Agentsien 30-vuotisjuhlakiertue Kuopiossa Musiikkikeskuksella.
Olipa miellyttävä yllätys! Hieman oli fiilis, että onhan nämä nähty ja kuultu monta kertaa ja mitäpä uutta virkistävää voisi olla tarjolla.
Soittajakokoonpano vaihteli hieman: Pulliainen, Pulliainen+Sandren oli koko ajan, Hurskainen ja Pedro Hietanen melko paljon, ja Haaja, Kääriäinen ja Sorsakoski vaihdellen solistina tai yhdessä.
Uusi solisti Vesa Haaja oli hieman kipsissä alussa, mutta sai otetta enemmän jatkossa. Englanninkieliset "rokkislovarit/iskelmät" kulki varsin mallikkaasti. Ja saksofoni toi aivan uuden saundin yhtyeen soitantaan. Jostain slaavilaisista haikean melodisista mollikappaleista on selkeä asken jonnekin amerikkalaiseen 60-luvun souliin tjsp... Kukahan lie Hurskaisen saksofonin sovittanut joihinkin tunnetuimpiin menestyskappaleisiin? Saksofonisti itse, Hietanen vai Pulliainen??
Veikkaisin Pulliaista, jotenkin tyyli oli jossain kuin soolokitaralla ripotellen valikoituja lisämausteita... Alussa jopa Pulliainen soitti väärin tai paremminkin jätti soittamatta jossain instrimentaalibiisissä muutaman sävelen. Mutta kyllä hän on kitarataiteiliija, pettämätön tyylitaju ja saundi vanhoista Voxeista!
Vaikka foni istui hyvin porukkaan, niin taisi parhaat hetket soitannassa olla kuitenkin perustrio Kääriäisen kanssa! Jotenkin E Pulliainen ei ollut silloin bändin "hieman varpaillaan oleva" johtaja ja kasassapitävä voima, vaan Bändin yksi soittaja. mm My Babe kulki kyllä tajuttoman hyvin. Siinä oli kaikki ja mitään ei puuttunut, yhteissoitto ja laulu oli täysin saumatonta ja täyteläistä, äärettömän helpon oloista ja kuuloista, mukaansa tempaavaa! Ei tarvinnut venyttää sooloja tai kiekua naama norsunvi-lla! Kaverit kyllä taisivat itsekin tykätä omasta soitostaan silloin! Ja Kääriäinen ei koskaan aliarvioi yleisöä tai ylitulkitse!
Sorsakoskella noita elkeitä joskus on ollut, ehkä nytkin hieman, mutta kuulunee vouvouakset Topin tyyliin. Pari kertaa revitti sooloakin kitarasta, toisella kerralla E Pullainen tuli apuun hieman tuuraamaan muutaman tahdin.
Mutta Hopeinen Kuu ( ei koskaan voi tulla tällaista iltaa... ) lie monissa leideissä saanut vilunväristyksiä tai kuumia aaltoja aikaan...
Jatkossa on lupa odottaa hieman erityylistä Agentsia, nuo viimeiset levyt Kääriäisen kanssa oliva jo "vanhan kertausta". Kaiken kaikkiaan, hienoa soitantaa n 2½ tuntia!:ahem::thumbup: