Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jps]

Kerrotko miksi EK haluaisi pienentää ostovoimaa, kun heidän oma etunsa on että ostovoimaa löytyy? Mikäli palkkajoustoilla voidaan estää konkursseja, lomautuksia ja irtisanomisia, niin ne parantavat ostovoimaa. Entä miten EK haluaa lisätä työttömyyttä??

Ja miksi? Mikä olis EK'n tavoite?

 

[SOKO]

EK:n tavoite on lisätä jäsenyritystensä voittoja. Tulospalkkaus ei hyvänä aikana kiinnostanut, mutta huonona aikana pitäisi suostua 20 % palkanalennuksiin, jotka lasketaan palkasta, jota ei hyvänä aikana yrityksen kannattavuuden suhteessa korotettu. Ajatuksena on se, että palkat joustavat vain alaspäin. Yhtä tärkeä tavoitse on sen varmistaminen, että palkat eivät enää nouse ylöspäin missään muualla kuin johtoportaassa.

Sellaisilla yrityksillä, joissa toimihenkilöt ovat tulospalkkauksen piirissä ei mitään ongelmaa ole, koska palkat tippuvat automaattisesti sen 20 %. Ongelma koskee vain niitä yrityksiä, jotka eivät tulospalkkioita maksa tai jotka ovat "maksaneet" tulospalkkioita sellaisilla kriteereillä, jotka eivät täyttyneet edes nousukauden huipulla.

Syytä toiminnalle ei siis tarvitse hakea kaukaa. Oman edun nimissä käydään "kuseksimassa yhteiseen kaminaan", kuten Katainen ennen eduskuntavaaleja toisessa yhteydessä totesi. Tässä ei ole kysymys siitä, että ostovoimaa yritettäisiin turvata. Irtisanomisia ei tällaisilla menettelyillä vältetä, jos töitä ei yksinkertaisesti ole ei pelkkä palkanalennus riitä työpaikkoja turvaamaan. Neuvottelemalla palkanalennuksista laajasti saadaan parhaassa tapauksessa palkkoja alennettua niissäkin yrityksissä, jotka ovat jo valmistautumassa siihen, että kysyntä lähtee ensi vuonna kasvuun, eivätkä näin ollen edes ole irtisanomassa ketään tuotantokapasiteetin alentumisen pelossa.

Palkanalennuskeskustelu on jo sinällään syöksemässä maata yhä syvemmälle lamaan. Tähän asti on vielä jollain tasolla pystytty uskottelemaan ihmisille, että työpaikkansa säilyttävien ihmisten ostovoima kehittyy tänä ja ensi vuonna erittäin hyvin. Nyt myös työpaikkansa säilyttävät joutuvat leikkaamaan kulutustaan edessä olevien palkanalennusten pelossa. Palkanalennukset koskettavat kuitenkin kymmeniä joissain yrityksissä jopa satoja kertoja laajempaa ihmisjoukkoa kuin pelkät irtisanomiset.

Syväkään lama ei välttämättä ole EK:n edun vastaista, sillä tärkeimmät jäsenyritykset ovat vientiyrityksiä. Suuri kriisi antaa EK:lle entistäkin paremmat välineet lobata hallituksen esittämiä energia ja muiden verojen korotuksia vastaan, jolloin verotuksen painopistettä muutetaan siten että kotitaloudet maksavat enemmän veroja ja yritykset pääsevät helpommalla.

 

[Ned Flanders]

Moe, ootkona ajatellut mikä on sen palkanalennuksen vaihtoehto - irtisanominen. Kumpikohan:
- Lisää yhteiskunnan kustannuksia enemmän
- Vähentää ostovoimaa enemmän

Käsittääkseni kaikkialla on puhuttu tilapäisistä joita voidaan jopa maksaa takasinpäin.

eihän tuo hyvä vaihtoehto ole, mutta parempi kuin irtisanomiset

Asiat ei ole niin mustavalkosia

Jaska, olen ajatellut.

Uskotko sinä, että palkkaleikkauksella saadaan firmat kannattaviksi, työttömyys kuriin eikä ostovoima tipahda?

Jos näin on, miksi näin ei ole tehty aiemmin? Jos tämä toimii, niin palkkoja voi leikata vaikka 50%

Samallahan sitten tuotteiden hintoja voidaan leikata. Parturi tekisi 20 pinnaa halvemmalla pään, jps möisi palveluksiaan alella ja sähkön ja polttoaineen hinta myös alas.

Joko sulla on kanta omaan palkka-aleen? Mulla on kielteinen, koska mä menisin rehellisesti konkkaan. Sen verran velkaa, että pankki veisi talon. :jaska:

 

[jaska]

Jaska, olen ajatellut.

Uskotko sinä, että palkkaleikkauksella saadaan firmat kannattaviksi, työttömyys kuriin eikä ostovoima tipahda?

Jos näin on, miksi näin ei ole tehty aiemmin? Jos tämä toimii, niin palkkoja voi leikata vaikka 50%

Ei se mikään ihmelääke ole, mutta voi estää hyvin suhdanneherkkien, mutta teoriassa elinkelpoisten firmojen kaatumisen. Se voi estää irtisanomisia, joka on työntekijöillekin huomattavasti parempi - pitää kuitenkin muistaa, että bruttopalkan lasku ei näy täysin nettopalkassa, verot vähenee progressiivisesti. Nyrkkisääntöhän on, että 50% palkan noususta menee verottajalle - luultavasti tämä toimii toiseenkin suuntaan, eli 20% palkan lasku näkyy käteenjäävässä tulossa vain 10%.

Siksi ei ole tehty, kun siihen ei suostuta. Finnairillahan tätä taidettiin ehdottaa - ei suostuttu, sitten tuli potkuja

Samallahan sitten tuotteiden hintoja voidaan leikata. Parturi tekisi 20 pinnaa halvemmalla pään, jps möisi palveluksiaan alella ja sähkön ja polttoaineen hinta myös alas.

Tässähän on monissa firmoissa se ongelma, KV-markkinat on hävinnyt alta ja tuotantoa saadaan myytyä korkeintaan alihintaan.

Joko sulla on kanta omaan palkka-aleen? Mulla on kielteinen, koska mä menisin rehellisesti konkkaan. Sen verran velkaa, että pankki veisi talon. :jaska:

Tuskin menisit, tuskin sun elämä niin tiukkaa on että 10% et voi säästää tarvittaessa - mä ainakin voin ja pankistakin saa lyhennysvapaita kuukausia.

Omaa kantaa ei ole, koska asia ei ole noin mustavalkoinen, varmasti jokainen tarjous on omansa (esim. takaisinmaksun, irtisanomissuojan jne. suhteen.) Näiden tulos määrittelisi sen kannan. Mutta mieluummin mä oon töissä pienemmällä palkalla kuin työttömänä - parempi se mun talouden kannalta on.

Lisätään vielä, että koko maassa toteutettuna tämä olisi katastrofi (mm. omalle kaupalle ja palveluille), mutta pienessä mittakaavassa yksittäisten firmojen pelastamiseen tilapäinen palkanalennus irtisanomisen vaihtoehtona ei näin äkkipäätä kuulosta niin kauhealta.

 

[jps]

Jaska, olen ajatellut.

Uskotko sinä, että palkkaleikkauksella saadaan firmat kannattaviksi, työttömyys kuriin eikä ostovoima tipahda?

Jos näin on, miksi näin ei ole tehty aiemmin? Jos tämä toimii, niin palkkoja voi leikata vaikka 50%

Samallahan sitten tuotteiden hintoja voidaan leikata. Parturi tekisi 20 pinnaa halvemmalla pään, jps möisi palveluksiaan alella ja sähkön ja polttoaineen hinta myös alas.

Joko sulla on kanta omaan palkka-aleen? Mulla on kielteinen, koska mä menisin rehellisesti konkkaan. Sen verran velkaa, että pankki veisi talon. :jaska:

Jos ensimmäiseksi kommentoisin tuota omaa osuutta, hinta haetaan aina markkinoilta, mutta täsin järjettömyyksiin ei voi mennä. Välillä tienaa paremmin välillä huonommin. Oman lafkan pyörittäminenhän muistuttaa provisiolla tekemistä, paitsi jokainen päivä alkaa periaatteessa miinusmerkkisistä tuloista. Joten välillä on pakko myydä ajateltua pienemmällä hinnalla, jos vaihtoehtona on tehdä tappiota.

