Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Mä en nyt ymmärrä tuota? Sitäkö tarkoitat, että pääomien kunnallisverotus ylläpitäisi kestämätöntä kuntarakennetta? Näinhän ei asia ole, vaikka pääomien kunnallisveroa vastustavat sillä aina ja jatkuvasti yrittävätkin kunnallisverovapautta selitttääkin. Sen sijaan tarvitaan sekä pääomien kunnallisverotusta että kuntarakenteen tehostamista ja turhan kuntabyrokratian muuttamista aitoa lisäarvoa tuottavaksi työksi.

Vai sitäkö ajoit takaa, että pääomien kunnallisverotus lisäisi valtion velkaa?

Oikeastaan sitä, että Suomessa maksetaan veroja X euroa (olettaen että esim. pääverokantaa ei muuteta, jota tuossa ei kukaan ehdottanut). Näillä katetaan julkishallinnon menoja, se että pääomaverosta osa jyvitetään kunnalle muuttaa vain sitä suhdetta kuka ottaa velkaa ja minkä verran, ei ratkaise sitä perusongelmaa että enemmän tuhlataan kuin saadaan. Jolloin en oikein ymmärrä pointtia siirtää rahoja "hätäapuna" kunnille. Samalla valtio vain velkaantuisi pahemmin ja tilanne veronmaksajan kannalta olisi sama.

toki yksittäisten kuntien tilanne muuttuisi (jos niillä on paljon pääomatulojen saajia), mutta näkyisikö tämä sitten valtionosuuksissa? Jolloin toiset kunnat taas kärsisi enemmän. Nykyinen verokanta ja sen jakautuminen on ollut selvää jo kauan, jolloin mielestäni on reilua antaa sen olla kunnes verotusta uudistetaan kokonaisuutena.

 

[Mosse]

Veroja halutaan lisää rikkailta


YLE Uutisten verokyselyn mukaan yli
puolet suomalaisista kiristäisi
pääomatulojen verotusta ja palauttaisi
varallisuusveron.

Vapaan autoedun verotusta korottaisi
tuntuvasti lähes 70 prosenttia
suomalaista.

Verotuksen painopisteen siirtäminen
kulutuksen verottamiseen saa laajaa
kannatusta ja joka neljäs suomalainen
on valmis verotuksen selkeään
kiristämiseen lähivuosina.

Taloustutkimus selvitti asiaa
heinäkuussa YLE Uutisten tilauksesta.
Lue lisää: www.yle.fi/uutiset

Mielenkiintoiseksi tutkimuksen teki se, että jopa rikkaat olivat valmiita maksamaan enämpi :eek!:

Rahkosen mukaan verotaakkaa halutaan kohdistaa varakkaille ja hyvätuloisille. Kyselyn mukaan myös hyvätuloiset hyväksyvät sen, että kansalaisia verotetaan tulojen mukaan.

 

[jaska]

Mielenkiintoiseksi tutkimuksen teki se, että jopa rikkaat olivat valmiita maksamaan enämpi :eek!:

Niin no, jos tuota katsoo kuin piru raamattua niin tuossahan sanotaan että "kansalaisia verotetaan tulojen mukaan.", onhan tasaverokin tätä Kyllä rikkaat siinäkin maksaa enemmän.

Mutta sinällään ei yllätä. Suomalaisethan tunnetusti rakastaa veroja ja hyvinvointivaltiota (jota ei enää ole), mutta meidän poliitikot rakastaa ylläpitää mainetta siitä, koska sillä saadaan ylläpidettyä raskas julkinen sektori.

Ja muutenkin tällaiset tutkimukset on melko nollatutkimuksia. Ainahan halutaan joku muu maksamaan. 70% haluais että autoetu maksais enemmän? Millä perusteellla, koska itellä ei ole?

 

[jaska]

Lainataas omaa lainaustani:
http://www.f1-forum.fi/vb/showpost.php?p=1089931&postcount=1

Kuntien menot ovat kasvaneet 7,6 miljardia vuosituhannen alusta. Vuonna 2001 ne olivat 18% BKT:sta, nyt ne ovat 19,6% ja bkt on kasvanut merkittävästi

BKT: 2001:139,8 miljardia
BKT: 2007:179,7 miljadria

Kuntien menot 2001:25,16 miljardia
Kuntien menot 2007:35,2 miljardia

Kuntien menot on siis lisääntynyt 10 miljardilla tällä vuosituhannella. Samaan aikaan puhutaan jatkuvasta palvelujen kurjistumisesta. Eikö tuolla oikeasti ole tehostamisen varaa? Eikö? Sama koskee varmasti valtiota.

edelleen se on ihan sama miten meitä verotetaan, rahat ei tällä kansalla nykyisellä tavalla riitä, vaikka kaikkien vero% ois 100.

 

[SamiJ]

Onneksi meillä on johtotehtävissä näitä suhteellisuudentajuisia ja kilpailutuksen osaavia henkilöitä, jotka saavat tehostettua kuntien toimintaa

Sosiaalijohtaja Voutilainen palasi lomalta kohukalusteiden keskelle

6.8.2009 4:30

Marja Salmela

Helsingin Sanomat

Helsingin sosiaalijohtajan Paavo Voutilaisen työhuoneessa tuoksuu tuore nahka. Tyylikäs, uusi nahkasohva ja kaksi tuolia ovat kalusteiden klassikoita. Huonekalut on suunnitellut sveitsiläinen arkkitehti Le Corbusier.

Yleisö on voinut kokeilla samanlaisia kalusteita Helsingin kaupungintalon ala-aulassa jo pari vuosikymmentä.

Viime keväänä Voutilainenkin päätti ostaa Le Corbusierin kalusteita osana työhuoneensa uutta sisustusta. Kaupoista syntyi raju kiista, sillä hinta nousi yli 70 000 euron.

Nyt Voutilaisen kalustekaupan laillisuutta pohtii muun muassa eduskunnan oikeusasiamies.

Voutilainen on haastattelupäivänä tiistaina toista päivää töissä kesälomansa jälkeen. Huonekalut pantiin paikoilleen sosiaalijohtajan loman aikana.

Uusi työpöytä on poikkeuksellisen suuri. Siinä on kaksi tasoa, sillä designpöytää voi säätää tarpeen mukaan. 18 500 euroa maksanut äärimmäisen pelkistetty pöytä on kuin koko kohun symboli.

Alkuun Voutilainen perusteli kalliita kalustehankintoja esteettisillä syillä: huonekalujen oli oltava edustavat.

Sitten kevään lopulla Voutilainen paljasti, että tärkeämpi syy oli hänellä todettu vakava sairaus tammikuussa. Se oli pannut vauhtia ergonomisesti suunniteltujen kalusteiden hankintaan.

Miksi Voutilainen ei kertonut sairaudestaan aiemmin?

"Pidin sitä niin henkilökohtaisena asiana, etten halunnut tuoda sitä esiin", hän sanoo.

Voutilaisen sairausloman aikana helmikuussa hänen sijaisensa kuoli äkillisesti.

Sosiaalijohtaja joutui palaamaan töihin, vaikka hän ei kertomansa mukaan pystynyt istumaan kymmentä minuuttia kauempaa samassa asennossa. Tämän takia virasto ryhtyi viemään kalustehankintaa pikavauhdilla eteenpäin.

Kalustussuunnitelma oli jo valmis; työn oli aloittanut sosiaaliviraston arkkitehti vuonna 2006. Oikeusasiamiehelle jättämässään lausunnossa Voutilainen sanoo, että suunnitelma ei kuitenkaan tyydyttänyt, ja uuden tekoon palkattiin ulkopuolinen Divaani Oy.

"Koska kalusteasia oli valmisteltu, panin sen rutiinien pinoon ja allekirjoitin hankinnan", Voutilainen kertoo ja ilmoittaa katuvansa hätäisyyttään.

Sosiaalijohtaja istahtaa työpöydän vastapäätä tanskalaisen Arne Jacobsenin Swan-tuolille. Samanlaisia punaisella villakankaalla päällystettyjä tuoleja näkee tyylikkäissä toimistoissa. Seinällä on valkoiset kaapit.

Isolla työpöydällä on raportteja talouskriisin ja työttömyyden kasvun aiheuttamista ongelmista sosiaalitoimessa.

Sosiaalijohtajalla on muitakin huolia: eduskunnan oikeusasiamies antaa lähiviikkoina päätöksen kalustehankinnoista tehdystä kantelusta. Yksityishenkilön tekemässä kantelussa kysytään, rikkoiko sosiaalijohtaja lakia, kun hän jätti kalustehankinnan kilpailuttamatta.

Kantelija kysyy myös, toimiko Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun hän ei antanut Voutilaiselle varoitusta.

Voutilainen, teologian maisteri, ilmoittaa virastopäällikkönä kantavansa asiassa kaiken vastuun. "Olen tehnyt ilmeisen arviointivirheen."

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Sosiaalijohtaja+Voutilainen+palasi+lomalta+kohukalusteiden+keskelle/1135248236880

Helsingin sosiaalijohtajan kalusteita epäillään piraattituotteiksi

6.8.2009 17:51

Marja Salmela

Helsingin Sanomat

Helsingin sosiaalijohtajan Paavo Voutilaisen ostamista designkalusteista on noussut piraattikiista.

Helsinkiläisen Funktio Design -yhtiön toimitusjohtaja epäilee, että sveitsiläisen arkkitehdin Le Corbusierin suunnittelemiksi ilmoitetut sohva ja nojatuolit ovat piraattituotteita. Yhtiön mukaan sillä on ainoana liikkeenä Suomessa oikeus myydä aitoja italialaisen Cassinan valmistamia Le Corbusierin suunnittelemia kalusteita.

"Tuotteiden oikeudet omistaa Le Corbusierin säätiö, joka on myöntänyt ainoana valmistajana Cassinalle lisenssin tuotteisiin", korostaa Funktio Designin toimitusjohtaja Maria Ruola.

"Kaikki muut Le Corbusierin nimellä markkinoidut kalusteet ovat piraattituotteita."

Voutilaiselle kalustuksen on toimittanut turkulainen Divaani-liike. Sen toimitusjohtaja Cristina Casagrande kiistää Ruolan väitteen.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+sosiaalijohtajan+kalusteita+epäillään+piraattituotteiksi/1135248262453

Paavo Voutilainen valittiin sosiaalijohtajan virkaan salaisella lippuäänestyksellä vuonna 2006. Hänen takanaan seisoivat vihreät ja kokoomus korostaen Voutilaisen "muutosjohtajuutta" ja "kolmannen sektorin osaamista".

http://fifi.voima.fi/artikkeli/Miljardin-euron-mies/2870

Siinäpä sitä muutosjohtajuutta ja kolmannen sektorin osaamista kerrakseen... Siis mitä helvettiä, pelkkään työpöytään saanut laitettua vaatimattomat 18500 euroa :doubtful:

 

[Mosse]

Niin no, jos tuota katsoo kuin piru raamattua niin tuossahan sanotaan että "kansalaisia verotetaan tulojen mukaan.", onhan tasaverokin tätä Kyllä rikkaat siinäkin maksaa enemmän.

Mutta sinällään ei yllätä. Suomalaisethan tunnetusti rakastaa veroja ja hyvinvointivaltiota (jota ei enää ole), mutta meidän poliitikot rakastaa ylläpitää mainetta siitä, koska sillä saadaan ylläpidettyä raskas julkinen sektori.

Ja muutenkin tällaiset tutkimukset on melko nollatutkimuksia. Ainahan halutaan joku muu maksamaan. 70% haluais että autoetu maksais enemmän? Millä perusteellla, koska itellä ei ole?

Oikeastaan heitin ton lainauksen, kun en muutakaan löytänyt. Radiojutussa tämä tutkija kertoi vähän laajemminkin siitä. Oli kuulema itsekin hämmästynyt, miten rikkaat olivat valmiita suurempiin veronkorotuksiin.

 

[Knoukka]

Oikeastaan heitin ton lainauksen, kun en muutakaan löytänyt. Radiojutussa tämä tutkija kertoi vähän laajemminkin siitä. Oli kuulema itsekin hämmästynyt, miten rikkaat olivat valmiita suurempiin veronkorotuksiin.

No sittenhän on hyvä että meidän jasu niitä puolustaa kun eivät itse tajua!

Asiaan: kuntamenojen nousuun on monia syitä. Ne pitää purkaa ja analysoida. Suurimmat ovat toki tiedossa yleisesti: väestön ikääntyminen ja sairastavuuden kasvu sen myötä, terveydenhuollon teknologisoitumisesta johtuvat kulut, matalapalkka-alojen korotukset viime vuosina ja yksityistämisen johdosta nousseet lääkärien palkkamenot.

Ja tutkitusti kuntien koolla ei ole merkitystä kuntatalouden tehokkuuden kanssa. Suuruus ei tässä jyllää. Yleishallinnon (alle 5% kokonaismenoista) säästöt kun kuntaliitoksissa kun ovat marginaalisia. Terveys-, sosiaali-, koulutus, infra jne -toimet kun eivät vähene per kuntalainen vaikka kuin yhdistellään.

 

[jaska]

No sittenhän on hyvä että meidän jasu niitä puolustaa kun eivät itse tajua!

Kuten sanoin, kaikkihan sen tietää että Suomalaiset rakastaa verotusta, luulevat sen auttavan pitämään hyvinvointivaltion pystyssä, vaikka näin ei ole.

Asiaan: kuntamenojen nousuun on monia syitä. Ne pitää purkaa ja analysoida. Suurimmat ovat toki tiedossa yleisesti: väestön ikääntyminen ja sairastavuuden kasvu sen myötä, terveydenhuollon teknologisoitumisesta johtuvat kulut, matalapalkka-alojen korotukset viime vuosina ja yksityistämisen johdosta nousseet lääkärien palkkamenot.

Ja tutkitusti kuntien koolla ei ole merkitystä kuntatalouden tehokkuuden kanssa. Suuruus ei tässä jyllää. Yleishallinnon (alle 5% kokonaismenoista) säästöt kun kuntaliitoksissa kun ovat marginaalisia. Terveys-, sosiaali-, koulutus, infra jne -toimet kun eivät vähene per kuntalainen vaikka kuin yhdistellään.

