talouslaman seuraukset

[jps]

Finananssisektorin kriisiistä lähtenyt taloudellinen depressio leviää ympäri maailman. Tämän seurauksena paitsi työttömyys kasvaa huomattavasti joka puolella maailmaa, yrityksiä kaatuu, omistusten arvo laskee paitsi yrityksissä myös kotitalouksissa. Valtiot ympäri maailman yrittävät elvyttää taloutta ottamalla lisää velkaa, aikaistamalla investointeja ja tukemalla rahoitussektoria.

Näiden suorien vaikutusten lisäksi tulee olemaan myös sivuvaikutuksia. uskoakseni kansainvälisesssä politiikassa ihmisoikeuksien merkitys laskee (esim USA-Kiina suhteissa painotetaan taloutta ei ihmisoikeuksia). Uskon myös kehitysavun vähenevän, länsivallat kun joutuvat keskittymään omiin taloudellisiin ongelmiinsa, niin halu kehitysavun antamiseen vähenee.

Mitä muuta teille tulee mieleen?

 

[SOKO]

Hallituksia tulee vuoden sisällä kaatumaan useampiakin. Toistaiseksi vain Islannin ja Latvian hallituksen ovat kaatuneet, mutta kriisi on vasta alussa. Valtiojohtoisissa maissa tilanne voi muuttua kiinnostavaksi. Esim. Venäjällä ja Kiinassa levottumuudet ovat lisääntymässä, kun talouden taantuma vie työpaikkoja ja nostaa hintoja. Vastakkain asettelu maiden välillä voi kasvaa, kun jokainen haluaa ensisijassa turvata oman teollisuutensa toimintaedellytykset.

Myönteisiäkin puolia kriisillä on. Esimerkiksi saasteiden määrä vähenee väistämättä, kun talouden aktiivisuus laskee. Perinteinen savupiipputeollisuus ei tässä tilanteessa sijoittajia houkuttele, mutta innovatiivisimmat teknologiayhtiöt todennäköisesti pärjäävät taantumassakin ja luovat pohjaa uudelle kasvulle. Pankkien joutuminen tiukalle saattaa terveyhdyttää, niiden toimintatapoja. Esimerkkinä tästä on UBS:n päätös luovuttaa USA:lle tietoja pankin amerikkalaisista asiakkaista, joiden veronkiertoa pankki on avustanut. Veroparatiisien salojen avautuminen saattaa olla valtioiden välisen vastakkainasettelun myönteinen seuraus, sillä lähes kaikilla länsimailla on nyt intressi alkaa kyselemään menettämiensä veroäyrien perään.

 

[PuoliPöhkö]

yritysten kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvat, tuhoisat tulipalot lisääntyvät oudon paljon, kymmeniä ja kymmeniä prosentteja. Vakuutusyhtiöiden korvauskassalla vieraillaan ahkerammin myös yksityispuolella.
Ryöstöt ja rötökset lisääntyvät.

Televisiomainokset taipuvat säihkeestä ja unelmista enemmän kohti kadunmiehen perustarpeita ja edullisia tuotteita. (vrt. 90luku ja Simo Vaatehuoneelta hei. Nyt vain Ysiysi!)

 

[jps]

yritysten kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvat, tuhoisat tulipalot lisääntyvät oudon paljon, kymmeniä ja kymmeniä prosentteja.

tuo on totta, kuitenkin siitä tulipalojen kasvusta yllättävän pieni osa on vakuutuspetoksia. Turvatoimiin käytetään vähemmän rahaa, samoin kun poppoota ei liiku entiseen malliin tehdasalueilla, niin palonalut jäävät helpommin havaitsematta. Näin kertoi minulle erään ison vakuutusyhtiön talousjohtaja aikoja sitten.

 

[Mangelo]

Mitä muuta teille tulee mieleen?

On tullut mieleen että kun kaikki ottavat lainaa niin kuka sitä lainaa antaa Mistä tämä lainan antaja saa yhtäkkiä irroitettua niin paljon rahnaa? Mitä sitten kun lainaa ei enää saa mistään? Vai onko se vaan jotain huuhaata, lainataan rahaa jota ei oikeasti ole olemassa ja kikkaillaan koroilla? Voiko perimmäinen lainanantaja kaatua?

 

[jps]

Ei se raha sinänsä mihinkään ole kadonnut. Kun joku on ostanut korkealla hinnalla jotakin, niin myyjä on saanut rahat, ostajalta ko. summa on poissa.

 

[Tommi123]

Lama tulee kun ei osteta mitään. OLLAAN NIIN PERKELEEN NUUKIA.

Joten kipinkatin ostamaan tontteja ja rakentelemaan taloja ja uudet autot ja sassiin!

 

[Mangelo]

Eli lama tulee silloin kun kansa on kuluttanut varansa ja vähän ylikin, ja kapitalisti on pannut rahat taskuunsa.

 

[Puupää]

Myydään kallilla ja ostetaan takas halvalla...

Kesko on myynyt kolmessa vuodessa kiinteistöjä yli miljardin euron edestä. Nyt taantuma uhkaa kaataa velkaisia kiinteistöyhtiöitä.

Kesko ei aio rakentaa uusia kauppakiinteistöjä noususuhdannetta varten, kun valmiiden kiinteistöjen osto maksuvaikeuksissa kamppailevilta yhtiöiltä voi olla entistä edullisempaa.