Palkanalennuksia tulisi myös käyttää ehdottomasti viimeisenä keinona.
En kuitenkaan suhtaudu palkanalennuksiin myönteisesti, niiden tulisi olla tilapäisiä ja samalla pitäisi sopia miten se aikojen parannuttua hyvitetään. Vastaavasti pitäisi sopia palkanalennusten hyvittämisestä, mikäli työntekijä kuitenkin joudutaan irtisanomaan. Muussa tapauksessa työntekijä joustaa turvatakseen työpaikkansa, tekee jonkun aikaa pienemmällä palkalla duunia ja lemppujen tultua saa vielä pienemmät työttömyyskorvaukset.

Työntekijät ovat suunnitelleet elämänsä palkkansa mukaan, eikä työmotivaatio varmasti parane. Kuitenkin joustoa varmasti löytyy jos tilanne tiedetään tilapäiseksi ja pelastetaan sillä oma ja kavereiden työpaikka.

 

[Törni]

Joustavista palkoista pitäisi sopia hyvinä aikoina, mutta silloin yrityksien halu siihen on jostain syystä vähäinen.

Tämä on täyttä puppua. Kyllä yritykset ovat halukkaita sopimaan joustavista palkoista koska tahansa. Asia on aina silloin tällöin esillä, mutta ammattiyhdistysliike ehkäisee tämän tehokkaasti.

Ja kyllä sinä tämän tiedät.

 

[Mosse]

Syväkään lama ei välttämättä ole EK:n edun vastaista, sillä tärkeimmät jäsenyritykset ovat vientiyrityksiä. Suuri kriisi antaa EK:lle entistäkin paremmat välineet lobata hallituksen esittämiä energia ja muiden verojen korotuksia vastaan, jolloin verotuksen painopistettä muutetaan siten että kotitaloudet maksavat enemmän veroja ja yritykset pääsevät helpommalla.

Aika hienosti oivallettu myös toisilta. Työnantajien Kela-maksuhan tuli jo osittain meille maksuun.

 

[Mosse]

Tämä on täyttä puppua. Kyllä yritykset ovat halukkaita sopimaan joustavista palkoista koska tahansa. Asia on aina silloin tällöin esillä, mutta ammattiyhdistysliike ehkäisee tämän tehokkaasti.

Ja kyllä sinä tämän tiedät.

Mulla on päinvastaisia esimerkkejä tukku. Kaverit on tehneet niin hyviä kauppoja -> provisioita, että heidät on irtisanottu sen takia. Kato käy pomon luonnon päälle, kun alaiset tienaa enämpi.

 

[Mosse]

Lisätään vielä, että koko maassa toteutettuna tämä olisi katastrofi (mm. omalle kaupalle ja palveluille), mutta pienessä mittakaavassa yksittäisten firmojen pelastamiseen tilapäinen palkanalennus irtisanomisen vaihtoehtona ei näin äkkipäätä kuulosta niin kauhealta.

Ei hitsi sentään, kyllä firma on ihan kuralla jo siinä vaiheessa, jos 10 pinnan palkanalennus sen muka pelastaisi. Tai sitten kyseessä on pelkkiä palveluja tarjoava yritys.

 

[SOKO]

Tämä on täyttä puppua. Kyllä yritykset ovat halukkaita sopimaan joustavista palkoista koska tahansa. Asia on aina silloin tällöin esillä, mutta ammattiyhdistysliike ehkäisee tämän tehokkaasti.

Yritykset ovat aina halukkaita sopimaan mekanismeista, joilla palkat joustavat alaspäin. Tätä tuskin kukaan lähtee kiistämään. Ongelmana on se, että tällainen jousto palvelee vain työnantajia. Harvassa ovat ne yritykset, joissa on onnistuttu jo vuosia sitten neuvottelemaan sellainen kokonaisratkaisu, joka auttaa myös laman yli. Tällainen kokonaisratkaisuhan on edellyttänyt sitä, että hyvänä aikana on maksettu työntekijöille parempaa palkkaa, jonka johdosta työntekijät ovat olleet valmiita sitoutumaan kriisitilanteen palkanalennuksiin jo hyvän sään aikana.

Provisiopalkalla työskentelevät ovat toki oma lukunsa. Harvemmin heidän palkkoihinsa tarvitsee mitään alennuksia neuvotella, kun peruspalkka on niin paljon alhaisempi, kuin se suorituksen perusteella maksettava palkka, jonka kohtuullinen myyntihenkiö pystyy tienaamaan.