Toki nuo vaikuttavat (no tuo yksityistämisen vuoksi ... on nyt vähän rikka rokassa, mutta lienee silläkin osuutta asiaa), mutta eivät ne yksinään tuota selitä. Edelleen tuolta kuntavaalitoikista

Kuntien työntekijöiden määrä on noin 430 000, se on kasvanut tasaisesti. Kymmenen viime vuoden aikana joka kuudes uusi työntekijä on palkattu hallintoon, ei asiakastyöhön...näin kunnat ovat saaneet 10 000 uutta
byrokraattia

Ei ne kuntaliitokset kaikkea pelasta, mutta kyllä niilläkin on vaikutsta. Varsinkin jos aidosti lopetetaan hallintoa (nythän niin ei tehdä) ja kyllä noissa terveys/sosiaali jne. puolellakin sitä hallintoa on, jota voi järkeistää ilman että asiakaspalvelu kärsii. Pikemminkin päinvastoin. Tiedän että sinusta yksityistäminen on kaiken pahan alku ja juuri, mutta minusta taas se tuo vaihtoehtoja kunnalle. Se ei ole kaikkea parantava ratkaisu, mutta yksi vaihtoehto. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa palveluita, vaan tarjota ne. Joskus se on järkevää tehdä yksin, joskus yksityisen kautta.

 

[Knoukka]

Ei ne kuntaliitokset kaikkea pelasta, mutta kyllä niilläkin on vaikutsta. Varsinkin jos aidosti lopetetaan hallintoa (nythän niin ei tehdä) ja kyllä noissa terveys/sosiaali jne. puolellakin sitä hallintoa on, jota voi järkeistää ilman että asiakaspalvelu kärsii. Pikemminkin päinvastoin. Tiedän että sinusta yksityistäminen on kaiken pahan alku ja juuri, mutta minusta taas se tuo vaihtoehtoja kunnalle. Se ei ole kaikkea parantava ratkaisu, mutta yksi vaihtoehto. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa palveluita, vaan tarjota ne. Joskus se on järkevää tehdä yksin, joskus yksityisen kautta.

Ei nyt kaiken pahan alku ja juuri, mutta epäinhimillisiä esimerkkejä eritoten vanhustenhuollon saralta on enemmän kuin riittämiin. Niiltäkö pitää sulkea silmät ja korvat? Surkeita uutisia ja omaisten hätähuutoja saa mediasta lukea harva se viikko.

Se että kunta seuraisi yksityisen tuottajan palvelujen laatua kyllin hyvin veisi työresursseja huomattavan määrän. Lyhyet sopimuskaudet eivät anna sijaa pitkän tähtäimen suunnittelulle, eivät takaa pitkiä työsuhteita, toisaalta pitkät sopimuskaudet sitovat tilaajan kädet hoidon tason suhteen. Tarkoitan, että se sinunkin peräänkuuluttamasi laadukas kilpailuttaminen vasta resursseja viekin- jopa enemmän kuin tilattava työ. Tämän tietää moni, sekä tilaajan että tuottajan puolella ollut.

Yksityisen puolen ammattietiikkaan en jaksa oikein uskoa koska yksityisen on voittonsa taottava hinnalla millä hyvänsä ja maksajiksi ovat joutuneet kyllä puolustuskyvyttömät potilaat/vanhukset.

Se kun on niin, että ihminen on ahne sellaisessa ympäristössä joka ahneuteen kannustaa. Ikävintä nyt on vain se, että ahneen paskainen loppu tarkoittaa tässä vanhusta, joka jätetään yleisen ahneuden nimissä omiin paskavaipoihinsa pyörimään.

Toki yksityistämistä tarvitaan, sillä on paikkansa ja tarpeensa. Mutta yksityistämisen etu pitää perustella tosiasioilla ja kustannusanalyyseillä eikä ideologisilla hokemilla.

Yksityistäminen ja kilpailuttaminen on mun mielestä, ja varmaan sunkin(?), suositeltavia vain ja ainoastaan silloin kun ne tuottavat sekä laadullisia että kustannuksellisia etuja.

 

[Knoukka]

Kuntien menot 2001:25,16 miljardia
Kuntien menot 2007:35,2 miljardia

Kuntien menot on siis lisääntynyt 10 miljardilla tällä vuosituhannella. Samaan aikaan puhutaan jatkuvasta palvelujen kurjistumisesta. Eikö tuolla oikeasti ole tehostamisen varaa? Eikö? Sama koskee varmasti valtiota.

Sulla unohtui mainita, että samaan aikaan valtio on lisännyt huomattavasti kuntien velvoitteita, hoitotakuu nyt esimerkkinä.

 

[kouvotsvoni]

Yksityistämisessä on se hassu systeemi, että ensimmäisinä tunnutaan yksityistettävän ne tuottavimmat (sähkö mm)...sitten verovaroilla maksetaan ne "tuottamattomat" ja itketään, kun yksityiset nostavat sähkön/lääkäripalvelujen hintaa pörssikurssien mukaan, tai niistä piittaamatta. Ilmankos esim Helsingissä on suht alhainen kunnallisäyri, kun osa tuotoista tulee sähköstä.. Monessa kunnassa näin ei ole, vaan maksetaan pari prosenttia enemmän...ja päälle sitten yksityisistä lääkäreistä lisä-äyrejä päälle.

