Työnhakua viimeisellä kellonlyömällä

[Jacques]

Joni, vielä ehtis kyselemään kaupoista jouluapulaisen hommia.

Eiköhä lumitöitäkin olis tarjolla myös.

Niin, aivan. Iskä maksaa paremmin lumitöistä kuin kauppias jouluapulaisduuneista.

eikö tuokin vaadi jonkun helvetin työturvallisuuskurssin?

Hiphei 100h ja 500€ tai jotain

kaikki on niin vaikeaa nykyään

Se vaatii myös lihaksia.

Ahh ja sit voi siirtyä siihen mihin haluan eli Mäkihyppääjäksi. Nykysäännön vartalomyötäiset puvut ainakin sopisi hyvin mulle.

heh, ne lihakset ne lihakset.. Salille siitä sitten!

 

[SamiJ]

Hyvää joulumieltä sullekin, Jacques.

 

[kouvotsvoni]

Hyvää joulumieltä sullekin, Jacques.

Lie steroidien kutistamien kassien takia kiukkuaan purkaa.

 

[FO110K]

aamukahvia feat siisti ja työnnälkäinen Joni jolla alkaa tänään ammatillinen kuntoutus.

Nonih, nyt sitten ekat kommentit kursseilusta, miten meni eka päivä ja miltä vaikuttaa onko kurssista tulossa millainen?

 

[jjv]

Nonih, nyt sitten ekat kommentit kursseilusta, miten meni eka päivä ja miltä vaikuttaa onko kurssista tulossa millainen?

+ foto ois kiva

 

[FO110K]

+ foto ois kiva

 

[kouvotsvoni]

Puheenaihe: pois pojat peräkamarista!

Suomessa on 57 000 sellaista yli 30-vuotiasta, jotka elävät perheessään lapsen asemassa. Määrä vastaa likimain yhtä ikäluokkaa, mutta on kuitenkin marginaalinen, sillä vuoden lopussa 30 vuotta täyttäneitä suomalaisia oli kaikkiaan 3,5 miljoonaa.

Lapsen asemassa eläminen tarkoittaa sitä, että asuu samassa osoitteessa vanhempiensa kanssa ilman puolisoa. Koko määrästä 77 prosenttia on miehiä. Tilastokeskuksen perhetilaston luvut eivät kerro, keitä nämä 44 000 yli 30-vuotiasta miestä ovat.

Soittokierros asiantuntijoille varmistaa olettamuksen, että kotona asuvien aikuisten miesten taustalta löytyy moniongelmaisuutta, varsinkin koulutuksen sekä työkokemuksen ja työn puutetta. Uutena piirteenä esiin on noussut ylisukupolvinen työttömyys.

Perheessään asuvien yli kolmekymppisten ikäjakauma on suuri, ja elämäntilanteiden ääripäät näyttäytyvät kaukana toisistaan.

Joukosta löytyvät niin iäkkäiden vanhempiensa omaishoitajat kuin myös ne, joita itseään pitää hoitaa vamman tai sairauden takia.

Sieltä löytyvät väkivaltaiset päihdeongelmaiset, jotka kaatavat kurkkuunsa vanhan äitinsä eläkerahat. Löytyvät yksinäiset maan hiljaiset, jotka eivät uskalla mennä yksin edes bussiin sekä ne mukavuudenhaluiset lorvailijat, jotka eivät suin surmin halua muuttaa omilleen.

Jotkut 30 vuotta täyttäneet palaavat kotiinsa avioeron jälkeen. Netissä kerrotaan tapauksista, joissa ratkaisu on menevälle miehelle vallan mainio. Vanhemmat huolehtivat täydestä ylöspidosta sekä viikonloppuisin saapuvista lastenlapsista, jotta isi pääsee baariin.

Vanhempiensa nurkissa asuvia pidetään helposti luusereina, peräkamarin poikina ja tyttöinä. Mitä, jos asia onkin etenkin nuorimpien ja heikoimpien osalta toisin? Jos joidenkin onkin hyvä aikuistua oman kodin turvissa maailmassa, jonka vaatimukset tuntuvat musertavan ylivoimaisilta. Ehkä pikavipit jäisivät ottamatta, mielenterveys- ja päihdeongelmat syvenemättä ja opiskelut keskeytymättä, kun vanhemmat katsoisivat tavallista pitempään perään.