 

[Törni]

Yritykset ovat aina halukkaita sopimaan mekanismeista, joilla palkat joustavat alaspäin. Tätä tuskin kukaan lähtee kiistämään. .

AY liike on taas aina valmis joustoon, jossa hyvinä aikoina palkitaan. Mutta AY-liike ei ole koskaan valmis joustoon, jossa huonoina aikoina tingitään palkoista.

Tätäkään tuskin kukaan lähtee kiistämään.

Ongelmana on se, että tällainen jousto palvelee vain työnantajia. Harvassa ovat ne yritykset, joissa on onnistuttu jo vuosia sitten neuvottelemaan sellainen kokonaisratkaisu, joka auttaa myös laman yli. Tällainen kokonaisratkaisuhan on edellyttänyt sitä, että hyvänä aikana on maksettu työntekijöille parempaa palkkaa, jonka johdosta työntekijät ovat olleet valmiita sitoutumaan kriisitilanteen palkanalennuksiin jo hyvän sään aikana. .

Tämä johtuu vain ja ainoastaan AY-liikkeestä. Työnantajat olisivat valmiit sitoutumaan kuvaamaasi sapluunaan. Mutta ei työnantajan ei kannata suostua maksamaan hyvinä aikoina palkanlisää, jos AY-liike torppaa jouston toiseen suuntaan huonoina aikoina.

Edelleen; väite siitä, että työnantaja ei olisi valmis sopimaan palkkajoustoista on täyttä potaskaa. Työnantajat ovat jatkuvasti vaatineet sitä, ja kyllä, myös hyvinä aikoina.

Miettikää nyt itseänne yrittäjänä? Jos te pystytte siirtämään osan riskistä työntekijöiden niskaan, niin miksi helvetissä te ette tekisi sitä?

Muun väittäminen on silkkaa typeryyttä.

 

[Archie]

Minusta vaikuttaa siltä, että palkkajoustoja ei ole ihan kunnolla mietitty isommalla tasolla (palkansaaja- ja työnantajajärjestöt). Tähän kyllä vaikuttaa voimakkaasti perinne, että palkat eivät saa koskaan eikä missään tapauksessa laskea. Yksittäisissä yrityksissä erilaiset työntekijöiden bonusmallit saattavat ajaa saman asian.

 

[SOKO]

Miettikää nyt itseänne yrittäjänä? Jos te pystytte siirtämään osan riskistä työntekijöiden niskaan, niin miksi helvetissä te ette tekisi sitä?

Koska Ilmaisia lounaita ei ole. Muun väittäminen on silkkaa typeryyttä. Jos haluaa siirtää riskin toiselle, pitää maksaa sellainen korvaus, joka on oikeassa suhteessa vastapuolen ottamaan riskiin. Tähän työnantajat eivät ole olleet valmiita. Asiaa on ihan turha yrittää vierittää ay-liikkeen vastuulle.

Minusta vaikuttaa siltä, että palkkajoustoja ei ole ihan kunnolla mietitty isommalla tasolla (palkansaaja- ja työnantajajärjestöt). Tähän kyllä vaikuttaa voimakkaasti perinne, että palkat eivät saa koskaan eikä missään tapauksessa laskea. Yksittäisissä yrityksissä erilaiset työntekijöiden bonusmallit saattavat ajaa saman asian.

Pitää epäilemättä paikkansa, että asiaa ei ole kunnolla mietitty isommalla tasolla. Itseasiassa nykyinen trendi on se, että tuo isompi taso halutaan häivyttää kokonaan keskustelusta. Varsinkin EK yrittää poimia rusinat pullasta ja vaatii yhtä aikaa paikallista sopimista ja palkkojen koordinoimista (lue: palkankorotusten rajoittamista). Myös se, että vain ylin johto ja omistajat saavat hyötyä hyvästä tuloksesta, on perinne.

 

[Törni]

Jos haluaa siirtää riskin toiselle, pitää maksaa sellainen korvaus, joka on oikeassa suhteessa vastapuolen ottamaan riskiin. Tähän työnantajat eivät ole olleet valmiita. Asiaa on ihan turha yrittää vierittää ay-liikkeen vastuulle.