 

[Knoukka]

Yksityistämisessä on se hassu systeemi, että ensimmäisinä tunnutaan yksityistettävän ne tuottavimmat (sähkö mm)...sitten verovaroilla maksetaan ne "tuottamattomat" ja itketään, kun yksityiset nostavat sähkön/lääkäripalvelujen hintaa pörssikurssien mukaan, tai niistä piittaamatta. Ilmankos esim Helsingissä on suht alhainen kunnallisäyri, kun osa tuotoista tulee sähköstä.. Monessa kunnassa näin ei ole, vaan maksetaan pari prosenttia enemmän...ja päälle sitten yksityisistä lääkäreistä lisä-äyrejä päälle.

Juuri näin. Yksityistäminen on hyvin pitkälti ollut kuntien verovarallisuuden ideologista siirtämistä yksityisen pääoman käyttöön. Tämän yksityistämisen jälkeen kunta on tilanteessa, jossa se joutuukin toimimaan, ei kuntalaisten etujen ajajana, vaan yksityisen pääoman ehdoilla. Näin kuntien itsehallinto vähenee ja kapenee ja kunnilta on viety viimeisetkin mahdollisuudet kohentaa kuntapalvelujaan. Samaan aikaan valtio lisää kuntien velvoitteita ja oikeisto vaatii kuntatalouden kriisin varjolla lopunkin kuntasektorin yksityistämistä.

 

[kouvotsvoni]

Juuri näin. Yksityistäminen on hyvin pitkälti ollut kuntien verovarallisuuden ideologista siirtämistä yksityisen pääoman käyttöön. Tämän yksityistämisen jälkeen kunta on tilanteessa, jossa se joutuukin toimimaan, ei kuntalaisten etujen ajajana, vaan yksityisen pääoman ehdoilla. Näin kuntien itsehallinto vähenee ja kapenee ja kunnilta on viety viimeisetkin mahdollisuudet kohentaa kuntapalvelujaan. Samaan aikaan valtio lisää kuntien velvoitteita ja oikeisto vaatii kuntatalouden kriisin varjolla lopunkin kuntasektorin yksityistämistä.

Jostainhan sitä rahaa on saatava:ahem: Tulee mieleen maailmanpankin anteliaat ehdot, jotta kaikesta omavaraisuudesta on päästävä eroon ...luulisi, jotta kunnissa olisi olemassa taskulaskimet ja niitten toimintaperiaatteen omaavat henkilöt, jotta tajuttaisiin lääkäritoiminnan yksityistämisen "halpuus". Missäköhän kunnassa tuo olisi toiminut? ...ja monessako kunnassa aiotaan siirtyä yksityiseen malliin takaisinvedon sijasta? Sen minä nyt ymmärtäisin, jos teknisen viraston porukkaa pistettäisiin pihalle pikkukunnissa...eihän siellä rakenneta edes mitään, tai jos rakennetaan, niin kysytään neuvot serkun muksuilta.

 

[Formulanomi]

....
Toki yksityistämistä tarvitaan, sillä on paikkansa ja tarpeensa. Mutta yksityistämisen etu pitää perustella tosiasioilla ja kustannusanalyyseillä eikä ideologisilla hokemilla.

Yksityistäminen ja kilpailuttaminen on mun mielestä, ja varmaan sunkin(?), suositeltavia vain ja ainoastaan silloin kun ne tuottavat sekä laadullisia että kustannuksellisia etuja.

No ainaskin mun mielestä.

Mitä tulee tuohon terveydenhuoltoon yleisemmin, niin on siinä sellainenkin ongelma että lääkäreitä "ei kiinnosta" palvelu maaseutujen pienissä terveyskeskuksissa. Serkku törmäsi tähän käytännössä astuttuaan hyskästä tullessaan naulaan korvessa ("kesämökillä" lomallaan). Lähin päivystyspaikka oli 90 km päässä Joensuussa. Voiko tota pitää enää kohtuullisena matkana hätätilanteessa? Entäs jos kyse olisi ollut vakavammasta onnettomuudesta?

Kunnalle varmaan sen sijaisen palkkaaminen (tai sijaisten) on kallista, joten sikäli ymmärtää. Mutta kyllähän niitä lääkäreitä raha kiinnostaa enämpi. Totta kai! Saavat parempaa palkkaa yksityisillä ja isommissa kunnissa.

Sen lisäksi, että loma- ja viikonlopun päivystys on ulkoistettu jäljellä olevien terveydenhuolto palvelujen laatu on huonontunut kunnissa. Pätevää väkeä ei ilmeisesti riitä kaikkialle. Äitini kotikunnasta olen kuullut tästä tarinoita. (lääkäriin ei luoteta jne.)

 

[jaska]

Ei nyt kaiken pahan alku ja juuri, mutta epäinhimillisiä esimerkkejä eritoten vanhustenhuollon saralta on enemmän kuin riittämiin. Niiltäkö pitää sulkea silmät ja korvat? Surkeita uutisia ja omaisten hätähuutoja saa mediasta lukea harva se viikko.