Tähän kiertyy kysymys siitä, pitääkö vanhempien huolehtia lapsistaan hamaan tappiin saakka? Pitääkö varsinkin niissä tapauksissa, joissa kyseessä on päämäärätön oleskelu ja taloudellinen hyväksikäyttö?

Ei totta vie pidä. Irti pitää päästää ja suorastaan työntää – ja yhteiskunnalla pitää olla konstit kunnossa ottaa heidät vastaan. Puhun mahdollisuuksista, mutta myös velvollisuudesta itsenäistyä omaan elämään.

Nordea teetti pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan Pohjoismaissa 18–29-vuotiaiden ikäluokasta joka viides asui yhä lapsuudenkodissaan. Puolet heistä ei maksanut kotona asumisestaan yhtään mitään. Joka neljäs suomalainen oli sitä mieltä, ettei kotona asumisesta tarvitsekaan maksaa.

Peräkamarin asukeista puhuttaessa esimerkiksi otetaan usein Italia. Siellä 30-45-vuotiaista joka neljäs ei ole vielä muuttanut kotoaan tai on palannut takaisin vanhempiensa luokse. Heitä kutsutaan nimellä bamboccioni, isot lapset. Talousvaikeudet ovat edelleen lykänneet lasten kotoa muuttamista. Sama meno yltyy parhaillaan Espanjassa.

Vanhempiensa kanssa asuvien määrä uhkaa meilläkin lisääntyä, ellei syrjäytymisvaarassa olevien määrää saada vähenemään. Koulutus, työllistyminen, kyllä, kyllä, mutta muistakaa myös ne, joita pitävät kotona ujous ja sosiaaliset pelot. Miten voi opiskella tai käydä töissä, jos saa jo matkalla paniikkihäiriökohtauksen?

Nuori aikuinen tuntee surua ja häpeää, kun elämänpiiri kaventuu lapsuudenkodin seinien sisälle. Hän haluaisi kyllä oman, oikean elämän, mutta ajattelee, ettei se ole häntä varten. Esimerkiksi Etsivän nuorisotyön suurin haaste ovat tällä hetkellä parikymppiset, jotka mökkiytyvät kotiinsa siten, ettei heitä tavoita kukaan. Missä he ovat 10–20 vuoden kuluttua?

Moni kotona asuva sanoo luovuttaneensa nähdessään, miten muut samanikäiset valmistuvat ammattiinsa ja perustavat perheen. He kärsivät usein masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriön eri muodoista, mutta asiantunteva apu saa kuulemma ihmeitä aikaan. Ihan kuin iso tulppa irtoaisi, kun nuori opastetaan kiinni elämän syrjään. Näistä työmuodoista ei ole varaa säästää euroakaan.

Taas tuli eräskin forumisti mieleen tästä kirjoituksesta. Toivottavasti hän ei liity tuohon suureen joukkoon (on muuten julmetun iso, vaikka miten laskisi).

 

[jjv]

Toivottavasti hän ei liity tuohon suureen joukkoon (on muuten julmetun iso, vaikka miten laskisi).

Ei tuosta jutusta nyt selvinnyt kuinka suuri on se joukko josta pitäisi huolissaan olla. Tunnen useampia yli kolmekymppisiä vanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvia ja sellaisia jotka ovat vanhempansa kanssa asuneet tämän kuolemaan asti enkä heistä olisi huolissaan lain. Työelämässä olevia ihmisiä jokainen.

 

[markoj]

Ei tuosta jutusta nyt selvinnyt kuinka suuri on se joukko josta pitäisi huolissaan olla. Tunnen useampia yli kolmekymppisiä vanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvia enkä heistä olisi huolissaan lain. Työelämässä olevia ihmisiä jokainen.

Muutamia tunnen, jotka asuu vanhempiensa nimissä olevassa talossa kera vanhusten, mutta ovat talouden ainut töissä käyvä taho ja muutenkin vastaavat pääosin menoista. Pari sellaista, jotka on muuttanu takas kotia vanhempien tarvitessa apua. Yhtään semmosta, joka ois pitkään asunut vanhusten siivellä ei tuu mieleen. Lyhytaikaisia ongelmatapauksia sentään.

 

[Troy]

---

 

[jjv]

Muutamia tunnen, jotka asuu vanhempiensa nimissä olevassa talossa kera vanhusten, mutta ovat talouden ainut töissä käyvä taho ja muutenkin vastaavat pääosin menoista. Pari sellaista, jotka on muuttanu takas kotia vanhempien tarvitessa apua. Yhtään semmosta, joka ois pitkään asunut vanhusten siivellä ei tuu mieleen. Lyhytaikaisia ongelmatapauksia sentään.