Juuri tästä on kysymys. Sellaisen jouston sopimisesta, joka on oikeassa suhteessa.

Väitteesi työnantajan haluttomuudesta palkkajoustoihin on täyttä sontaa. Laita nyt edes yksi viite tai linkki, jossa työnanataja, tai työnantajan edustaja, vastustaa palkkajoustoja.

 

[mn97]

Kyllä se on niin, että miehet on kakkosluokan sukupuoli. Ei siitä pääse mihinkään vaikka kuinka sitä pursekelee. Kuka oli se ainoa henkilö, joka sai Roope Ankan kuriin? No se oli Mummo Ankka. Ei miehet osaa muuta kuin sotia ja aiheuttaa kriisejä.

 

[kouvotsvoni]

Ajatus yhteisestä kansakunnasta ei enää inspiroi

Pohjoismaiden menestystarinan ytimessä on hyvinvointipolitiikka, joka on onnistunut yhdistämään ihmisen elämän ja markkinatalouden kohtalaisen hyvin. On nimittäin todella vaikeaa löytää toimivat ratkaisut kahteen kysymykseen: Miten ihmisen elämästä syntyy hyvää työvoimaa ja miten hän elää silloin, kun kukaan ei osta hänen työvoimaansa.

Pohjoismaiden reseptiä sanotaan universalismiksi. Käsitteen ytimessä on sana kaikki: kaikki kansalaiset ovat jäseniä järjestelmissä, kaikki saavat tarvitessaan etuuksia, kaikki osallistuvat niiden rahoitukseen, kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Paketti toimii, jos ihmiset tuntevat kuuluvansa samaan yhteisöön ja luottavat sekä toisiinsa että luomiinsa järjestelmiin. Ja jos tämä kaikki onnistuu, voi yhteiskunta investoida ihmisiin enemmän ja hallita inhimillisiä riskejä paremmin.

Pohjoismaista hyvinvointimallia ryhdyttiin nimittämään universaaliksi oikeastaan vasta 1990-luvulla. Kansainvälisessä nykykeskustelussa kehutaan pohjoismaista universalismia yhä estottomammin, mutta samaan aikaan sen tunnusmerkit ovat väljähtymässä.

Pohjoismaisen universalismin taloudellis-sosiaalinen tehokkuus liittyy ainakin neljään asiaan. Naiset on saatu useammin ansiotyöhön, lapsia syntyy enemmän, köyhyyden ja syrjäytymisen seuraukset ovat olleet lievempiä, koulutus on laajaa ja opiskelijoiden rekrytointi perusteltua.

Universalismi on kuitenkin joutunut ahtaalle. Ei siksi, etteivätkö kansalaiset kannattaisi universaalietuuksia. Eivät rahatkaan ole loppuneet, sillä universalismin loistoaika oli jo vuosikymmeniä sitten. Kyse on jakopolitiikasta: kansalaisten enemmistö haluaa itselleen parempia ja kalliimpia, ansiotyöhön sidottuja etuuksia. Tämä on keskiluokan sosiaalipolitiikkaa, joka etenee samalla kun perusturva väistyy.

Se köyhäinhoito, joka piti modernista maailmasta hävittää, etenee muissakin maissa. Toimeentulotuen hakijamäärät ovat kasvaneet ja työttömyysturvan ehtoja on kiristetty aktivoinnin nimissä. Suomi on kuitenkin ääritapaus: ensinnäkin universaali perusturva perhe-etuuksineen jäädytettiin laman loppuvaiheessa vuosikymmeneksi, ja toiseksi valtio supisti rankasti kuntien valtionosuuksia, joiden varassa sosiaali- ja terveydenhuollon universaalipalvelut toimivat. Koululaitos on silti meillä yhä varsin universaali, vaikka sekin horjuu jo Ruotsissa.

Ei ehkä ole yllätys, että kaikki kolme suurta puoluetta ovat olleet toteuttamassa keskiluokan sosiaalipolitiikkaa. Hämmentävää on silti, ettei trendi pelottanut sosiaalidemokraatteja eikä suomalaisen universalismin esitaistelijaa, keskustaa. Universaalien etuuksien jäädyttäminen talouskasvun keskellä kertoi perusturvakansalaisille, ettei heidän kohtalonsa enää kiinnosta valtiota. Perussuomalaisten ei tarvinnut kuin odottaa.