 

[jaska]

Ei se raha sinänsä mihinkään ole kadonnut. Kun joku on ostanut korkealla hinnalla jotakin, niin myyjä on saanut rahat, ostajalta ko. summa on poissa.

Sinällään rahaa on kadonnut. Otetaan esimerkki.

Sinulla on yhtiön X osakkeita 1000 kpl.

Vuosi sitten osakkeista maksettiin pörssisä 15€/kpl
Nyt maksetaan 5€/kpl

--> sinun (laskennallisesta) omaisuudesta on "haihtunut" 10 000€ ilman että kukaan on ansainnut mitään.

 

[Sam]

Sinällään rahaa on kadonnut. Otetaan esimerkki.

Sinulla on yhtiön X osakkeita 1000 kpl.

Vuosi sitten osakkeista maksettiin pörssisä 15€/kpl
Nyt maksetaan 5€/kpl

--> sinun (laskennallisesta) omaisuudesta on "haihtunut" 10 000€ ilman että kukaan on ansainnut mitään.

Vain teoreettista rahaa on kadonnut. Samahan on asuntojen hinnoissa. Oikea hinta määräytyy vasta sitten kun myyt sen ja saat rahat kätöseen :thumbup:

 

[jaska]

Vain teoreettista rahaa on kadonnut. Samahan on asuntojen hinnoissa. Oikea hinta määräytyy vasta sitten kun myyt sen ja saat rahat kätöseen :thumbup:

Totta toki. Mutta jos usein rahan käyttö liittyy omaisuuteen/säästöihin, joista näin on (vaikkakin vain laskennallisesti) hävinnyt paljon rahaa. Joten ihmiset on varovaisempia.

 

[jps]

Sinällään rahaa on kadonnut. Otetaan esimerkki.

Sinulla on yhtiön X osakkeita 1000 kpl.

Vuosi sitten osakkeista maksettiin pörssisä 15€/kpl
Nyt maksetaan 5€/kpl

--> sinun (laskennallisesta) omaisuudesta on "haihtunut" 10 000€ ilman että kukaan on ansainnut mitään.

Edelleen omistat yhtiön X osakkeita 1000 kpl. Kaikki voitot ja tappiot ovat spekulaa aina realisointiin saakka, on kyse kiinteistöistä, osakkeista tai mistä tahansa omaisuudesta. Tottakai kaupantekohinnoilla on vaikutus mielialaan.

 

[Mosse]

Voihan ne 1000 osaketta olla 3 vuoden päästä tuplasti arvokkaampia.

Ne jotka on 'ylimääräisellään' ostanut, ei joudu pakosti myymään. Velkarahoitteiset on kusessa. Kuten sietääkin.

 

[Black Leopard]

Kun tarpeeksi pitkälle mennään, niin mellakat suuremmassa mittakaavassa ovat todellisuutta joka puolella.

 

[Puupää]

Tampereen ammattikorkeakoulussa on noin 150 paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan opiskelijaa. Heistä yksikään ei ole saanut hankittua ensi kesäksi harjoittelupaikkaa.
- Tilanne on katastrofaalinen, koulutuspäällikkö Ulla Häggblom-Ahnger sanoo.
Harjoittelu on ammattikorkeakouluopiskelijalle pakollinen. Tutkintovaatimuksiin kuuluu noin viiden kuukauden pituinen harjoittelu.
- Jos opiskelija ei saa harjoittelupaikkaa, hän ei välttämättä jatka opintojaan. Siitä alkaa kierre, jolla saattaa olla hurjatkin seuraukset, hän sanoo.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kot...telupaikat-haihtuivat-yhdessa-vuodessa/136414

Siitä se kierre alkaa.

Ja on se firmoiltakin lyhytnäköistä olla ottamatta harjoittelijoita.

 

[Mosse]

Samallahan myös voi opiskelu pitkittyä ja sehän oli porvarihallituksen toiveena.

 

[jps]

Ainakin viime laman aikana suurin osa opiskelijoista pyrki lykkäämään valmistumista, esimerkiksi gradu jätettiin palauttamatta. Syynä on yksinkertaisesti se, ettei ole paljon järkeä ottaa papereita pois ja virallisesti työttömänä odotella työpaikan löytymistä.

 

[Puupää]

Ainakin viime laman aikana suurin osa opiskelijoista pyrki lykkäämään valmistumista, esimerkiksi gradu jätettiin palauttamatta. Syynä on yksinkertaisesti se, ettei ole paljon järkeä ottaa papereita pois ja virallisesti työttömänä odotella työpaikan löytymistä.

Mites toi toimii käytännössä? Ovat mieluummin ilman työttömyyskorvausta?

 

[Oho]

Mites toi toimii käytännössä? Ovat mieluummin ilman työttömyyskorvausta?

Parempi vaihtoehto sekin on kuin antaa koko tutkinnon valua hukkaan. Parin vuoden työttömyys valmistumisen jälkeen tekee tutkinnosta kutakuinkin arvottoman jotain lääkäreitä lukuunottamatta, mutta niitähän ei työttömyys taida edes uhata. Työvoimapulan riivaamassa Suomessa työtön nelikymppinen DI on suunnilleen ongelmajätettä.