Muutaman vanhemman miehen tunnen jotka on koko ikänsä asuneet kotitalossaan syrjäkylällä. Jotenkin nekin vaan on alkaneet pärjäämään omillaan, kun viimeinen vanhemmista on kuollut. Kuitenkin käyneet töissä koko ajan tai kotitilaa hoitaneet. Hiukan sellainen tunne, että syrjäytymisongelmaa liioitellaan. Joidenkin kohdalla syrjäytyminen on varmasti ongelma, mutta joidenkin kohdalla vois todeta, että antaisivat nyt ihmisen olla rauhassa yksin.

 

[JPP]

Ei tuosta jutusta nyt selvinnyt kuinka suuri on se joukko josta pitäisi huolissaan olla. Tunnen useampia yli kolmekymppisiä vanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvia ja sellaisia jotka ovat vanhempansa kanssa asuneet tämän kuolemaan asti enkä heistä olisi huolissaan lain. Työelämässä olevia ihmisiä jokainen.

Muutamia tunnen, jotka asuu vanhempiensa nimissä olevassa talossa kera vanhusten, mutta ovat talouden ainut töissä käyvä taho ja muutenkin vastaavat pääosin menoista. Pari sellaista, jotka on muuttanu takas kotia vanhempien tarvitessa apua. Yhtään semmosta, joka ois pitkään asunut vanhusten siivellä ei tuu mieleen. Lyhytaikaisia ongelmatapauksia sentään.

Muutaman vanhemman miehen tunnen jotka on koko ikänsä asuneet kotitalossaan syrjäkylällä. Jotenkin nekin vaan on alkaneet pärjäämään omillaan, kun viimeinen vanhemmista on kuollut. Kuitenkin käyneet töissä koko ajan tai kotitilaa hoitaneet. Hiukan sellainen tunne, että syrjäytymisongelmaa liioitellaan. Joidenkin kohdalla syrjäytyminen on varmasti ongelma, mutta joidenkin kohdalla vois todeta, että antaisivat nyt ihmisen olla rauhassa yksin.

Peesailen.

Melko todennäköisesti jos nämä peräkammarin pojat (ja tytöt) muualle muuttaisivat, niin ne vanhemmat saattaisivat hyvinkin joutua johonkin palvelutaloon tms. menemään. Suurin ongelma tuossa lieneekin juuri se, että kyseessä on varsin pieni osuus ikäluokasta ja sehän tarkoittaa sitä, että ovat kovin erilaisia ja vähemmistöä kun pitäisi tehdä samalla lailla kuin suurin osa ihmisistä. Sitten jos kaikki peräkammarin jälkeläiset muuttaisivat omiin asuntoihinsa sopivan etäälle vanhemmistaan, voitaisiin alkaa huolestua kun vanhukset eristyvät ympäröivästä elinpiiristä eivätkä lapsensa ehdi riittävästi käymään näitä katsomassa ja niin pois päin.

Oikeastaan pitäisi perustaa työryhmä tai komitea miettimään soveliasta kaavaa josta voisi vanhempiensa lapsi laskea sopivan vierailufrekvenssin asumisetäisyyden, lasten lukumäärän ja lasten iän funktiona. Kaavan pitäisi olla sellainen, että jos asuu vanhempiensa luona, niin jaettaisiin nollalla -> "Bzzzt, Piip. Does not compute! Error alert!". Sitten olisi hyvä eikä tutkijoiden tarvitsisi huolestua ihmisten elämäntilanteiden vaihtelevuudesta, vaan siitä miten "nykykansalaisen elämä on niin kovin säänneltyä ja kaavoihin kangistunutta".