Se että kunta seuraisi yksityisen tuottajan palvelujen laatua kyllin hyvin veisi työresursseja huomattavan määrän. Lyhyet sopimuskaudet eivät anna sijaa pitkän tähtäimen suunnittelulle, eivät takaa pitkiä työsuhteita, toisaalta pitkät sopimuskaudet sitovat tilaajan kädet hoidon tason suhteen. Tarkoitan, että se sinunkin peräänkuuluttamasi laadukas kilpailuttaminen vasta resursseja viekin- jopa enemmän kuin tilattava työ. Tämän tietää moni, sekä tilaajan että tuottajan puolella ollut.

Yksityisen puolen ammattietiikkaan en jaksa oikein uskoa koska yksityisen on voittonsa taottava hinnalla millä hyvänsä ja maksajiksi ovat joutuneet kyllä puolustuskyvyttömät potilaat/vanhukset.

Se kun on niin, että ihminen on ahne sellaisessa ympäristössä joka ahneuteen kannustaa. Ikävintä nyt on vain se, että ahneen paskainen loppu tarkoittaa tässä vanhusta, joka jätetään yleisen ahneuden nimissä omiin paskavaipoihinsa pyörimään.

Toki yksityistämistä tarvitaan, sillä on paikkansa ja tarpeensa. Mutta yksityistämisen etu pitää perustella tosiasioilla ja kustannusanalyyseillä eikä ideologisilla hokemilla.

Yksityistäminen ja kilpailuttaminen on mun mielestä, ja varmaan sunkin(?), suositeltavia vain ja ainoastaan silloin kun ne tuottavat sekä laadullisia että kustannuksellisia etuja.

Olemme siis samaa mieltä

Kunnan tehtävä ei ole tuottaa palveluita, vaan tarjota ne. Joskus se on järkevää tehdä yksin, joskus yksityisen kautta.

mä en ole koskaan ollut idelogisesti yksityistämisen puolella. sen sijaan tuntuu että monet on ideologisesti yksityistämistä vastaan - siitä kun ei voi tulla mitään hyvää.

Kuka sanoo että kaikki on yksityistettävä? Kuka sanoo että soppareiden on oltava lyhyitä?

Eikä kokonaisuutta ole pakko yksityistää, vaikka osia yksityistäisikin. Vaikka nyt lääkäripalveluissa. Voihan kunta sopia yksityisen sairaalan kanssa että tietyt kiireettömät leikkaukset ostetaan sieltä. Näin kunta päättäisi mitä lähetetään yksityiselle, mutta kunnan resursseja vapautuisi muuhun.

 

[jaska]

Lähin päivystyspaikka oli 90 km päässä Joensuussa. Voiko tota pitää enää kohtuullisena matkana hätätilanteessa? Entäs jos kyse olisi ollut vakavammasta onnettomuudesta?

Lienee Lapissa jopa normaalia :eek!: ja ongelmahan on myös ambulanssien &poliisien & vast. kanssa. Niitä ei kovin tiheässä tuolla korvessa ole.

Mutta tuossa on toki toinen puoli. Jos asukkaita tietyllä säteellä on vain vähän niin mitä sinne palvelut tuotetaan? Sanotaan vaikka että jokaisesta asukkaasta 50km päässä pitäis olla terveyskeskus. Varmasti ois paikkoja että alle 1000, jopa alle 500 asukasta kohden ois terveyskeskuksia. Jotka ois käytännössä tyhjäkäynnillä, henkilöstön osaaminen ei kehittyisi (päinvastoin), sinne ei kukaan haluais töihin jne.

Me ollaan harvaanasuttu maa ja jossain vaiheessa pitää todeta että se vaikuttaa myös siihen mitä palveluita on saatavilla.

Asiaan melkein liittymättä, kyllä muo esim. aina pistää vihaksi kun bensan hinnan kohotessa puuhataan alennusta maaseudulle. Tai maaseudulla valitetaan korkeasta veroäyristä ja verrataan Helsinkiin, kun nyt jo esim. Helsingin veroäyri on muistaakseni 5%-yks korkeampi koska tuetaan maaseutua.

täällä maksaa asunnot enemmän ja eläminen muutenkin, liikkuminen on helpompaa ja veroäyri pienempi. Muualla toistepäin ja asuinpaikalla on vaikutusta myös palveluiden saamiseen - kyllä minusta pitää jossain vaiheessa hyväksyä se, että ihminen saa valita asuinpaikkansa itse ja hänen on kannettava vastuuta siitä myös itse.

 

[Mosse]

Kuntataloudesta, mitä nyt itse olen siinä olen ollut sotkemassa, ihmetyttää eniten se eri 'virastojen' välinen kaupanteko/vuokraus/rahansiirto.

Otetaan esimerkki. Kunnan rakennukset kuuluvat 'tilahallinnolle' joka vuokraa tiloja sitten eteenpäin esim. koulutoimelle.