On pelottavaa ajatella, mitä nykyinen talouskriisi tekee universaalietuuksille. Universaali toimeentuloturva, jota kaiken kukkuraksi verotetaan, ei takaa tänäänkään minimielintasoa. Julkisen palvelurahoituksen vähetessä kunnat ajautuvat palvelujen rahoituksesta jakamaan ostoseteleitä, joita kansalaiset saavat täydentää, mikäli pystyvät.

Universalismin alamäki kertoo siitä, ettei ajatus yhteisestä kansakunnasta enää inspiroi. Eliitti valmentaa lapsensa anglomaiden kalliissa kouluissa ja yliopistoissa. Pääoma on solminut oman liittonsa Kiinan kommunistisen puolueen kanssa. Sven Tuuvaa ei nyt tarvita, kun sotaakaan ei ole näkyvissä.

Universalismin mukana haihtuu myös perusturvakansalaisten usko yhteiseen kantakuntaan ja solidaarisuuteen. Kun osa väestöstä kokee joutuneensa eliitin ja keskiluokan hylkäämäksi, muodostuu äärimmäisen huono pohja niille dramaattisille muutoksille, joiden kohteeksi Suomi on jo joutunut ja joita ympäristökysymys tuottaa lisää. Niin rasismi kuin fasismikin viihtyvät turvattomien ihmisten keskuudessa.

Perussuomalaisiahan tässä on politiikan suunnalla houkuteltu urakalla, katsoo koska radikaalimmat liikkeet saavat tuulta siipien alle.. Kokoomuksen ohjaamalla hallituksella ei kyllä odotettavissa suunnanmuutosta, ai niin onhan siellä joku Kekkosen Maalaisliittokin mukana hallituksessa mitä heidän EU-kampanjansa aloitusta katsonut.

 

[Formulanomi]

Siksi ei ole tehty, kun siihen ei suostuta. Finnairillahan tätä taidettiin ehdottaa - ei suostuttu, sitten tuli potkuja

Tuotahan ehdotettiin jo edellisen laman aikoihin. Silloinkin kävi samoin eli ay-liike vastusti ja tuli potkuja.

Tiedä sitten kuinka moni potku olisi lopulta jäänyt antamatta tai siirtynyt tulevaisuuteen.

Edit: Ja kyllä se tarjous piti sisällään jps:n mainitseman "tulevaisuuden kompensaation":

Palkanalennuksia tulisi myös käyttää ehdottomasti viimeisenä keinona.
En kuitenkaan suhtaudu palkanalennuksiin myönteisesti, niiden tulisi olla tilapäisiä ja samalla pitäisi sopia miten se aikojen parannuttua hyvitetään. Vastaavasti pitäisi sopia palkanalennusten hyvittämisestä, mikäli työntekijä kuitenkin joudutaan irtisanomaan. Muussa tapauksessa työntekijä joustaa turvatakseen työpaikkansa, tekee jonkun aikaa pienemmällä palkalla duunia ja lemppujen tultua saa vielä pienemmät työttömyyskorvaukset.

 

[Mosse]

Joku tuttu kertoi just miten olivat joustaneet lomarahoissa tms. ja kuitenkin tuli sitten lupauksista huolimatta fudut. Pitäis olla mustaa valkoisella, että alennettu palkka hyvitetään, jos potkut kuitenkin tulee.

 

[jaska]

Laitetaas tämä tänne, ei vielä viitti perustaa "Vaalit 2011" -toikkia.

"Veroja on korotettava, julkisia menoja leikattava tai ihmisten työuraa pidennettävä", kiteytti Katainen talouspolitiikan edessä olevat valinnat

 

[SOKO]

Laitetaas tämä tänne, ei vielä viitti perustaa "Vaalit 2011" -toikkia.

"Veroja on korotettava, julkisia menoja leikattava tai ihmisten työuraa pidennettävä", kiteytti Katainen talouspolitiikan edessä olevat valinnat

Taitaa valitettavasti olla niin, että työuran pidentämisviritysten lisäksi joudutaan kiristämään verotusta ja leikkaamaan julkisia menoja. Jää nähtäväksi, kuinka moni poliitikko tämän uskaltaa vielä vaalien alla sanoa. Jotenkin epäilen, että maltillisia veronalennuksia heilutellaan taas porkkanana vaalikarjan edessä.