 

[Joni]

Mitä se kuntoutus käsittää? Ohjelmaa tarkoitan... en ruoka/juomalistaa.
(Hieman väärään toikkiin tämä utelu tuli)

http://www.avire-kuntoutus.fi/palvelut/tyohon/nuorten+ammatillinen+kuntoutuskurssi/

Kesto

125 päivää, josta työharjoittelua 80 päivää, kurssi- ja työharjoittelupäiviin sisältyy lounas
kurssipäivän pituus 6 tuntia, työharjoittelupäivän pituus vähintään 5 tuntia

Tähän kyseiseen työharjoittelujaksoon koitan nyt hakea harjoitteluapaikkaa:

11.02.2013 - 22.03.2013 työharjoittelu 30 vuorokautta

Aloitin jo tänään ja sovin ajan läheisen s-marketin marketpäällikön kanssa kasvoitusten huomiselle iltapäivälle.. Toisaalta mietin haluanko oikeasti sitä kaupan-alaa vai sopivampaa eli hierojan hommia vai sitten toimisto/assistentin hommia esim veikkaukselta jota mulle suositeltii tänään ja sinnekkin meni äsken työharjoittelu hakemusta. Myöskin ehkä jo mulla valmiina olevan ammatin hommia eli jotain kokoonpano juttujakin löytyis pähkinärinteestä. Vaihtoehtoja riittää.

 

[oldez]

Työt jatkuu... 7kk lisää.

 

[IWE]

Työt jatkuu... 7kk lisää.

:thumbup: täällä odotellaan tuleeko taas vastaavia uutista vai lopahtaako hommat 5 1/2 viikon kuluttua..

 

[FO110K]

Aloitin jo tänään ja sovin ajan läheisen s-marketin marketpäällikön kanssa kasvoitusten huomiselle iltapäivälle.. Toisaalta mietin haluanko oikeasti sitä kaupan-alaa vai sopivampaa eli hierojan hommia vai sitten toimisto/assistentin hommia esim veikkaukselta jota mulle suositeltii tänään ja sinnekkin meni äsken työharjoittelu hakemusta. Myöskin ehkä jo mulla valmiina olevan ammatin hommia eli jotain kokoonpano juttujakin löytyis pähkinärinteestä. Vaihtoehtoja riittää.

Hyvä jos vaihtoehtoja riittää.

Silti kannattaisi ehkä kysellä tarkemmin myös koulutuksessa tuosta hieroja-puolesta,
kuten sanottu jo aiemmin niin se ala ei ole mitenkään helppo, taloudellisesti eikä myöskään fyysisesti.
Esimerkkinä: jokainen asiakas kun ei ole sitten missitasonen typykkä niin kannattaa miettiä kauanko jaksaisit hieroa raavaita äijiä päivästä toiseen
= kokeilepa alottaa vetämällä kaikille kavereillesi yhden päivän aikana 30min hieronta per nenä, ja siis koko kroppaan...

Jos tuonkin jälkeen ala tuntuu kiinnostavalta niin sitten kurssille päin menemään, mutta varoituksen sanana
voinee kertoa että aika monelle se "arki" on napsahtanut eteen vasta koulutuksen jälkeen...

 

[Joni]

Noiden oman firman perustamisen ja yms perusteella jaa että siinä on hemmetin kova kilpailu(Ja tulot saattaa vaihdella vaihtelevien asiakasmäärien perusteella) niin aion unohtaa noi hierontaduunit... Tänään kävin sopimassa harjoittelusta s-marketissa joka on tarkoitus alkaa ensi kuun puolella.. Silti pidän sitä varavaihtoehtona koska en usko että kaupan-ala on se mun juttu vaan se on pakko olla jotain tietokoneisiin liittyvää toimistohommaa tai ihan jotain kuhan se liittyy siihen.. Pakko etsiä sellasia nyt.

 

[oldez]

Noiden oman firman perustamisen ja yms perusteella jaa että siinä on hemmetin kova kilpailu(Ja tulot saattaa vaihdella vaihtelevien asiakasmäärien perusteella) niin aion unohtaa noi hierontaduunit... Tänään kävin sopimassa harjoittelusta s-marketissa joka on tarkoitus alkaa ensi kuun puolella.. Silti pidän sitä varavaihtoehtona koska en usko että kaupan-ala on se mun juttu vaan se on pakko olla jotain tietokoneisiin liittyvää toimistohommaa tai ihan jotain kuhan se liittyy siihen.. Pakko etsiä sellasia nyt.

Hieronta on homma on sellasta että sitä voi tehdä sivutoimisena ja pimeenä ihan hyvin.

 

[Knoukka]

Hieronta on homma on sellasta että sitä voi tehdä sivutoimisena ja pimeenä ihan hyvin.

Joo. Mä tiedän kans pari sokeeta hierojaa.

 

[Mehe Rienarsuo]

Jonihan pystyy pimeenä tekeen mitä hommia vaan.

Joo. Huono.