sormella - tässä yhtyvät psyykkinen ja fyysinen aspekti. Jos kuitenkin osoittaa liian voimakkaasti mieltä, voi poliisi puuttua asiaan, sillä sitä miellyttää moinen. Mieliteko on teko, joka yritetään tehdä mielen voimalla; esim. keskittymällä siirtämään kaappia henkisesti. Mielipide on mielen sisään rakennettu pidäke, joka fokusoi mielen yhteen ainoaan suuntaan, ja tästä on yleensä tuloksena psykoosi tai diktatuuri. Mielenilmaus on sitä että annetaan mielen hengittää vapaasti esim. siten, että jos suuhun on eksynyt iso paperitollo, raastetaan se ulos suusta ja hyperventiloidaan onnellisena. Mielitietty on esim. etsintäkuulutuksesta tunnistettu mieli, joka on ottanut ihmisen kehon muodon ja josta näin ollen voidaan muodostaa kuva.
Niin, että altistuako riskisti hulluudelle vai ollako selkeesti mieletön?