Koulutoimi haluaa 'tehostaa' toimintaansa ja tehdä säästöjä, joten se luopuu jostakin pienestä koulusta, jottei sen tarvii siirtää rahojaan tilahallinnon puolelle. Koulutoimi säästää näin rahaa, mutta tilahallinto menettää vuokratulonsa. Eli se kaupungin sisäinen raha ei siirrykkään kaupungin sisäisesti.

Parhaassa tapauksessa se koulu jää tyhjilleen ja siitä koituu pelkkiä kuluja kaupungille. Lisäksi ne pienet lapset on ahdettu johonkin toiseen kouluun, missä onkin jo ahdasta. Puhumattakaan siitä, että koulumatkat saattavat samalla muuttua paljon pitemmiksi ja ennenkaikkea vaarallisimmiksi.

Toki 'parhaimmassa' tapauksessa tulee sille koulutoimelle vielä lisäkuluja siitä, että lapsia pitää alkaa kuljettamaan taksilla tai bussilla kouluun.

Mutta mikä minä olen neuvomaan viisaampia. Momentilta toiselle kaupungin sisällä rahan siirtäminen kun näyttää olevan se helpoin tapa säästää. Jollei nyt opettajien lomautuksia ja liharuoan vaihtaminen makkararuoaksi lasketa.

 

[Formulanomi]

Lienee Lapissa jopa normaalia :eek!: ja ongelmahan on myös ambulanssien &poliisien & vast. kanssa. Niitä ei kovin tiheässä tuolla korvessa ole.

Mutta tuossa on toki toinen puoli. Jos asukkaita tietyllä säteellä on vain vähän niin mitä sinne palvelut tuotetaan? Sanotaan vaikka että jokaisesta asukkaasta 50km päässä pitäis olla terveyskeskus. Varmasti ois paikkoja että alle 1000, jopa alle 500 asukasta kohden ois terveyskeskuksia. Jotka ois käytännössä tyhjäkäynnillä, henkilöstön osaaminen ei kehittyisi (päinvastoin), sinne ei kukaan haluais töihin jne.

Me ollaan harvaanasuttu maa ja jossain vaiheessa pitää todeta että se vaikuttaa myös siihen mitä palveluita on saatavilla.

Niinhän se on.

Tarkoitus olikin osoittaa, että on ristiriita sen välillä mitä esim. itse ajattelen terveyspalveluiden yksityistämisestä (esimerkkinä siis päivitystyspalvelut) ja palveluiden laadusta.

Huonompaan suuntaan olla menty ihan selvästi myös kuntien tarjoamien palveluiden suhteen. Ei kuulosta kovin modernilta, jos on tosiaan matkustettava 90 km päähän (yhteensä 180 km!) saadakseen hoitoa. Ja tosiaan on varmaan pidempiäkin matkoja esmes lapissa.

Kyse on mielestäni sangen monimutkaisesta yhtälöstä. Ei pelkästään esim. yksityistämisestä itsestään.

 

[Knoukka]

Kuka sanoo että kaikki on yksityistettävä? Kuka sanoo että soppareiden on oltava lyhyitä?

Eikä kokonaisuutta ole pakko yksityistää, vaikka osia yksityistäisikin. Vaikka nyt lääkäripalveluissa. Voihan kunta sopia yksityisen sairaalan kanssa että tietyt kiireettömät leikkaukset ostetaan sieltä. Näin kunta päättäisi mitä lähetetään yksityiselle, mutta kunnan resursseja vapautuisi muuhun.

Jälkimmäisesta osin samaa mieltä.

Mutta tuossa sopimusten pidentämisessä on tullut räikeitä esimerkkejä ilmi. Pitkän tuottajasopimuksen saatuaan yksityinen tuottaja ulosmittaa maksimaalisen voiton tiputtamalla hoidon tason minimiin ja sen alle. Toimivaa ja päätösvaltaista laadunvalvontaa ei kunnallisella tilaajapuolella ole. Ollaan tilanteessa, jossa on paska housussa. Kirjaimellisesti. Sopimus on tehty vuosiksi, hoidon taso on ala-arvoista mutta no can do. Kauhukertomuksia näkee lehtien yleisönosastoilla jatkuvasti jos vain viitsii lukea.

Lyhyissä sopimuksissa ei taas synny kokonaissäästöä kilpailuttamiseen jo menevien työresurssien vuoksi. Ja ihmistyössä ehdottoman tärkeä jatkuvuus, tuttuus ja turvallisuus loistavat poissaolollaan.

Näyttää vahvasti siltä, että vaativassa vanhushoivatyössä kilpailuttaminen ei pelkästään vie ojasta allikkoon vaan vie mennessään myös ihmisarvoisen vanhuuden. Ja mikä tässä on viety ei enää palaa.

# Valvonta kuuluu lääninhallituksille
# Yksityisten hoitolaitosten valvonta kuuluu lääninhallituksille, mutta niissä valvonnan resursseja pidetään täysin riittämättöminä.
# Tarkastajia on vähän ja hoitopaikkoja tuhansia. Valvonta kohdistetaan luvanvaraisiin laitoksiin, mutta vain osa yksityisistä laitoksista on luvanvaraisia. Luvan tarvitsee silloin, kun toiminta laitoksessa on ympärivuorokautista.
# Suurimmissa lääneissä, Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä, tarkastajat ehtivät laitoksiin vain kerran viidessä vuodessa. Pienissä lääneissä tilanne on parempi, kun tarkastettavia paikkoja on vähemmän.
# Suomessa yksityisissä laitoksissa hoidetaan vanhusten lisäksi mielisairaita ja huostaan otettuja lapsia.

 

[jaska]

Lauantain hesarista lainausta, boldaukset omia:

Valtion on nyt säädettävä lait, joilla kuntataloudesta saadaan tehottomuus pois.

Näin vaatii Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen, sillä ilman ylikunnallista normistoa kunnat eivät pysty karsimaan hyvinä talousvuosina syntyneitä löysiä toimintatapoja.

"Heikentyvässä taloustilanteessa kuntatalous on arvioitava uudelleen. On tehtävä toiminnan tehokkuuden hyppy, samoin kuin yritykset tekivät 1990-luvun lamassa."

Kuntatalouden huononeminen ei Niemeläisen mukaan johdu kunnista. Se johtuu siitä, että kuntatalous on toimeksiantotaloutta.

"Sellaisessa tuppaa olemaan ilmiö, että rahaa menee sen verran kuin on tehtäviä. Se on kädestä suuhun -talous."

Talouden tehostamiseksi pitäisi normittaa yksittäisissä kunnissa jo olevat ideat niin, että ne koskevat kaikkia kuntia.

Esimerkkinä Niemeläinen käyttää tietojärjestelmiä, joiden yhteensopimattomuuden takia palaa turhaan rahaa 500–600 miljoonaa euroa vuodessa.

"Tarvitaan lakeja, joilla säädetään, että kunta saa käyttää mitä tahansa järjestelmää, mutta järjestelmien on sovittava yhteen. Kunnat eivät pysty pakottamaan toisiaan."

Niemeläinen heittää avoimen haasteen kuntaministeri Mari Kiviniemelle (kesk).

"Pistä virkamies kirjoittamaan esitys kuntaviranomaisesta, jonka tehtävä on järjestelmien yhteensovittaminen. Hae sellaiset tekijät, jotka panevat asian kuntoon lakeihin nojaten."

Niemeläisestä kuntaihmisten pitäisi kokoontua eduskuntaan ja sopia, miten toimintaa tehostetaan ilman että kuntien itsehallinto romuttuu.

Entä onko järkevää, että kunnat velkaantuisivat taantumassa? Velkaantuminen on Niemeläisen mukaan väistämätöntä, mutta sitä ei pidä pelätä.

"Suomen kuntatalouden luottoluokitus on paras maailmassa, eikä sitä ole asetettu kyseenalaiseksi."

Silti Suomessa esitetään, että kuntien menoja pitäisi hillitä.

"Jos kuntataloutta aletaan nyt sopeuttaa voimakkaasti lamatilanteeseen, elämme kuvitelmassa, että jyrkkä supistuma olisi pysyvä. Näin ei ole."

"Olennaista ei ole velka, olennaista on, mitä sillä tehdään. Jos velalla rahoitetaan tehokasta tuotantoa ja palvelujen kannalta tarpeellisia investointeja, kuntatalous menestyy."

Suomalainen osaaminen kannattaisi Niemeläisen mielestä kääntää "rempallaan olevien asioiden kunnostamiseen".

"Nyt ollaan loistavassa asemassa 1990-luvun lamaan verrattuna. Suomen vaihtotase on yhä ylijäämäinen, meillä on varaa laittaa Suomi kuntoon: korjataan tiestöt, rakennukset ja tietojärjestelmät."

Vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa, että verrattuna 1990-luvun lamaan Suomessa velkaantuu nyt vain valtio, ja muu talous maksaa yhä velkoja pois.

Kesäkuussa vaihtotaseen vuotuinen ylijäämä oli lähes kolme miljardia euroa.

Kun kotimarkkinateollisuus kasvaa investointien myötä, palkkaverotuloja ja yritysten maksamia yhteisöverotuloja tulee lisää myös kunnille.

"Pannaan tietojärjestelmät nyt kuntoon ja työllistetään nörttejä. He saavat sitten seuraavassa nousukaudessa myydä osaamisensa ulkomaille. Suomen kunnissa mennään sitten päivitetyillä kamoilla seuraavaan lamaan asti", hän kärjistää.

Tietojärjestelmien kuntoonlaitto ei ole yhdeltäkään vanhukselta tai lapselta pois, mutta säästäis melkoisen kasan verorahoja. löytyyköhän muita vastaavia? mutta kun mihinkään ei uskalleta koskea, niin tuommoiset rakenteet elää tuolla.